Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
lauantai 31. tammikuuta 2015
Karhulalainen katsoi sutta silmästä silmään
Kuva: Lukijan kuva
Liukasliikkeinen
susi ei ole liiemmin pysähdellyt kuvattavaksi. Karhulan tehtaan
portilla sen ehti kuvata risteykseen tullut autoilija.
Karhulalainen koiriaan ulkoiluttamassa ollut mies näki suden
lähietäisyydeltä Laajakoskella torstaina. Mies ja susi tuijottivat
hetken toisiaan silmästä silmään.
Puolilta päivin susi liikkui Karhulan vanhan kartonkitehtaan tienoilla ja jolkotti siitä läheisen talon pihaan.
— Lähdin Karhulaan asioille autolla. Kartonkitehtaan luona
risteysalueella oli liikennettä jonkin verran. Kun hiljensin, näin
koiran, tai niin ensin luulin, juoksevan risteyksen yli. Soitin
työkaverille, koska luulin ensin, että se on hänen koiransa.
Myöhemmin sudeksi vahvistunut eläin lähti jolkottamaan tehtaalta
mäkeä ylös ja juoksi välillä miehen auton edessä pitkällä loikalla.
Lopulta se kääntyi mäen päältä sivutielle ja erään talon pihaan
Karellintiellä. Tie muuttui pyörätieksi, jonka päässä on junarata. Mies
näki suden seuraavan kerran radan vieressä.
— Kun juna tuli, susi pysähtyi kuin seinään. Silloin näin sen
erittäin läheltä. Siinä sitä katseltiin toisiamme silmästä silmään.
Vielä loppuviikosta oli epäselvää, onko kyseessä susi vai vain sitä muistuttava koira.
— Se on satavarmasti susi, harmaa-valko-ruskea väriltään ja karva on
pitkähkö. Se on reilusti omaa 64-senttiä korkeaa koiraani huomattavasti
isompi säkäkorkeudeltaan. Veikkaan, että se on uros. Kun aloin ottamaan
siitä kuvaa, se häipyi.
Laajakoskella susi kulki Korkeakosken koulun ohi. Paikalla oli
poliisipartio, joka kävi varoittamassa koululla suden liikkumisesta.
— Lähdimme siinä lähellä asuvan tutun kanssa katsomaan jälkiä, koska
susi meni hänenkin pihansa poikki. Jälkien perusteella se jatkoi matkaa
joen yli takaisin Kierikkalan puolelle takaisin eli sinne mistä se oli
alunperin tulossakin.
Laajakoskelta susi jatkoi matkaa lentokentälle. Välillä se oli lepäillyt maastossa.
Häirikkö- ja vahinkosudet poistetaan Pohjois-Savossa poliisin
johtamalla tavalla, jota ei ole käytössä muualla Suomessa. Menetelmää
käytettiin viimeksi tiistaina, kun lukuisia kertoja pihoilla Sonkajärven
alueella käynyt susi kaadettiin naapurikunnassa Lapinlahdella.
Suden
pihakäynneistä oli tehty yli 20 näkö- ja jälkihavaintoja, jonka takia
poliisi teki eläimestä poistopäätöksen 19. tammikuuta. Poliisi ja
Riistahallinto laskevat suurpetojen pihakäynneiksi kaikki alle 100
metrin päässä asuin- tai tuotantoeläinrakennuksesta tehdyt vierailut.
Poliisijohtoiseen
operaatioon osallistui tiistaina lähes 40 metsästäjää koirineen.
Muualla Suomessa metsästäjät saavat operoida vastaavassa tapauksessa
itsenäisesti, mutta Pohjois-Savossa poliisin johtamana. Maakunnassa on
useita eräpoliiseja, joista 1-2 kerrallaan menee paikalle jahka eläin on
motitettu metsästäjien toimesta.
- Toimintamalli ei ole
epäluottamus metsästäjiä kohtaan vaan kokeneen eräpoliisin johtama jahti
lisää turvallisuutta ja jahti on läpinäkyvää eli siten suljetaan pois
kaikenlaiset jälkipuheet. Lisäksi vastuuhenkilö löytyy mikäli joku asia
menisi pieleen, kertoo Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista.
Suurriista
virka-apuhenkilöstöllä on yllään keltaiset liivit SRVA -tekstillä,
joista ilmenee millä asialla miehet liikkuvat aseiden kanssa.
Pohjolaisen mukaan pihasusien poistamiseen osallistuu kerrallaan noin 30
metsästäjää. Pohjois-Savon malli on ollut käytössä kolme vuotta.
-
Metsästäjät ovat antaneet meille hyvää palautetta toimintamallista,
mutta en tiedä laajeneeko se muualle Suomeen. Ainakin Riistahallinto on
ottanut meidän kokemuksista mallia rajaamalla kannanhoidolliseen jahtiin
osallistuneiden määrän myös 30 metsästäjään, Pohjolainen kertoo.
Susijahtiin
osallistuneet metsästäjät olivat poliisin suurriista
virka-apuhenkilöstöä, joita käytetään esimerkiksi myös vahingoittuneen
hirven jäljittämiseen.
Suden metsästys ei ole helppoa mikä ilmeni
Lapinlahdella. Suden poistamista yritettiin ensin viime viikon
tiistaina ja sitten tämän viikon maanantaina, mutta molemmilla kerroilla
eläin onnistui pakenemaan metsästäjien motista. Tiistaina metsästäjä
sai lopulta suden tähtäimeensä.
Poliisin mukaan kaadettu eläin
oli aikuinen nuori naarassusi, joka näytti kaikin puolin terveeltä.
Poliisi on toimittanut eläimen Elintarviketurvallisuusvirastoon (EVIRA)
Ouluun, jossa sille suoritetaan tutkimuksia.
"Sudesta ei ole vaaraa lapsille" – luontotutkija: Metsästäjät lietsovat susipelkoa
Luontotutkija Urpo Koposen mukaan susi ei ole ihmiselle läheskään
niin vaarallinen kuin kuvitellaan. Hän sanoo, että sudella, karhulla,
kyyllä ja ahmalla on turhan huono maine.
Kotkassa torstaina liikkunut susi jätti terveiset luonnossa liikkujille.
Kuva: Olli Törönen / Yle
Urpo Koponen osui torstaina sattumalta paikalle, kun poliisi jahtasi sutta Kotkan Kyminlinnassa.
–
Olin kirpputorin kohdalla, kun poliisiauto pysäytti ja kertoi, että
lapset tulevat koulusta kotiin ja susi hölkkäsi juuri jään yli,
luontotutkija kertoo.
Tällä kertaa Koponen ei nähnyt sutta omin
silmin. Susi ei ole kovin yleinen näky edes miehelle, joka viettää
vuoden aikana noin 300 päivää luonnossa.
