tiistai 20. tammikuuta 2015

Riistapäivät Oulussa: Lauman tarkka tieto susien kannanhoidon pohjaksi

 

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta.  
Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta.
Jarmo Kontiainen
 
Pekka Rahko

”Kansalaiset pitää saada luottamaan tutkijoiden näkemykseen”, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) pohjustaa kestävää susipolitiikkaa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat saavat ministeriöltä puhtaat paperit. ”Luotan asiantuntijoihin”, Orpo painottaa.
Valmisteilla olevassa kannanhoitosuunnitelmassa susikannan hoidon tavoitteet asetetaan erikseen jokaiselle reviirille. Toteutus vaatii tarkkaa tietoa laumoista.

”Kannanhoitosuunnitelmassa lähdetään siitä, että tiedetään koko ajan tarkemmin laumojen koko ja reviirit”, Orpo kertoo. Tähän päästään muun muassa pantasusien seurannalla ja dna-tutkimuksella.

Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta, jonka aikana seurataan, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin susia kohtaan.

Orpo uskoo, että seuraavan kahden vuoden aikana susipolitiikan uskottavuutta saadaan kohennettua.

Orpo avasi vuotuiset Riistapäivät Oulussa tiistaina. Riistapäivien alla maanantaina julkaistiin tuorein arvio Suomen susikannan koosta. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on susia tällä hetkellä 220–245.

Orpo kertoo lumitilanteen olleen laskenta-aikaan hyvä ja mahdollistaneen paikkansapitävän arvion tekemisen. Susien määrä on selvässä kasvussa, sillä viime vuonna helmikuun alussa susia arvioitiin olevan 140–155.

(Lähde: www.kaleva.fi)
http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/riistapaivat-oulussa-lauman-tarkka-tieto-susien-kannanhoidon-pohjaksi/687259/

Metsästäjät vaativat lisää sudenkaatolupia – ainakin 48 pitää myöntää


Suomen Metsästäjäliiton mielestä Luonnonvarakeskuksen tänään julkistamat luvut susikannan koosta vastaavat käsitystä siitä, että Suomen susikanta on voimakkaassa kasvussa.


– Susikanta on nyt todella vahva. Aiemmin on arvioitu, että suotuisa suojelun taso olisi 20 laumaa ja nyt niitä on jo 27, huomauttaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro.

Kontron mielestä metsästyksen aloittamiselle on nyt hyvät perusteet.
 – Kannanhoidollinen metsästys pitää aloittaa, ja suunniteltu 29 suden kaato on minimimäärä. Meidän mielestämme kanta kestää kovemmankin metsästyksen. Riistakeskukselta on haettu tähän mennessä lupia 48 suden metsästykseen, ja meidän mielestämme sen verran lupia pitäisi myöntää.

 

Mallia naapurimaista


Kontro huomauttaa, että sekä Virossa että Ruotsissa sutta jo metsästetään. Virossa on jo pidemmän aikaa kaadettu 100 sutta vuodessa ja Ruotsissakin susijahti alkoi viime perjantaina.

– Meidän pitää ottaa mallia Virosta ja Ruotsista.

Luontojärjestöt ovat olleet huolissaan siitä, erottavatko metsästäjät alfa-sudet ja nuoret yksilöt toisistaan. Kannanhoidollinen metsästys on tarkoitus kohdistaa nuoriin yksilöihin.

– Vahingon mahdollisuus on olemassa. Jos sudet tulevat laumana, alfayksilöt on helppo erottaa, mutta jos lauma on hajallaan, se on vaikeaa. Jos alfayksilöillä on panta, erottaminen on helpompaa. Ei siitä suuria vahinkoja tule, jos joku alfayksilö kaatuu vahingossa. Tässähän on tarkoituksena myös palauttaa suden ihmisarkuus, muistuttaa Kontro.

(Lähde: www.mtv.fi)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/metsastajat-vaativat-lisaa-sudenkaatolupia/4707076

Susien määrä lähes tuplaantui vuodessa – Tämä on arvio lukumäärästä nyt

COLOURBOX
wwwsusi 
 
STT, Aamulehti
 
Suomen susikannan koko on tällä hetkellä 220–245 yksilöä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 140–155.
 
Susien määrä kasvoi kaikilla kannanhoitoalueilla. Suurinta kasvu oli itäisen Suomen kannanhoitoalueella, jossa on 130–140 sutta. Määrä lähes kaksinkertaistui viime vuodesta.
 
Luken arvio susien määrästä pohjautuu pääosin petoyhdyshenkilöverkostolta saatuihin havaintotietoihin.
 
- Talviolosuhteet vaihtelivat suuresti maan eri osissa vielä joulukuussa 2014. Kunnollinen lumipeite saatiin keskiseen ja pohjoiseen Suomeen joulukuun kuluessa ja eteläiseen Suomeen vasta vuoden vaihteen jälkeen. Jälkihavaintojen tekemiseen käytettävissä ollut lumiaika on ollut kokonaisuudessaan lyhyt, minkä vuoksi arvioon liittyy osan laumoista kohdalla jonkin verran epävarmuutta, Lukesta arvioidaan.
 
(Lähde: www.aamulehti.fi)