Yhden elinkeinon etu ei saa järjestöjen mielestä vaarantaa susikantaa.
Luontojärjestöt vaativat EU:n suurpetofoorumilta
pitkäaikaista sekä kannanhoidollisesti kestävää strategiaa suden ja
poronhoitajien välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi Suomessa.
Järjestöt esittävät, että susi tulisi luokitella EU:n luontodirektiivin mukaisesti tiukasti suojelluksi lajiksi koko Suomessa.
Se
tarkoittaisi suojelun tiukentamista poronhoitoalueella, sillä niillä
direktiivi sallii tällä hetkellä suojelusta poikkeamisen petovahinkojen
ennaltaehkäisemiseksi.
Luonto-Liitto sekä useat muut eläin- ja luonnosuojelujärjestöt ovat jättäneet suurpetofoorumille asiasta kirjeen.
Luontojärjestöt
viittavaat kirjeessään Luonnonvarakeskuksen tammikuiseen arvioon, jonka
mukaan Suomen Lapissa elää vain 3–6 susiyksilöä. Koko
poronhoitoalueella ei ole lainkaan lisääntyvää susikantaa.
Porovahinkojen
ehkäisemiseksi lisääntyvän susikannan syntyminen pyritään tällä
hetkellä estämään maa- ja metsätalousministerion laatiman susikannan
hoitosuunnitelman mukaan.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapissa on syntynyt vain muutamia susipentueita, kertoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö
Sami Säynevirta.
Järjestöjen
mukaan susien metsästys poronhoitoalueella uhkaa myös eristyksissä
elävää Skandinavian susikantaa, joka kärsii sisäsiittoisuuden
aiheuttamista synnynnäisistä vioista. "Uusien geenien kulkeutuminen
Suomesta ja Venäjältä voisi pelastaa Skandinavian sudet", järjestöt
arvioivat.
"Ei ole lainkaan hyväksyttävää, että yhden elinkeinon
vuoksi alkuperäisluontoon kuuluvien avainlajien olemassaolo käytännössä
kielletään alueella, joka vastaa yli kolmannesta Suomen pinta-alasta",
sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
Mari Nyyssölä-Kiisla.
Kirjeen
ovat allekirjoittaneet Luonto-Liitto, Eurogroup for Animals, Animalia,
SEY Suomen eläinsuojeluyhdistys, Oikeutta eläimille ja
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola.
Juhani Reku
(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)