perjantai 21. marraskuuta 2014

Sotkamon susitilanne on todella paha – "Lunta ei ole riittävästi suden jäljestämiseen"

Sudet aiheuttavat maaseudun asukkaille turvattomuutta sekä estävät koiran kanssa metsästämisen. Yhdelle häirikkösudelle on olemassa kaatolupa, joka päättyy 26. marraskuuta. Kyseinen susi on muun muassa havaittu usean eri talon pihamaalla. Sen metsästäminen ei kuitenkaan ole helppoa.

Kaksi sutta hangella. susi susipari — **Sotkamossa sudet aiheuttavat ongelmia. Kuva: Marjukka Talvitie / Yle**

Toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen Sotkamon riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että olosuhteet ovat häirikkösuden metsästämiseen vaikeat.

– Lunta ei ole riittävästi suden jäljestämiseen eivätkä lupaehdot ole toissayötä lukuun ottamatta vielä täyttyneet. Kyseinen häirikkösusi kävi tuolloin neljän eri talon pihalla. Varsinaista metsästystilannetta ei siis ole vielä syntynyt, mutta olemme seuranneet sutta koko ajan.

Pohjois-Sotkamoon saatu kaatolupa päättyy marraskuun loppupuolella. Uutta lupaa haetaan, mikäli tarvetta on. Lisäksi Nimisenkankaan seudulla Tipasojan suunnalla olisi tarvetta suden kaatoluvalle.

Riistanhoitoyhdistys on saanut ilmoituksia susista, jotka ovat tulleet aivan talojen portaille.

– Täällä on kyllä totuttu susiin, kylillä ei ole mitään susihysteriaa. Mutta törkeitä tapauksia, jolloin susi on tullut portaille koiraa hakemaan, niitä meille on tullut tietoon.

Sotkamossa tiedetään varmasti, että syksyn aikana susi on hyökännyt seitsemän koiran kimppuun. Osa koirista on menehtynyt. Koiravahinkoja on tapahtunut ympäri Sotkamoa.

Alueen susikannasta ei ole tarkkaa tietoa, sillä kentän ja virallisen arvion välinen ero on suuri.

Sudet kesyyntyvät nopeasti

Kemppainen uskoo, että susien häiriökäyttäytyminen johtuu kesyyntymisestä.

– Asun peuran talvehtimisalueella, ja susilauma tuli vuonna 2012 peuralauman ympärille. Sudet kesyyntyivät muutamassa kuukaudessa aivan pihakesyiksi ja kävivät harva se yö portailla katsomassa, että mitä kuuluu. Kun sutta ei hätistellä ja se ei koe vaaraa ihmisten puolelta, sudet kesyyntyvät nopeasti. Kun olemme nyt seuranneet sitä vahinkosutta aktiivisesti, niin sekin jo auttaa siihen, että se alkaa väistämään ihmistä.

Yleisesti kansan keskuudessa puhutaan, että Sotkamon sudet olisivat koirasusia.

– Uskon, että koirasusi kesyyntyy helpommin kuin villisusi, joten asialla on väliä. Venäjän puolella on paljon irtokoiria, joten on hyvin mahdollista, että siellä on tapahtunut risteytymistä. Ja sieltä on tullut näitä koirasusia Suomen puolellekin.

Laura Tolonen @84LT Yle Kainuu

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sotkamon_susitilanne_on_todella_paha_lunta_ei_ole_riittavasti_suden_jaljestamiseen/7644288

Susi tappoi ajokoiran Sonkajärvellä viime sunnuntaina. 4-vuotias ajokoira oli jänisjahdissa ja omistaja seurasi sen liikkeitä tutkapannalla.

Muutamien tuntien jahdin jälkeen tutkapanta jäi paikoilleen metsään.

Omistaja löysi Nita-koiran kuolleena. Sitä ei ollut syöty, vaan jätetty raato osin haudattuna sammaleeseen.

Paikalla oli suden tassujen jälkiä. Alueella on nähty jäljet vähintään kahdesta tai useammasta sudesta.

Koira kuoli Sonkajärven itäosissa. Rautavaaran ja Sonkajärven alueella on tiedetty liikkuvan susilauman.

Poliisin tietoon tuli Itä-Savosta myös toinen epäily, että susi olisi käynyt koiran kimppuun. Kiuruvedellä kuolleen hirvikoiran kuolinsyyksi on kuitenkin osoittautunut, että hirvi oli potkaissut sitä ja tallaissut koiran kuoliaaksi.

(Lähde: www.savonsanomat.fi)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/susi-tappoi-janisjahdissa-olleen-ajokoiran/1937615?pwbi=9d036c0a00cd05c8dee9a546540295fa

Porot petojen uhreina entistä useammin

Ylä-Kainuussa petojen aiheuttamia porovahinkoja on ilmoitettu jo tähän mennessä huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Hyrynsalmella petovahinkojen määrä on jopa yli kaksinkertaistunut. Petopolitiikkaan halutaan muutosta, jotta poronhoitoelinkeino säilyisi.

ahmatuhoja — **Ahma tappaa tai halvaannuttaa poron usein puremalla sitä niskaan tai selkään. Kuva: Tuomas Palojärvi**

Hyrynsalmen kunnan maataloussihteeri Kaija Korhonen kertoo, että kunnan alueella petovahinkojen määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Suurin osa susivahingoista on tapahtunut tämän syksyn aikana.