– Olen tehnyt kymmenen
vuoden aikana noin kymmenen susihavintoa, etupäässä meren jäällä.
Tuoreita jälkiä olen nähnyt paljon enemmän.
Susi ja kyy eivät yleensä tapa
Luontotutkija
haluaa oikoa vääriä luuloja suden vaarallisuudesta. Hän muistuttaa,
että Suomessa on viimeksi kuollut ihminen suden vuoksi 1800-luvun
lopulla.
"Kuvitellaan, että ihmisetkin olisivat vaarassa, mutta ei ole oikein näyttöä siitä.
– Urpo Koponen
– Tämä on Pohjois-Karjalasta ja Varsinais-Suomesta
metsästäjien kautta lähtenyt buumi, koska metsästäjät menettävät jonkun
verran koiria susille. Kuvitellaan, että ihmisetkin olisivat vaarassa,
mutta ei ole oikein näyttöä siitä. Ei sudesta ole sen kummempaa vaaraa
esimerkiksi lapsille.
Koponen vertaa susipelkoa ennakkoluuloihin,
joita ihmisillä on kyykäärmeitä kohtaan. Hän sanoo, että kyyn
puremaankin on kuollut sadassa vuodessa varmuudella vain yksi ihminen.
– Tietämättömyys luo tällaista epäluuloa. Susi, ahma, karhu ja kyy ovat erityisen vihan tai epäluulon kohteena olevat lajit.
Kohtaaminen metsätiellä
Koponen kertoo, kuinka hän tapasi toissa syksynä karhun metsätiellä.
"Ajattelin, että pitääkö kaivaa ajokortti ja rekisteriote esiin, kun se ei väistynyt ollenkaan.
– Urpo Koponen
– Se seisoi keskellä tietä. Ajattelin, että pitääkö kaivaa
ajokortti ja rekisteriote esiin, kun se ei väistynyt ollenkaan ja nousi
takajaloilleen. Lopulta se sitten lähti jatkamaan matkaa.
Luontotutkija toivoo, että ihmiset lopettaisivat turhan pelon lietsomisen petoeläinten ympärillä.
–
Jos näkee suden, niin ei siinä muuta kuin ihailee näkemäänsä. Susi
liikkuu hyvin ketterästi ja aika vauhtia pitää varsinki ihmisten
ilmoilla.
Sudeksi epäilty eläin on poliisin mukaan poistunut asutusten läheisyydestä Kotkassa.
Poliisi on lopettanut jäljityksen, joka aloitettiin aamupäivällä.
Eläin
nähtiin muun muassa Kyminlinnan linnoituksen alueella asutuksen
tuntumassa. Iltapäivällä se kuitenkin siirtyi pohjoisemmaksi pois
tiiviin asutuksen alueilta.
Poliisin mukaan Kotkan Kyminlinnan alueella on nähty mahdollisesti
susi. Poliisilla ei ole omaa näköhavaintoa eläimestä, mutta jäljistä
päätellen eläin on poliisin mukaan susi. Poliisi pyytää välttämään
liikkumista alueella.
Tämä suden jälki ei liity juttuun.
Kuva: Yle / Markku Kuossari
Kotkassa Kyminlinnan varuskunta-alueen tuntumassa liikkuu mahdollisesti susi.
Poliisi
ei toistaiseksi ole nähnyt sutta. Jälkien perusteella poliisi kuitenkin
pitää todennäköisenä, että kyseessä on nimenomaan susi.
Viimeisimmän
tiedon mukaan eläintä jäljitetään Kotkan Peippolassa, mistä se on
liikkunut kohti Kymin lentokenttää. Poliisin mukaan susi on suuntaamassa
pois päin asutuksesta.
Eläintä on jäljittämässä poliisipartioita
sekä kaksi petoyhdyshenkilöä. Poliisi on pyytänyt ihmisiä välttämään
liikkumista alueella.
Susihavainnoista on saatu useita
ilmoituksia. Esimerkiksi hieman 12 jälkeen eläimen oli nähty liikkuvan
Kymintietä Kierikkalan suuntaan. Noin tuntia aiemmin eläin nähtiin
juoksemassa varuskunnan valleille päin.
Kaksi sutta jolkutteli alkuviikosta Janakkalan Leppäkosken kylän liepeillä
Kaksi sutta on suurella todennäköisyydellä pyörinyt Janakkalan
Leppäkoskella maanantaina ja tiistaina. Silminnäkijähavaintojen lisäksi
jälkiasiantuntija kävi maastossa varmistamassa, ettei kyse ollut
ainakaan koirista tai ilveksestä.
Nämä jäljet löytyivät Leppäkoskelta. Susikaksikko kulkee peräkanaa astuen samoihin jälkiin.
Kuva: Yle/ Markku Kuossari
Kaksi sutta on seikkaillut Janakkalan Leppäkoskella alkuviikosta.
Leppäkosken koululaisten vanhemmille lähetettiin varmuuden vuoksi tieto
maanantaina, että alueen asukkailta on tullut havaintoja sudennäköisistä
eläimistä.
Myös Yle Hämeen toimittaja törmäsi susikaksikkoon varhain tiistaiaamuna.
Aluksi
paikalliset metsästäjät arvelivat, että liikeellä oli ihmisasutuksen
tuntumassa viihtyvä ilves, mutta mieli muuttui myöhemmin aamupäivällä.
Maastoon lähdettiin päivän valjettua ja pian tuli puhelimella tieto.
–Täällä
oli jälkiasiantuntija Markku Kuossari paikalla ja hän sanoi, että ne
ovat kahden suden jäljet, kertoi janakkalalainen metsästäjä Jarmo Saha
puhelimessa.
Kiinnostivatko susia Vanantaan fasaanit?
Ylelle
Markku Kuossari toppuuttelee sen verran, ettei hänkään voi aivan varma
olla että kyse olisi susista. Koirat ja ilvekset eivät kuitenkaan voi
tulla kyseeseen.
Saha ja Kuossari havaitsivat jälkien kulkeneen Leppäkoskella vain kivenheiton päässä lähimmistä taloista.
"Siinä oli kaksi erikokoista jälkeä päällekkäin, isompi alla ja pienempi päällä
– Markku Kuossari
Lopulta jäljet hävisivät Vanantaan kartanon fasaanipitoisille maille, kun lumisade lopetti jäljestämisen.
–
Siinä oli kaksi erikokoista jälkeä päällekkäin. Isompi alla ja pienempi
päällä. Ei siitä ollut kuin 200-100 metriä asutukseen missä me
ensimmäisen kerran jälkiä katseltiin, kertaa Markku Kuossari, joka on
Etelä-Janakkalan Erätoverien suurpetoyhdyshenkilö.
