maanantai 5. joulukuuta 2016

Sudet raadelleet tänä vuonna 32 koiraa – itärajalla mitta alkaa olla täynnä


Sudet ovat tappaneet alkuvuonna Suomessa yli 30 koiraa, jälleen eniten Itä-Suomessa. Metsästäjät voisivat käyttää koko maan kaatolupakiintiön Pohjois-Karjalassa.
Metsästäjä ase kädessä.

Mies liikuttuu edelleen tapauksesta, vaikka aikaa on kulunut jo 18 vuotta. Tuoreempi suden aiheuttama suru kosketti perhettä viime talvena.
Turunen kertaa muistoja vanhemmasta tapauksesta.
– Poika sai uuden koiran, mutta eihän se ollut samanlainen kuin se entinen, isä toteaa hiljaa.
Turunen on innokas metsästäjä, eläkkeelle jäänyt rajavartija, joka asuu Hoilolan kylässä Venäjän rajalla.
Ensimmäinen petojen tappama Turusen koira oli alle vuoden ikäinen dreeveri, jota metsästystä harrastava Turunen oli kouluttamassa joulukuisena päivänä jänikseen ajoon.
– Se kerkesi 50 minuuttia ajaa, kun kuului ulahdus. Minulla ei ollut asettakaan ja lähdin juoksemaan sinne. Löysin kahden suden jäljet enkä yhtään verta, olivat ottaneet koiran kantoon, Turunen muistelee.
Hän juoksi reilun kilometrin susien perässä ennen kuin löysi suoalueelta koiransa raadon, jonka pedot olivat peittäneet sammaleeseen.
– Se oli tapettu ovelasti. Eläinlääkärin mukaan koiran kaularanka oli poikki eli sen omalla painolla oli lyhytjalkainen koira pyöräytetty ympäri.

 

Yksi susipari tappoi 13 koiraa


Alpo Turunen kantoi kuolleen koiran susien piilosta haudattavaksi kotiin.
Sudet etsivät jo samaan aikaan seuraavan saaliin, kun naapurimetsästysseuran jäseniä oli jänisjahdissa muutaman kilometrin päässä.
– Ottivat samana päivänä niiltä ajokoiran ja ehtivät puoliksi syödä, ennen kuin miehet löysivät sen.
Poika sai uuden koiran, mutta eihän se ollut samanlainen.
Alpo Turunen
Turusen mukaan kyse oli erikoisista susista; sama pari tappoi Tuupovaaran-Tohmajärven alueella tuona syksynä 13 koiraa.
Susien loppu koitti pari viikkoa myöhemmin. Sekä Turunen että hänen poikansa olivat mukana porukassa, kun koirien tappamiseen oppinut kaksikko saatiin ammuttua Ilomantsissa. Molemmat sudet olivat rasvakerroksesta päätellen hyväkuntoisia, eivät nälkiintyneitä.
– Koiravahingot loppui meidän alueelta silloin siihen, Turunen toteaa.
Toisen metsästyskumppanin mies menetti susille ollessaan koiransa kanssa suurriistan virka-aputehtävässä Lieksassa viime talvena. Pahoin raadeltu koira jouduttiin lopettamaan löytöpaikalla.
Muuta mies ei noista tapahtumista poliisin pyynnöstä kerro, vain omista tunnoista.
– Se oli kova tapaus. Erittäin hyvä koira meni suden suuhun, nelivuotinen venäjänajokoira, parhaassa metsästysiässä, Turunen suree karhua, sutta ja ilvestä ajanutta koiraansa.

 

Koiriin ja kotieläimiin oppineet yksilöt poistettava


Kokeneen metsästäjän mielestä koiran tai kotieläimen tappaneita susia ei pidä jättää henkiin.
– Siinä ei ole muuta mahdollisuutta; tapa vaan jatkuu ja jatkuu, koska ne ovat oppineet helpon saaliin ottamisen.
Alpo Turunen ei ymmärrä niitä, joiden mielestä metsästyskoiria ei saa kouluttaa petoalueilla.
– Eihän siitä mitään tule, eihän Suomessa pysty pian kouluttamaan missään koiriaan: meillä on yli 15 000 susihavaintoa vuoden ajalta tällä hetkellä, joka puolella on Tassu-havaintokartan mukaan susia, metsästäjä tuumaa.
Susi on aiheuttanut tammi-marraskuussa jo 32 koiravahinkoa Suomessa. Viranomaistermi tarkoittaa suden tappamia tai niin pahoin haavoittamia koiria, että omistaja on tehnyt tapauksesta vahinkoilmoituksen maaseutuviranomaiselle.
Eihän Suomessa pysty pian missään kouluttamaan metsästyskoiriaan.
Alpo Turunen
Valtio on maksanut korvauksia joulukuuhun mennessä 113 000 euroa. Summa on 15 000 euroa pienempi kuin koko viime vuonna, jolloin suden tekemiä koiravahinkoja rekisteröitiin 50.
Selvästi eniten sudet ovat vahinkoilmoitusten mukaan vuosina 2015–2016 surmanneet koiria Itä-Suomessa: Pohjois-Karjalassa yhteensä 22, Kainuussa 18 ja Pohjois-Savossa 16 koiraa.
Valtio maksoi Turuselle suden tappamasta nuoresta koirasta pentuarvon, toisesta hän sai korvausta vakuutuksen kautta. Korvaus nousee, jos koira on käyttö- tai muotovalio.
– Jos on käyttökoira, jota ei kokeissa juoksuteta, niin korvaus on minimaalinen. Sudellehan ei ole minkäänlaisia ajokokeita, sellaista koiraa ei Kennelliitossa pystytä arvioimaan, Turunen huomauttaa.

 

Susikanta levittäytyy idästä muualle Suomeen


Metsästäjäkonkarilla on selvä mielipide, riittävätkö maa- ja metsätalousministeriön esittämät 40 sudenkaatolupaa Suomeen.
– Kaikki ne 40 lupaa pitäisi antaa tällä hetkellä tänne, jos alueen petotilannetta halutaan yhtään helpottaa. Kaikki hyötyriista hirvistä jäniksiin menee petojen suuhun, Alpo Turunen arvostelee.
Hän on varma, että susikanta leviää yhä laajemmalle Suomessa.
Kun riista loppuu Itä-Suomesta, susi levittäytyy sisämaahan.
Alpo Turunen
– Kun riista eli ruoka loppuu Itä-Suomesta, susi levittäytyy yhä enemmän sisämaahan. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sudet viihtyvät, ravintoa riittää ja susi lisääntyy nopeasti. Silloin on muidenkin kuin meidän totuttava petoihin.
Itsekin petoyhdysmiehenä toimiva Turunen uskoo Luonnonvarakeskuksen tuoretta susikanta-arviota enemmän metsästäjien laskentaa, että pelkästään Pohjois-Karjalassa on 17 susilaumaa.
Mies toivoo riittävien kaatolupien lisäksi sitä, että lakia noudatetaan.
Turunen haluaa korostaa, että metsästyksessä on kyse syrjäkylien liki ainoasta harrastuksesta.
Metsästäjät ovat entisen rajavartijan mielestä tärkeitä maanpuolustuksenkin näkökulmasta.
– Johdetut jahdit ovat hyviä kertausharjoituksia, sekin pitäisi ottaa huomioon, rajaseudulla asuva huomauttaa.

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/3-9328063