– Petojen aiheuttamia vahinkoja on kirjattu tähän mennessä Hyrynsalmella jo 144, kun koko viime vuoden luku oli 65, Korhonen vertaa.

Näistä susien tappamia poroja on 25, ahman 59 ja ilveksen 53 kappaletta. Loput raadot ovat tunnistamattoman pedon jäljiltä.

Myös Suomussalmella pedot ovat tappaneet poroja huomattavasti viime vuotta enemmän, jolloin koko vuonna petovahinkoja ilmoitettiin 271. Ilmoituksia petojen aiheuttamista porovahingoista on kirjattu jo nyt 416 kappaletta, joista susien osuus on 151. Viime vuonna vastaava luku oli 97.

Ahma on saalistanut Suomussalmella saman verran kuin susi, ahman tappamia raatoja on löytynyt tähän mennessä 152 kappaletta. Ilveksen kitaan on joutunut 34 ja karhun suuhun 71 poroa. Muita petojen aiheuttamia poronraatoja on löytynyt 8, joista ei pystytä varmuudella sanomaan, mikä peto on ollut asialla.

– Petopolitiikkaan on saatava muutos. Muuten poronhoitoelinkeino loppuu kokonaan, Korhonen toteaa.

Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttila tietää myös synkän tilanteen.

– Lyhyellä ajalla on tullut paljon raatoja. Tilanne on nyt vaikeampi kuin viime syksynä.

Poroisäntä harmittelee, ettei susien pantaseurantaa ole. Sen vuoksi laumojen liikkeet ovat täysin arvailujen varassa. Myös lumitilanne hankaloittaa susien liikkeiden seuraamista.

– Kun lunta ei ole, jälkiä ei käytännössä näy, Junttila toteaa.

Heli Sirviö Yle Kainuu

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/porot_petojen_uhreina_entista_useammin/7644232?ref=leiki-es

Susipelko vaikeuttaa arkea Sotkamossa – "Entä jos se hyökkää kohta jostain"

Pelko susista on hankaloittanut useiden lapsien koulukäyntiä Sotkamossa tänä syksynä. Viiden perheen lapsille on järjestetty poikkeuskyyditys kouluille susihavaintojen takia.

Video: Kaksi lasta seisoo odottamassa saapuvaa koulutaksia.

Ulkona on vielä pimeää, kun Sotkamon Suovaaran kylällä asuvan Kärnä-Kaipaisen perheen lapset valmistautuvat kouluun lähtöä varten. Vielä ennen syyslomaa tytöt kävelivät tienvarteen noin 150 metrin päähän kotiovelta odottamaan koulukyyditystä. Sitten löydettiin suden jälkiä, ja kylältä katosi pari koiraa suden suuhun. Susihavaintojen jälkeen tytöt eivät ole enää kävelleet tienvarteen, vaan koulutaksi hakee heidät kotipihasta.

Perheen jäsenet eivät ole sutta nähneet, mutta jälkiä kyllä.

– Aika jännittävä tunne tuli kun näin ne jäljet. Alkoi peloittamaan kauheasti, että entä jos se hyökkää kohta jostain, 10-vuotias Kia Lämsä kertoo.

Arkeen susihavainnot ovat vaikuttaneet monilla eri tavoilla.

– Pimeään tienvarteen ei tee mieli lapsia laittaa aamulla odottamaan koulukyyditystä. Lenkille ei uskalla lähteä normaalisti ja pihalla pitää iltaisin pelätä koko ajan, että mistä puskasta susi hyökkää, perheen äiti Päivi Kärnä toteaa.

Suovaaran kylällä susipelko on yhteinen huolenaihe. Pimeällä ei lähdetä ulos ja koirat ulkoilutetaan tiukassa hihnassa. Aiemmin kylällä ei ole vastaavaa koettu vaan tämä on ensimmäinen syksy, kun kyläläiset joutuvat pelkäämään susien takia.

Turvallisuusnäkökulma edellä

Sotkamon kunta otti kyläläisten huolet tosissaan. Kunta järjesti poikkeuksellisen koulukyydityksen lapsille, jotta heidän ei tarvitse kävellä omasta kotipihastaan minnekään. Päivi Kärnä on kiitollinen kunnan suhtautumisesta ja hän toivoo, että järjestely jatkuu pidempään kuin kuluvan kuun loppuun. Sotkamon häirikkösutta varten on kaatolupa, joka päättyy kuun vaihteessa.

– Vaikka susi onnistuttaisiinkin kaatamaan, en uskalla silti laittaa lapsia tienvarteen. Ei sillä yhden suden kaatamisella ole mitään merkitystä, koska niitä on useampia, Kärnä huomauttaa.

Sotkamon kunnassa susiongelmaan on lähdetty turvallisuusnäkökulma edellä, kustannuksia tarkastellaan vasta myöhemmin.