Aiheuttaako havainto jotakin toimenpiteitä?
– Ei, kyllä vaeltavia yksilöitä liikkuu. Pitäähän susia metsässä olla, mutta ei tietenkään asutuksen keskellä.
Sosiaalisessa mediassa liikkui
viikonloppuna tieto, että Rajamäellä olisi tavattu viime
viikonvaihteessa susi. Verkossa hienoista kiistaakin aiheuttanut
havainto saattaa asiantuntijan mukaan olla oikeakin. Suomen
Riistakeskuksen nurmijärveläinen johtaja Reijo Orava on kuullut havainnosta, muttei ota kantaa juuri tämän tapauksen todenperäisyyteen.
– Viimeisimmässä valtakunnallisessa laskennassa kirjattiin 27 niin
sanotusti tuottavaa susilaumaa. Lisäksi rajan pinnassa on jatkuvasti
muutamia laumoja. Nuoret, paikkaansa vielä hakevat yksilöt liikkuvat
reippaasti ja on täysin mahdollista, että tällainen susi on mennyt
Nurmijärven halki, Orava toteaa.
Hän ei ole ainakaan vielä kuullut, josko joku petoyhdistyksen jäsenistä olisi käynyt tunnistamassa havaitun eläimen.
Reijo Oravan mukaan peto- ja riistaeläinten määrä on pysynyt viime vuodet Nurmijärvelläkin vakaana.
– Tiedossa olevan tuottokyvyn mukaan suuria muutoksia ei ole tapahtunut sen paremmin ilves-, peura- kuin hirvikannoissakaan.
Tältä
näyttää koirasusi. Kuva on peräisin Vieremältä, jossa on kaupallinen
koirasusitarha. Susi ja koirasusi on helppo sekoittaa toisiinsa.
Aamulehti
- Jos se on ollut susi, se on ollut korkeintaan
läpikulkumatkalla. Tällä seudulla ei tarvitse olla huolissaan susista,
ne eivät parkkeeraa tänne.
Näin kommentoi petoyhdyshenkilö Antti Kaakinen Akaassa lauantaina tehtyä susihavaintoa.
Samaa mieltä onSääksmäen-Valkeakosken riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mika Heinonen.
Sudesta
tai koirasudesta tehtiin havainto lauantaina aamupäivällä Akaassa
9-tiellä. Eläin etsi riista-aidasta epätoivoisesti aukkoa päästäkseen
takaisin metsään. Se puski aitaa ja yritti kaivautua sen ali.
Umpihangessa hätääntyneenä juoksennellut eläin sai autoilijat pysähtymään tapahtumapaikalle tungokseksi saakka.
Eräs
autoilija otti tilanteesta myös videon, joka on Yle Hämeen
nettisivulla. Akaan susihavainnosta ensimmäisenä kertoi nettijulkaisu
Yhtiökatu.fi
Eläimestä soitettiin myös hätäkeskukseen. Antti Kaakinen sanoo, että se oli oikein tehty.
- Tätä kautta poliisit saavat siitä tiedon ja poliisit ottavat tarvittaessa yhteyttä riistayhdyshenkilöihin.-
Valkeakosken seudulla on ollut tänä talvena hyvin vähän havaintoja
susista ja jos niitä ylipäätään on, kyse on susista, jotka ovat menossa
vain alueemme läpi.
Kaakisen mukaan myös koirasusia on seudulla vähän. Niitä ei ole hänen tietojensa mukaan juurikaan esimerkiksi lemmikkeinä.
Sudenjälkiä on tänä talvena riittänyt Oripään ja Pöytyän alueella. Kuva: AVL:n arkisto
ORIPÄÄ. Oripään ja Pöytyän alueella liikkuu yksi
Suomen suurimmista susilaumoista. Laumaan kuuluu 8–10 yksilöä, joiden
reviiri ulottuu Oripään ja Pöytyän rajaseudulta Loimaan puolelle lähelle
Ysitietä. Laumasta on tehty havaintoja myös Riihikoskella.
–Kyseessä ei ole normaali susilauma vaan sekalauma, jossa uroksia on
liikaa. Yksi pennuista on kulkenut laumasta erillään, petoyhdyshenkilö
Mika Raatikainen kertoo.
Syksyn aikana näköhavainnot laumasta ovat kolminkertaistuneet.
Tammikuussa lauma on käynyt 15 pihalla. Pihakäynniksi lasketaan
havainto, joka tehdään alle sadan metrin etäisyydellä talosta.
Osa susilauman kulkureiteistä sijaitsee Oripään taajaman läheisyydessä.
Havainto tien vieressä jolkottavasta mahdollisesta sudesta sai autoilijat tarttumaan videokameraan 9-tiellä
Oletettavasti susi tai koirasusi yritti lauantaina aamupäivällä
löytää ulospääsyä riista-aidasta Akaassa 9-tiellä. Eläimen hyppely
umpihangessa tien laidassa sai katselijoita ja se taltioitiin myös
forssalaismiesten toimesta videolle.
Onko se susi? Useat ihmiset
näkivät tämän eläimen yritykset päästä riista-aidan läpi takaisin
metsään. Katso video jutun perässä olevasta linkistä.
Kuva: Kuvakaappaus Mikko Anttilan kotivideolta
Forssalainen Mikko Anttila oli lauantaina matkalla kahden muun forssalaismiehen kanssa Tampereelle työasioissa.
Akaan
kunnan alueella, Toijalan pohjoispuolella autoon eteen ponnahti iso
harmaa eläin, jota autokunnan onnistui juuri ja juuri väistää.
– Kuski huudahti että kato susi! kertoo Mikko Anttila Ylelle.
"Kuski huudahti että kato susi!
– Mikko Anttila
Anttila kaivoi äkkiä tabletin kassista ja ryhtyi kuvaamaan
eläintä autosta käsin. Havainto tehtiin 9-tiellä Sallinkulmantien ja
Tampereenväylän risteyksessä sillan kohdalla.
Anttilan Youtubeen
lataamalla videolla näkyy kuinka epäilty susi tai koirasusi hyppii
hätääntyneenä umpihangessa ja yrittää löytää riista-aidasta aukkoa jotta
se pääsisi tiealueelta pois takaisin metsän siimekseen.
Eläin puskee aitaa ja yrittää kaivautua ali. Turhaan.
–
Siihen alkoi tulla autoilijoita, jotka ryhtyivät myös ihmettelemään
että mikä siellä on. Joku tuli jopa ulos autosta. Kamerat ja kännykät
kävivät.
Anttila ilmoitti eläimestä hätäkeskukseen. Kun
kymmenkunta autoa oli saanut tien hetkeksi tukittua, päätivät
forssalaiset jatkaa matkaansa.
