Takkula muistuttaa: EU suojaa ensin ihmisiä, sitten susia

– Kaatoluvat on myönnettävä suurpetoalueilla asuvien ihmisten kokeman todellisuuden perusteella, ei helsinkiläisten kirjoituspöytien takaa, Hannu Takkula sanoo. Kuva: Jari Laukkanen

Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula (kesk.) sanoo, että petojen kaatoluvat ovat Suomessa liian tiukassa.

Hän muistuttaa suomalaisia susikeskustelijoita EU:n linjasta: EU suojaa ensin ihmisiä, sitten susia.

– EU:n selän taakse asiassa ei voi piiloutua. Olen tehnyt työssäni Euroopan parlamentissa aiheesta useita kysymyksiä Euroopan komissiolle ja vastaukset ovat yksiselitteisiä: ihmisen suojelu tulee EU:ssa aina ennen pedon suojelua, Takkula toteaa.
 
TAKKULA vaatii, että Maa- ja metsätalousministeriön on määritettävä riistakeskuksille riittävät kiintiöt, jotta häirikköpedoille saadaan tarvittavat kaatoluvat.

Takkula muistuttaa, että EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti myös kansallisessa päätöksenteossa ja lupa-asioissa pitää kunnioittaa päätöksenteon läheisyyttä. Kansallinen päätöksenteko ratkaisee.

Suomalaisten viranomaisten täytyy kuunnella heitä, jotka joutuvat kohtaamaan petoja arkielämässä.

– Kaatoluvat on myönnettävä suurpetoalueilla asuvien ihmisten kokeman todellisuuden perusteella, ei helsinkiläisten kirjoituspöytien takaa avautuviin idealistisiin ihanteiseen hirttäytyen, Takkula vaatii.
 
KESKUSTAMEPPI toteaa, että suomalaisessa luonnossa on ikiaikaisesti totuttu kotimaisten suurpetojen läsnäoloon.

Käyttäytymissääntö on ollut selvä: ihminen aiheuttaa sopivaa metakkaa metsässä, jotta karhu, susi, ilves tai ahma ymmärtäisi pysyä kaukana.

Ihmisen läheisyyteen pyrkivä peto kaadetaan.

– Petojen tarpeellinen suojelu on tuottanut hyvän tuloksen. Sukupuutoilta on vältytty. Nyt on kaatolupa-asioissa aika keskittyä vuorostaan petoalueilla asuvien ihmisten hyvinvointiin, Takkula sanoo.

Suomenmaa

(Lähde: www.suomenmaa.fi)
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/takkula_muistuttaa_eu_suojaa_ensin_ihmisi%C3%A4_6891596.html

Kansalaisfoorumi: Susi on tottunut ihmisiin eikä koe ihmistä uhkana

Ilpo Kiuru

Suomalaisten mielestä susien ongelmallinen käyttäytyminen johtuu useista syistä: haaskaruokinnasta ja rauhoituksesta, hirvikannan pienuudesta, susien sairauksista sekä geneettisistä epäpuhtauksista.

 

(Lehtikuva/Jussi Nukari)

Kansalaisten kannat käyvät ilmi kansalaisfoorumilla käydystä keskustelusta, jossa suomalaisilla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan. Sen päivittää maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi Suomen riistakeskus yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa.

Foorumilla keskustelu käydään kahdessa vaiheessa. Juuri päättyneessä ensimmäisessä vaiheessa keskusteltiin suden ongelmallisesta käyttäytymisestä, sen syistä sekä toimista, joilla ongelmia voitaisiin välttää. Keskusteluun jätettiin yhteensä lähes 450 kommenttia.

Ongelmaksi nähtiin suden tottuminen ihmiseen ja sen seurauksena suden tuleminen lähemmäksi ihmisasutusta. Tämä on luonut osalle ihmisistä pelkoa ja turvattomuutta. Myös suden aiheuttamat vahingot poro- ja karjataloudelle sekä koirien tapot ovat ongelmallisia. Toisaalta osa keskustelijoista ei näe suden läsnäoloa ongelmallisena vaan käyttäytymisen luontaisena ja ongelmat vähäisinä.

Foorumilla keskusteltiin laajasti syistä ongelmalliseen käyttäytymiseen. Syinä pidettiin haaskaruokintaa ja rauhoitusta, joiden seurauksena susi on tottunut ihmisiin eikä koe ihmistä uhkana. Myös hirvikannan pienuutta, susien sairauksia sekä geneettistä epäpuhtautta epäiltiin syiksi ongelmiin.

Susien liikkeistä kaivataan tietoa

Keskustelijoiden mukaan ongelmiin tulisi puuttua vahinkoja ennaltaehkäisevillä toimilla. Keinoiksi nähtiin susien karkotukset, petoaidat sekä rajoitukset toimenpiteisiin, jotka totuttavat tai houkuttelevat susia lähelle asutusta. Ongelmia tuottavia susia tulisi pystyä nykyistä joustavammin poistamaan metsästyksellä.

Laajasti esille nousi myös susiasioista tiedottaminen. Tietoa halutaan niin susien liikkeistä, käyttäytymisestä kuin Suomen susikannan tilasta. Tarvitaan tosiasioihin perustuvaa tiedotusta. Osa keskustelijoista näki osaratkaisuna paikallisen päätöksenteon lisäämisen, jossa paikallisille annettaisiin oikeuksia ja vastuuta susikannan hoitoon.

Toisessa vaiheessa foorumilla pohditaan muun muassa keinoja vähentää suden ja ihmisten kohtaamisia, vahinkojen ennaltaehkäisyä sekä paikallisia keinoja suden hyötyjen löytämiseksi.

(Lähde: www.verkkouutiset.fi)
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/susi_hoitosuunnitelma_riistakeskus_rktl-19717