– Meillä on linjana ollut, että poikkeaviin kyydityksiin on vaadittu selkeä näyttö sudesta eli joko jälki tai havainto eläimestä pihapiirissä. Luotamme vanhempien sanaan. Lisäksi paikalliset metsästys- ja riistaseurat ovat infonneet meidän suuntaamme, sivistysjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo.

– Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että perheet ovat ymmärtäneet, ettei kaikkia lapsia voi kuljettaa poikkeusjärjestelyillä. Tällä hetkellä kuljetamme noin viiden perheen lapset poikkeusjärjestelyillä. Marraskuun lopun jälkeen tarkastelemme tilannetta ja teemme uudet päätökset.

Koulukyydityksien piirissä on Sotkamossa kaikkiaan noin 600 oppilasta.

Kouluille ei ole annettu erityistä ohjeistusta susiasian käsittelemiseen, mutta Kilpeläinen tietää, että yleistä keskustelua kouluissa on käyty.

– Jos oppilaat ovat asian esille nostaneet, siitä on käyty yleistä keskustelua. Mutta emme ole halunneet lietsoa mitään susihysteriaa. Uskon, että tällä hetkellä olemme oikealla tasolla asian esiin nostamisessa.

Laura Tolonen @84LT Yle Kainuu

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susipelko_vaikeuttaa_arkea_sotkamossa__enta_jos_se_hyokkaa_kohta_jostain/7643155

Sutta vai sekundaa? Onko ongelmasusi sittenkin koirasusi?

Puhdasta sutta on kohta vaikea löytää Suomen luonnosta, lataa eläköitynyt suurpetotutkija Erik S. Nyholm. Hänen mukaansa koirasusien määrä lisääntyy koko ajan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija ei tyrmää väitettä, mutta kaipaa todisteita.

Erik S. Nyholmilla on vankka kokemus koirasusista.

– Minulle tuli Venäjällä syntynyt koirasusi. Sain kaikki luvat kuntoon tuodakseni eläimen tänne Suomeen. Se oli minulla reilut 14 vuotta.

Noiden vuosien aikana Nyholm pääsi tutkimaan kotioloissaan Aliisa-nimistä koirasutta.

– Sain sellaisen käsityksen, että suden ja koiran pariutuessa ominaisuudet eivät mene tasan. Vaikka eläintä voi verrata ulkomuodoltaan koiraan, sillä on kuitenkin myös suden ominaisuuksia.

Suden sekoittuessa koiraan syntyyn Nyholmin mukaan ominaisuuksia, jotka ovat hankalia.

– Normaali susihan on arka ihmisenkin suhteen. Koirasusi puolestaan ei ole arka. Se ei pelkää ihmistä, sillä on suden luonne ja voima, kuvailee Nyholm.

Koirasusiurokset pidettävä kiinni – haistaa susinaaraan kiiman kaukaakin

Tarkkoja koirasusien määriä eläköitynyt suurpetotutkija ei osaa sanoa. Koiran ja suden sekoittumiseen johtaneen porsaanreiän hän tiedostaa.

– Suomen koirasudet -yhdistyksen johtaja itse arvioi, että maassamme on lemmikkinä tuhat koirasutta, sanoo Erik S. Nyholm.

"Puhdasta sutta on kohta vaikea löytää Suomen luonnosta.

– Erik S. Nyholm

– Pitäisi olla sellainen määräys, että koirasusiurosta ei pitäisi päästää irti suden kiiman aikana. Se voi hyvin äkkiä pariutua suden kanssa. Silloin syntyy näitä sekapentueita.

Erik S. Nyholmin mukaan Lappeenrannasta on löytynyt tällainen sekapentue.

– Kallonmuoto, mitat, ulkomuoto. Koirasuden varmin paljastaja on dna, sanoo Nyholm.

Vain genetiikka paljastaa koirasuden

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen ei tyrmää suurpetotutkija Erik S. Nyholmin väitettä. Hän kuitenkin ihmettelee, että mihin väite perustuu.

– Yleisestihän on tiedossa, että luonnosta on löytynyt kolme koirasutta. Kuhmosta, Parkanosta ja Juvalta.

"Genetiikka on erikoisala, jonka avulla saadaan varmin tulos. Siihen asti kaikki on arviointia ja arvailua.

– tutkija Samuli Heikkinen

– Juvan tapauksessa eläin oli tuotu ulkomailta. Se ilmeisesti karkasi, jolloin siitä tehtiin havainto. Se kuitenkin palasi takaisin omistajan luo, sanoo Heikkinen.

Tutkija Samuli Heikkinen tukeutuu koirasudista puhuttaessa geneettiseen tutkimiseen.

– Genetiikka on erikoisala, jonka avulla saadaan varmin tulos. Siihen asti kaikki on arviointia ja arvailua.

– Pitää saada ehdottomasti lisää tietoa, niitä on vaikea erottaa esimerkiksi kallon muodon perusteella, muotoilee tutkija Samuli Heikkinen.

Sanna Kähkönen Yle Kainuu

(www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sutta_vai_sekundaa_onko_ongelmasusi_sittenkin_koirasusi/7640924

SUSIUUTISET.NET