– En ole itse sutta elävänä nähnyt, mutta kyllä sen käyttäytyminen vakuutti, Mikko Anttila päättää.
Havainnosta kertoi ensimmäisenä forssalainen verkkolehti Yhtiökatu.
Varmistamaton susihavainto Hämeenlinnassa keskellä omakotialuetta
Liikkuiko Hämeenlinnan Myllymäessä maanantai-iltana kaksi sutta?
Satu Suonperän Onni-mopsi ainakin pelästyi kahta nelijalkaista ja veti
emäntäänsä kiireen kaupalla kotiin. Taisipa emäntäkin hätkähtää.
Satu Suonperä kävi ottamassa valokuvia epäillyn suden jäljistä.Kuva: Satu Suonperä, Hämeenlinnna
Hämeenlinnalaisen Satu Suonperän ja hänen Onni-koiransa maanantai-ilta
sai puoli yhdeksän aikaan mielenkiintoisen käänteen. Iltalenkillä
parivaljakon ohitti kaksi isokokoista eläintä, jotka Satu tunnisti
susiksi.
– Tulimme koiran kanssa metsästä tielle ja
pääsimme parikymmentä metriä eteenpäin risteykseen, jossa nämä menivät
meidän edestä ohi. Näin ne vain sivusta päin, Satu Suonperä kertaa
tapahtumaa.
Välimatkaa Suonperällä ja ohi menneillä susilla oli noin 20 metriä. Sudet tulivat alamäkeen kovaa vauhtia.
– Kyllä niiden askellus oli hyvin määrätietoista. Eivät yhtään katselleet ympärilleen tai haistelleet mitään.
"Liitelivät pitkin tienpintaa"
Koiraihmisenä
Suonperä tunnistaa koirarodut laidasta laitaan. Kooltaan nämä ohi
menneet sudet olivat suurempia kuin isot koirarodut.
– Ne olivat
vähän saksanpaimenkoiran mallisia, mutta paljon isompia, kookkaampia,
korkeampia ja huomattavasti hoikempia. Väritykseltään ne olivat
vaaleanharmaita. Jotkut ovat sanoneet, että sekoitin ne kettuihin, mutta
kyllä nämä olivat kaukana ketun värityksestä, Satu Suonperä kertoo.
"Vähän saksanpaimenkoiran mallisia, mutta paljon isompia, kookkaampia, korkeampia ja huomattavasti hoikempia.
– Satu Suonperä
– Askelluksessa oli myös eroa koiran askellukseen. Kun koira
menee eteenpäin, niin se menee aika jykevästi. Nämä puolestaan melkeinpä
liitelivät pitkin tienpintaa. Tuli sellainen olo, että jos ne olisivat
kääntyneet meihin päin, niin emme olisi päässeet paria metriä kauemmas.
Iltalenkki päättyi maanantaina tuohon kohtaamiseen.
–
Käännyimme kannoillamme ja palasimme pikaisesti kotiin. Itse kävin
paikalla seuraavana päivänä ottamassa kuvia jäljistä, mutta Onnia ei
paikalle enää tapahtumapaikalle saanut. Se laittoi sellaiset jarrut
päälle, ettei muu auttanut kuin kantaa se takaisin kotiin, Suonperä
naurahtaa.
Hämeenlinnan Myllymäki on omakotitaloaluetta lähellä
kaupungin keskustaa. Vaikka alueella on pieniä metsäalueita, niin susien
liikkuminen alueella on hyvin harvinaista. Satu Suonperä arvioikin,
että sudet olivat läpikulkumatkalla.
– Mielenkiintoinen kokemus, kun asutaan näin lähellä keskustaa.
Riistapäällikkö: Havaintoa varmistetaan vielä
Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala kertoo Yle Hämeelle saaneensa tiedon havainnosta keskiviikkona.
–
Olen ollut yhteydessä alueen petoyhdyshenkilöihin ja havaintoa
varmistetaan vielä. En ole nähnyt valokuvia, mutta jälkeen perustuva
havainnointi, jos kyseessä on yksittäinen jälki, voi olla hiukan
hankalaa. Nyt seurataan, aikovatko ne jäädä siihen vai ovatko kyseessä
ohikulkijat.
Rauhala pitää susihavaintoa kuitenkin täysin
mahdollisena ja arvioi, että maakunnassa liikkuu puolentusinaa sutta.
Niitä havaitaan silti maakunnassa vain harvoin lähellä asutusta.
"Meillä tällaiset taajamahavainnot ovat aika harvinaista, koska susia ei ole paljon ollut.
– Jyri Rauhala
– Meillä tällaiset taajamahavainnot ovat aika harvinaista,
koska susia ei ole paljon ollut. Nehän ovat laajalla alueella liikkuvia
eläimiä, ja väistämättä joskus osuvat asutuksenkin lähelle. Erityistä
syytä ne eivät siihen tarvitse, reitti vain tuo. Susien esiintyminen on
maakunnassa ollut vakaampaa tuosta joulukuun puolivälin paikkeilta,
Rauhala sanoo.
Luonnonvarakeskus arvioi Suomen nykyiseksi
susikannaksi 220-245 sutta. Epäillyistä susihavainnoista kannattaa ottaa
yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen tai Suomen Riistakeskuksen
Etelä-
Hämeen aluetoimistoon havainnon varmistamiseksi.
–
Susikannan arvioidaan olevan nousussa ja se saattaa täällä meilläkin
näkyä. Ilmoituksia susihavainnoista on normaalisti tullut muutamia
kymmeniä vuosittain ympäri koko toimialueen.
Hämeenlinnan Rengosta
on tehty susihavaintoja asutuksen läheltä joulukuussa. Rauhalan mukaan
on täysin mahdollista, että Hämeenlinnassa on havaittu samat eläimet.
Riistapäivät Oulussa: Lauman tarkka tieto susien kannanhoidon pohjaksi
Suden kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta. Jarmo Kontiainen
Pekka Rahko
”Kansalaiset pitää saada luottamaan tutkijoiden näkemykseen”, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) pohjustaa kestävää susipolitiikkaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat saavat ministeriöltä puhtaat paperit. ”Luotan asiantuntijoihin”, Orpo painottaa.
Valmisteilla
olevassa kannanhoitosuunnitelmassa susikannan hoidon tavoitteet
asetetaan erikseen jokaiselle reviirille. Toteutus vaatii tarkkaa tietoa
laumoista.
”Kannanhoitosuunnitelmassa lähdetään siitä, että
tiedetään koko ajan tarkemmin laumojen koko ja reviirit”, Orpo kertoo.
Tähän päästään muun muassa pantasusien seurannalla ja dna-tutkimuksella.
Suden
kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta, jonka aikana
seurataan, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja ihmisten asenteisiin
susia kohtaan.
