maanantai 27. tammikuuta 2014

Eripuraa susien määrästä - "Koirasusien osuus yli puolet"

Karjalainen 
 
 
Sudet ja niiden aitouskin nousee keskusteluun herkästi, kun metsästäjät kohtaavat.
-  Suomen todellinen susikanta on tällä hetkellä noin 250-300 yksilöä. Niistä ainakin puolet on risteymiä eli koirasusia, sanoo Kaj Granlund.
-  Koirasusien osuus susikannassa voi olla enemmänkin kuin puolet, arvioi puolestaan Tohmajärvellä asusteleva emeritus petotutkija Erik S. Nyholm.
Tietotekniikan ja -liikenteen parissa elämäntyötään tehnyt lestijärveläinen filosofian maisteri Kaj Granlund on eläkepäivillään ryhtynyt syventymään susien filosofiaan.
Internetissä kaikkien luettavana oleva, noin 30-sivuinen julkaisu Harmaasudesta koirasuteen on jo käännetty sekä ruotsiksi että tanskaksi ja sitä käännetään parhaillaan kansainvälistä levitystä varten englanniksi. Vihkosen suosiota osoittaa se, että sitä on ladattu yli 220  000 kertaa.
Kiinnostus asioiden selvittämiseen on lähtöisin vuoden 2013 tammikuulta, jolloin perholaiset metsästäjät lahtasivat kolme sutta suunnitellussa salakaato-operaatiossa.
Granlundin mukaan Perhossa tiedettiin yleisesti, ettei ympärillä pyörivä susilauma ollut aito.
-  Tämä tapahtuma tavallaan selvensi sitä tosiseikkaa, että meillä on jotain vikaa susikannassa.
Hän tähdentää, että jos jahtiporukka on ampunut oikeita susia, niin se on rikos.
-  Mutta jos nämä eläimet olivat sekarotuisia, he tekivät susikannalle hyvän palveluksen.
Granlundin mukaan useimmat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että DNA ei yksin riitä erottamaan koirasusia oikeista susista, vaan rinnalle tarvitaan niin sanottu morfologinen tutkimus.
-  Morfologisesta tutkimuksesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun koira viedään näyttelyyn ja tuomari arvostelee sen ulkonäköä, hän havainnollistaa.
Metsästäjien arviot sekä maastossa tehdyt laskennat ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viralliset arviot päätyvät yhteisymmärrykseen tuskin koskaan. Noin vuosi sitten julkaistussa RKTL:n virallisessa arviossa Suomen susikannaksi arvioitiin 120-135 yksilöä.
RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola toteaa, että uusi yhteenveto susikannasta valmistuu parin viikon sisällä, mutta lukemia ei voi vielä julkistaa.
-  Mutta kyllä se määrä pienemmäksi jää kuin Granlundin arvio, hän sanoo.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/42741-eripuraa-susien-maarasta-koirasusien-osuus-yli-puolet

Suosittu susiseuranta menee katkolle

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sulkee pantasusien seurantapalvelun netissä. Pannoitettujen petojen liikkeet katoavat julkisuudesta helmikuun lopussa. Tarkoituksena on parannella palvelua kevään ja kesän mittaan ja avata se jälleen ensi syksynä. Susiseuranta on ollut hyvin suosittu, kerrotaan tutkimuslaitokselta.

Kuvassa pantasuden reitti Toholammilla elo-syyskuussa
Pantasusi Kojon liikkeet piirtyivät kartalle elo-syyskuussa 2013. Kuva: RKTL
Tutkija Samuli Heikkinen toteaa, että nettipalvelua rukataan entistä paremmaksi tauon aikana. Metsästäjien ja käyttäjien ehdottamat parannuksetkin yritetään ottaa huomioon.
Pantaseuranta avattiin yleisölle syksyllä 2013. Parikymmentä pannoitettua ja netissä seurattavaa sutta ovat vaellelleet isolla alueella lähinnä Väli-Suomessa Virtojen ja Kuhmon välisellä kaistaleella.
Palvelua ovat erityisesti käyttäneet hyödykseen koirien kanssa metsästävät, jotka ovat voineet välttää alueita, joilla susi liikkuu. Näin on estetty se, että susi hyökkää metsässä liikkuvan koiran kimppuun.
– Palvelulla on vakiintunut käyttäjäkunta, joka klikkaa sivua päivittäin. Kiinnostus on muutenkin ollut laajaa. Ihmisiä kiinnostaa kovasti katsoa, missä sudet liikkuvat, summaa Heikkinen.
Susien elektronisen seurannan ongelma on virran loppuminen seurantapannoista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla liikkuvan pantasusi Kilun panta on nyt pudonnut, koska sen patterit loppuivat.
– Virtaa riittää kahdeksasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Sitten panta putoaa itsestään. Kilulla on ollut kaulassa edellisen vuoden panta, jossa virtaa on riittänyt yllättävän kauan, kertoo tutkija.
"Kiinnostus on muutenkin ollut laajaa. Ihmisiä kiinnostaa kovasti katsoa, missä sudet liikkuvat."
Kun pannat käyvät virrattomiksi, sudet pyydystetään ja merkitään uudestaan tai niiden tilalle otetaan toisia pannan saavia susia. Merkinnät alkavat helmikuussa. Pantoja on parikymmentä.
Pantaseurantaa on kritisoitu siitä, että tiedot päivittyvät liian harvoin, seitsemän tunnin välein. Vastakkain onkin kaksi eri tarvetta, kertoo Samuli Heikkinen.
– On harmiteltu, että koiratutkakin toimii paremmin kuin susiseuranta. Koiratutkan voi kuitenkin ladata joka ilta, mutta susipannan on toimittava melkein vuoden verran. Jos havaintoja halutaan useammin, niin virta ei riitä kovin pitkäksi aikaa, kuvaa Heikkinen pantaseurannan virtaongelmaa.

Kuvassa Heini Holopainen Yle Keski-Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/suosittu_susiseuranta_menee_katkolle/7048590