Orpo uskoo, että seuraavan kahden vuoden aikana susipolitiikan uskottavuutta saadaan kohennettua.
Orpo
avasi vuotuiset Riistapäivät Oulussa tiistaina. Riistapäivien alla
maanantaina julkaistiin tuorein arvio Suomen susikannan koosta.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on susia tällä hetkellä 220–245.
Orpo
kertoo lumitilanteen olleen laskenta-aikaan hyvä ja mahdollistaneen
paikkansapitävän arvion tekemisen. Susien määrä on selvässä kasvussa,
sillä viime vuonna helmikuun alussa susia arvioitiin olevan 140–155.
Metsästäjät vaativat lisää sudenkaatolupia – ainakin 48 pitää myöntää
Suomen Metsästäjäliiton mielestä
Luonnonvarakeskuksen tänään julkistamat luvut susikannan koosta
vastaavat käsitystä siitä, että Suomen susikanta on voimakkaassa
kasvussa.
– Susikanta on nyt todella vahva. Aiemmin on
arvioitu, että suotuisa suojelun taso olisi 20 laumaa ja nyt niitä on jo
27, huomauttaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro.
Kontron mielestä metsästyksen aloittamiselle on nyt hyvät perusteet.
– Kannanhoidollinen metsästys pitää aloittaa, ja suunniteltu 29
suden kaato on minimimäärä. Meidän mielestämme kanta kestää kovemmankin
metsästyksen. Riistakeskukselta on haettu tähän mennessä lupia 48 suden
metsästykseen, ja meidän mielestämme sen verran lupia pitäisi myöntää.
Mallia naapurimaista
Kontro
huomauttaa, että sekä Virossa että Ruotsissa sutta jo metsästetään.
Virossa on jo pidemmän aikaa kaadettu 100 sutta vuodessa ja Ruotsissakin
susijahti alkoi viime perjantaina.
– Meidän pitää ottaa mallia Virosta ja Ruotsista.
Luontojärjestöt
ovat olleet huolissaan siitä, erottavatko metsästäjät alfa-sudet ja
nuoret yksilöt toisistaan. Kannanhoidollinen metsästys on tarkoitus
kohdistaa nuoriin yksilöihin.
– Vahingon
mahdollisuus on olemassa. Jos sudet tulevat laumana, alfayksilöt on
helppo erottaa, mutta jos lauma on hajallaan, se on vaikeaa. Jos
alfayksilöillä on panta, erottaminen on helpompaa. Ei siitä suuria
vahinkoja tule, jos joku alfayksilö kaatuu vahingossa. Tässähän on
tarkoituksena myös palauttaa suden ihmisarkuus, muistuttaa Kontro.
Susien määrä lähes tuplaantui vuodessa – Tämä on arvio lukumäärästä nyt
COLOURBOX
STT, Aamulehti
Suomen susikannan koko on tällä hetkellä 220–245
yksilöä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Viime vuonna helmikuun alussa
susia oli 140–155.
Susien määrä kasvoi kaikilla
kannanhoitoalueilla. Suurinta kasvu oli itäisen Suomen
kannanhoitoalueella, jossa on 130–140 sutta. Määrä lähes
kaksinkertaistui viime vuodesta.
Luken arvio susien määrästä pohjautuu pääosin petoyhdyshenkilöverkostolta saatuihin havaintotietoihin.
-
Talviolosuhteet vaihtelivat suuresti maan eri osissa vielä joulukuussa
2014. Kunnollinen lumipeite saatiin keskiseen ja pohjoiseen Suomeen
joulukuun kuluessa ja eteläiseen Suomeen vasta vuoden vaihteen jälkeen.
Jälkihavaintojen tekemiseen käytettävissä ollut lumiaika on ollut
kokonaisuudessaan lyhyt, minkä vuoksi arvioon liittyy osan laumoista
kohdalla jonkin verran epävarmuutta, Lukesta arvioidaan.
Susien määrä lisääntyi viime vuodesta jopa sadalla
Suomen susikanta on vahvistunut tuntuvasti vuodessa.
Susien määrä on kasvanut viime vuodesta Suomessa. (COLOURBOX.COM)
Luonnonvarakeskuksen mukaan kanta on tällä hetkellä 220-245 yksilöä. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 140-155.
Susien
määrä kasvoi kaikilla kannanhoitoalueilla. Suurinta kasvu oli itäisen
Suomen alueella, jossa on 130-140 sutta. Määrä lähes kaksinkertaistui
viime vuodesta. Läntisellä kannanhoitoalueella susia on 83-91 ja
poronhoitoalueella 7-14.
Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä susipareja.
Maa-
ja metsätalousministeriö esitti joulukuussa, että susien
kannanhoidollinen metsästys tulisi sallia kahden vuoden kokeiluajaksi.
Muutosesitystä perusteltiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
alustavilla arvioilla, joiden mukaan kanta oli vahvistunut
merkittävästi.
Toholammin alueelle saatu kolmen viikon poikkeuslupa suden
kaatamiseksi on jäänyt käyttämättä. Sunnuntaina umpeutunut lupa oli
myönnetty pihapiiriin tulleen suden kaatamiseksi.
Sykäräisten Metsästysseuran puheenjohtaja Marko Isosaari pitää syynä
jahdin epäonnistumiseen runsasta lumentuloa, mikä peitti jäljet ja vei
sudet etsimään ruokaa sydänmailta.
Kesällä pedot aiheuttivat vahinkoa nauta- ja lammastiloilla Toholammilla.
Alueella
on tehty havaintoja susista lähes päivittäin. Riistakeskuksen mukaan
alueella liikkuu kuusi sutta. Seuraavaksi metsästäjät odottavat
ratkaisua hakemaansa kannanhoidolliseen lupaan.
Suomeen sorvataan uutta sudenhoitosuunnitelmaa. Parina vuotena kokeillaan kannanhoidollista metsästystä.
Susikannan hoitosuunnitelmista voi antaa lausuntoja kuluvan kuun 21.
päivään asti. Lausuntoajan piti päättyä jo 14. tammikuuta, mutta maa- ja
metsätalousministeriö päätti jatkaa aikaa viikolla. Myös lausunnon jo
antaneilla on mahdollisuus täydentää lausuntoaan.
Hoitosuunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen sudensuojelu ja
susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Uutena asiana halutaan sallia
suden kannanhoidollinen metsästys.
Susikannan hoitosuunnitelma aktivoi ihmiset ja yhteisöt ottamaan
kantaa. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja
metsätalousministeriöstä kertoo lausuntoja tulleen noin 45 jo
varsinaisena lausuntoaikana. Niitä on tullut myös pyyntöjakelun
ulkopuolisilta tahoilta.
Palaute jakautuu selkeästi kolmeen ryhmään. Kahden ääripään välissä
ovat lausunnot, joissa suunnitelmaa lähestytään varsin neutraalisti.
Suden tämän talven kanta-arviota odotetaan julkisuuteen jo tällä viikolla. Arvio tulee tavallista aikaisemmin.
Monet tielläliikkujat ovat nähneet metsäpeuroja tai ainakin tuoreita
jälkiä Kuhmon ja Sotkamon välillä ajaessaan ja erityisesti Sotkamon
puolella.
Eilen torstaina sotkamolainen naisen ajaman auton edestä tien
ylitti 30 metsäpeuran lauma. Havaintopaikka on 21 kilometrin päässä
Sotkamosta Kuhmoon päin. Kun lauma oli tulossa tielle etelälaidasta tien
pohjoispuolelle, niin etummainen metsäpeura ei arkaillut liikenteestä
huolimatta ollenkaan vaan työntyi tielle ja veti koko lauman perässään.
Samoin eilen torstaina sotkamolainen mies kertoi läheltä piti
tilanteessa samalla tiellä Sotkamon itäpuolella päätien pitkällä
Härkölänsuoralla.
Muutamien ammattikuljettajien arvion mukaan metsäpeura-alue on
viime viikkoina ulottunut Tipasojalta 80 km/h:n rajoituksen paikkeilta
Juholankylälle Sotkamon taajaman tuntumaan.
Tutkimusmestari Arto Juntunen Luonnonvarakeskuksesta totesi
metsäpeurojen liikehdinnästä, että alueella on muutamia susia sekä
Tipaksella että Sumsalla, jotka voivat pitää metsäpeurat liikkeellä.
Tutkimusmestari Juntunen kertoi, että metsäpeuroja on Sotkamossa
satoja myös Niskalankylällä, mutta myös Kaitaansalmella. Noin 800
metsäpeuran sijainti jakautui nyt loppuviikosta Sotkamon itäosassa niin,
että alle puolet oli Tipaksella ja siitä Sotkamoon päin ja vajaa puolet
Sotkamossa Sumsajärven ja Niskalankylän seudulla. Tätä ennen ne olivat
suurimmalta osin Sumsalla. Siellä niitä voi liikkua myös päätiellä eli
Sumsantiellä, joka Kuhmon puolelle jatkuessaan on nimeltään
Pohjoispuolentie.
Perniöläinen Jarmo Markkanen seurasi ja mittasi suden jättämää jälkijonoa Kiskossa pitkään, ennen kuin varmistui lajista.
Kaksi ihmistä näki auton valokeilassa lyhyen ajan välein suden
Kiskossa keskiviikkoiltana. Jälkien perusteella varmistettiin torstaina,
että kyseessä oli susi, joka oli mennyt aivan Toijan taajaman läheltä.
Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen nisäkäsvastaava, perniöläinen Jarmo Markkanen tutki jälkiä kilometritolkulla yhdessä suomusjärveläisen petoyhdyshenkilön Anders Fagerholmin kanssa.
– Mitä todennäköisimmin se on susi, Markkanen päätteli.
Hän totesi jo ensimmäiset tassun painallukset mitattuaan, että koko
kyllä täsmää suden tassuun. Hän kuitenkin huomautti, että yksi jälki ei
kerro mitään eikä riitä, että jälkijonoa seurataan viisi, kuusi metriä.
– Jälkijonoa pitää seurata jopa kilometrin verran, mutta vähintään puoli kilometriä.
Seuraamalla jälkiä voidaan tehdä havaintoja eläimen etenemistavasta.
Markkanen sanoo, että susi etenee hyvin määrätietoisesti eikä poikkea
koiran tavoin haistelemaan jokaisen rakin jättämiä jälkiä.
Metsästäjäliitto helpottaisi häirikkösusien poistoa.
Markku Vuorikari
Metsästäjäliitto katsoo, että susien
kannanhoidollisen metsästyksen lupakiintiötä on kasvattava.
Häirikkösusien poistotarpeen myöntämistä liitto kiittelee.
Metsästäjäliiton mielestä kannanhoidollisten lupien myöntäminen
on paras tapa pitää susikanta ihmisarkana. Asetusesityksen mukainen 29
suden lupamäärä on kuitenkin liian matala, liitto katsoo.
”Laumojen
selvän lisääntymisen vuoksi lupakiintiön ylärajaksi tulisi määritellä
58 sutta, mikä mahdollistaisi kaikkien haettujen lupien myöntämisen”,
todetaan liiton tiedotteessa.
Metsästäjäliiton näkemys on siten
päinvastainen, kuin asiaan tänään myös kantaa ottaneen WWF:n. WWF pitää
29 suden metsästystä ylimitoitettuna.
Sudenhoitosuunnitelmassa on
susikannan tasoa nostettu 20:sta 25 laumaan. Metsästäjäliitto katsoo,
että aiemmassa sudenhoitosuunnitelmassa määritelty susikannan koko, 20
lisääntyvää laumaa, olisi edelleen oikea taso.
Liiton mielestä kannan enimmäismäärän ylittävä susimäärä tulee aina voida poistaa.
Metsästäjäliitto
perää helpotusta myös käytännön toimiin: metsästyslupien byrokratiaa
pitää keventää ja luvan saantia ripeyttää. Lisäksi toistuvasti pihoissa
vierailevat häirikkösudet tulee liiton mielestä voida poistaa ilman
aikaa vievää hakemusprosessia kuten häirikköilvekset ja -karhut.
”Kun susi uhkaa ihmistä, koiraa tai muuta kotieläintä, hätävarjelun on sallittava suden ampuminen tapahtumapaikalla.”
Metsästäjien
mukaan myönteistä esityksessä on se, että siinä esitetään korvattavaksi
täysimääräisesti ja nopeasti suden koirille ja tuotantoeläimille
aiheuttamat vahingot.
Suunnitelma ei kuitenkaan riittävästi huomioi paikallisten näkemyksiä.
15
syytetystä miehestä 12 tuomittiin ehdolliseen vankeuteen törkeästä
metsästysrikoksesta. Tuomion pituus on kaikilla 1 vuosi ja 2 kuukautta.
Syyttäjä vaati tekijöille ehdollisen vankeuden lisäksi myös
sakkorangaistuksia, mutta sakkoja oikeus ei määrännyt sakkoja
kenellekään.
Kolmen miehen syytteet törkeästä metsästysrikoksesta hylättiin.
Tuomituista
miehistä seitsemän oli Perhosta, kolme Halsualta ja kaksi Kruunupyystä.
Syyte hylättiin kokonaan kahden perholaisen ja yhden vimpeliläisen
miehen osalta.
Tuomitut 12 miestä määrättiin myös neljän vuoden
metsästyskieltoon, joka päätty 15.1.2019. Metsästyksessä käytetyt aseet
oikeus määräsi menetettäväksi valtiolle. Sen sijaan kahdelta
metsästäjältä tapauksen yhteydessä takavarikoidut moottorikelkat oikeus
määräsi palautettaviksi omistajilleen.
Lisäksi muun muassa metsästyksessä käytetty lippusiima tuomittiin menetettäväksi valtiolle.
Metsästys
tapahtui Perhossa ilman kaatolupaa tammikuussa 2013. Maastoon vietiin
jahtia varten lippusiimaa, ja metsästäjät käyttivät radiopuhelimia ja
moottorikelkkoja.
Kolme eläintä ammuttiin 19. tammikuuta.
Tapetuista eläimistä yksi pantiin pakastimeen ja kahta muuta yritettiin
hävittää polttamalla. Oikeudenkäynnissä puolustus vetosi siihen, ettei
varmuudella tiedetä, olivatko ammutut eläimet susia. Puolustuksen mukaan
miehet metsästivät koirasusia.
Professorit pitävät Perhon susituomiota merkittävänä – koirasuden ja suden ero selvisi
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan koiran ja suden risteymää
voidaan pitää sutena, jos se elää villinä luonnossa eikä perimältään
enää vaaranna suomalaisen villin susikannan geneettistä puhtautta.
Törkeästä metsästysrikoksesta tuomitut valittavat päätöksestä
hovioikeuteen.
Kuva: Kalle Niskala / Yle
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan koiran ja suden risteymää
voidaan pitää rikoslain tarkoittamana sutena, jos risteymä elää villinä
suomalaisessa luonnossa eikä perimältään enää vaaranna suomalaisen
villin susikannan geneettistä puhtautta. Moiseen määrittelyyn
jouduttiin, koska metsästyslaissa ei ole risteymiä koskevia säännöksiä
ja metsästäjät väittivät ammuttuja eläimiä koirasusiksi.
Oikeudenkäynnissä
käytettiinkin pääosa ajasta lajimääritykseen ja DNA-testien
luotettavuuden setvimiseen. Sama näkyi myös tuomion perusteluissa.
Oikeus
päätteli kuulemansa perusteella, että risteymien määrä villistä
susikannasta on vain muutamien prosenttien luokkaa. Se piti
epätodennäköisenä, että vuosina 1993 ja -94 alueella havaitut risteymät
olisivat jääneet luontoon lisääntymään. Näin ollen oikeuden mielestä
olisi jo lähtökohtaisesti ollut varsin epätodennäköistä, että yksikään
tapetuista eläimistä olisi ollut risteymä.
Käräjäoikeus painotti
tuomiossaan DNA-lausunnon merkitystä. Se ei kuitenkaan täydellä
varmuudella voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapetut eläimet
olisivat olleet sellaisia suden ja koiran risteymiä, joiden perimästä
korkeintaan 12,5 prosenttia tulee koirasta. Oikeuden mukaan suden ja
koiran perimä voidaan erottaa takaisinristeymissä varmuudella kolmanteen
sukupolveen saakka, jolloin koiran perimää on jäljellä 12,5 prosenttia.
"Ankarampikin rangaistus olisi ollut perusteltavissa.
– Professori Matti Tolvanen
– Päämieheni olivat tietenkin pettyneitä tuomioon. He
odottivat tietenkin, että tämä hybridi-kysymys olisi ratkaistu toisin.
Tuomion perustelut olivat sikäli kummallisia, että hybridit
rinnastettiin susiin kun EU-tasolla vielä neljännen ja viidennenkin
sukupolven risteymät katsotaan hybrideiksi, huolimatta siitä kuinka
vähän niissä on enää koiran verta, ihmettelee puolustusasianajaja Hannu
Lukkarila.
Lukkarila sanookin metsästäjien valittavan tuomiosta
hovioikeuteen, myös syyttäjä harkitsee valitusta. Oikeus jätti
tuomitsematta kolme miestä, jotka olivat kiistäneet osallistuneensa
jahtiin. He olivat omien sanojensa mukaan paikan päällä ilman asetta
vain uteliaisuuttaan.
Merkittävä päätös – tuomioistuimelle vaikea
Metsästysrikoksen törkeä tekomuoto tuli rikoslakiin vasta vuonna 2011.
–
Tämä on merkittävä ratkaisu, koska törkeästä metsästysrikoksesta ei ole
vielä oikeuskäytäntöä.
Tämä on merkittävä myös siksi, että suden ja
koiran risteymä voi olla oikeuden määrittelemillä edellytyksillä susi,
jonka tappaminen on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, sanoo
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti
Tolvanen.
– Tämä on ollut kiinnostava asia juridisesti. Mikä on
koirasusi, kuinka paljon koiraa pitää sudessa olla jos se on risteymä ja
miten näitä arvioidaan, luettelee rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio
Helsingin yliopistosta.
Professorien mielestä käräjäoikeus tarkasteli lajinmääritystä huolellisesti.
–
Kyllä tämä määrittely on hyvinkin tarkka ja se perustuu
asiantuntijoiden lausumiin. Oikeushan tarkasteli asiaa myös
laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Se katsoi, että metsästäjälle on
ennakoitavissa, että risteymä voidaan luokitella sudeksi. Metsästäjälle
ei siis ole yllättävää, että jos sutta lähtee metsästämään, niin
ammuttava eläin myös sudeksi luokitellaan geneettisesti, sanoo Matti
Tolvanen.
Jos oikeus olisi katsonut eläimet koirasusiksi, myös
vaihtoehtoinen syyte tavallisesta metsästysrikoksesta olisi voinut
Tolvasen mukaan kaatua, koska ne eivät ole lain luettelemia
riistaeläimiä.
– Tämä on ollut tuomioistuimelle hankala asia
selvittää, asianosaisetkaan eivät ole juuri halunneet asioita selvittää.
Rikosoikeudenkäynnissä ei tietenkään voida biologisia asioita määrätä,
olennaista on juuri se, että mikä on suojelua tarvitseva susi, painottaa
Kimmo Nuotio.
Tuomio rangaistusasteikon alapäästä – johtajaa ei löytynyt
Lain
mukaan törkeästä metsästysrikoksesta on tuomittava vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi päälle
tulee 3-10 vuoden metsästyskielto. Kaikki tuomitut saivat 1 vuoden ja
kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja neljä vuotta
metsästyskieltoa.
Metsästysrikoksen tekee törkeäksi jo se, että
metsästettävä eläin susi. Lisäksi jahdissa toteutui tuomion mukaan myös
muita törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkejä eli suunnitelmallisuus ja
iso tekijäjoukko.
– Ylipäätään Suomessa käytetään yleensä
rangaistusasteikon alinta kolmannesta, tämä osuu juuri siihen. Tämä on
sillä tavalla poikkeuksellinen, että tässä monia tekijöitä, jota tekevät
tämän poikkeukselliseksi. Ankarampikin rangaistus olisi ollut
perusteltavissa, pohtii professori Matti Tolvanen.
Syyttäjän
mielestä jahdilla oli kaksi johtajaa, joille hän vaati muutaman
kuukauden raskaampia rangaistuksia. Oikeuden mielestä syyttäjän
esittämät televalvontatiedot eivät riittäneet todisteeksi
johtajakysymyksessä.
Susipelon vuoksi koululaisten erityiskyytejä muutaman lapsen
kohdalla on jatkettu Sotkamossa. Erityisjärjestelyjä jatketaan pimeän
aikana. Päivänvalon lisääntyessä kuljetuksia harkitaan uudelleen.
Kuva: Yle
Sotkamossa Tipaksen alueella sudet ovat liikkuneet toistuvasti
lähellä asutusta ja koulukuljetusreittejä on järjestetty uudelleen.
Suovaaran suunnalta erityiskyydit on lopetettu.
–
Erityisjärjestelyjä jatketaan ainakin hiihtolomaan saakka, minkä jälkeen
päivät ovat valoisampia. Tuolloin tilanne arvioidaan uudelleen ja
kyydityksiä jatketaan jos tarve vaatii, kertoo Sotkamon sivistysjohtaja
Mika Kilpeläinen.
– Tipakselle sudet ovat tulleet ilmeisesti peurojen perässä, arvelee Kilpeläinen.
Susi saa virallisen määritelmän – mikä on sopiva susikanta?
Huomenna saadaan suuren susioikeudenkäynnin tuomio Keski-Pohjanmaan
käräjäoikeudesta. Oikeus määrittelee ensimmäistä kertaa suden. Mikä
olisi sopiva susikanta?
Kuva: Niko Mannonen / Yle
Törkeästä metsästysrikoksesta ei ole aiemmin ollut syytettynä näin
laajaa joukkoa, 15 miestä. Oikeus joutuu määrittelemään ensimmäistä
kertaa suden eli paljonko sen suonissa voi virrata esimerkiksi koiran
verta.
Lajimäärityksellä on lopputuloksen kannalta suuri merkitys,
koska laki määrittelee suden ampumisen törkeäksi metsästysrikokseksi.
Mitä mieltä olet susikeskustelusta? Onko keskustelu paisunut?
Minkälaisia linjanvetoja odotat? Pitäisikö lakia muuttaa?
WWF:n mukaan susia on noin 140 – mikä olisi sopiva susikanta?
Sudet yllättäen kaikonneet Ähtärin-Alavuden seudulta
Viime vuonna
Ähtärin ja Alavuden seudulla tuli lukuisia ilmoituksia susista, jotka
vierailivat pihapiirissä.
Myös koiria katosi.
KUVA: JOUKO HÄNNINEN
Vakituinen susilauma ei ole
ainakaan viime aikoina liikkunut Ähtärin-Alavuden seudulla. Siksi alueen
metsästäjät eivät lähteneet anomaan kannanhoidollista poikkeuslupaa
suden kaatoon.
Lumi on peittänyt maata kolmisen viikkoa. Maastoa haravoinut
riistaväki on havainnut vain yksittäisiä suden jälkiä. Ilmoituksia ei
ole tullut enää edes pedon pihakäynneistä.
– Keskustelin tilanteesta ähtäriläisten kanssa. Vielä syksyllä
näytti, että pakka räjähtää käsiin. Johonkin ne eläimet ovat häipyneet.
Myös Virroilla näkyy sama ilmiö. Orivedelle taas on pölähtänyt lauma
vähän kuin tyhjästä, sanoo Alavuden-Töysän riistanhoitoyhdistyksen
puheenjohtaja Jukka Mäki.
Suomen Riistakeskuksen Pohjanmaan alueella kannanhoidolliset poikkeuslupahakemukset susien kaatoon tulivat Keski-Pohjanmaalta.
Satakuntaan haetaan yhtä sudenkaadon poikkeuslupaa. Kuvan susi ei liity tapaukseen.
Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään, että
tästä vuodesta alkaen susia voidaan kaataa kannanhoidollisilla
poikkeusluvilla. Suomen riistakeskukselle on 9. tammikuuta mennessä
saapunut 18 hakemusta, joilla haetaan lupaa yhteensä 48 suden
metsästämiseen 27 susireviirillä. Eniten lupia haetaan Kainuuseen ja
Pohjois-Karjalaan. Satakuntaan haetaan yhtä lupaa.
Maa- ja
metsätalousministeriön asetusluonnoksen mukaan kannanhoidollisia lupia
olisi mahdollista myöntää enintään 29 suden metsästämiseen. Suomen
riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti perusteet
poikkeuslupien myöntämiselle. Päätökset nyt jätettyihin hakemuksiin
voidaan tehdä asetuksen tultua voimaan.
Suomessa kannanhoidollinen
metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on
vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Suden kohdalla on kyse
kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana seurataan tarkasti metsästyksen
vaikutuksia susikantaan, laumojen rakenteeseen ja ihmisten
suhtautumiseen, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta.
Viime syyskuussa Kuhmossa metsäautotien
läheisyydestä ojasta kuolleena löytyneestä sudesta on Eviran tutkimusten
mukaan löytynyt 86 haulia, todetaan Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan
varhain tiistaina tiedotusvälineille toimittamassa tiedotteessa.
Tiedote pohjaa yhdistyksen varapuheenjohtajan Leena Iivosen
mukaan Eviran 20. marraskuuta antamaan avausraporttiin. Sen mukaan susi
on tapettu ampumalla haulikolla lavan kohdalle, haulit ovat osuneet
pääosin keuhkoihin ja sydämeen. Löytöhetkellä susi oli ollut kuolleena
noin viikon ajan.
Sudesta löytyneet haulit ovat tyypiltään 3 mm:n lyijyhauleja ja jakaantuneet eri puolille ruhoa, pääosa suden eturuumiiseen.
Sudessa ei Eviran raportin mukaan ole todettu muita vammoja tai
sairauksia ja sen ravitsemustila on ollut hyvä. Susi on raportin mukaan
ollut alle vuoden ikäinen urossusi, joka on painanut 23 kiloa.
Luonnonsuojeluyhdistys Tapiolan mukaan susi näyttäisi joutuneen
laittoman metsästyksen kohteeksi, ja poliisi tutkii tapausta rikoksena.
Poikkeuslupia haettiin 48 suden pyyntiin - Pohjois-Karjala ja Kainuu kärjessä
Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään,
että vuodesta 2015 alkaen susia voidaan kaataa kannanhoidollisilla
poikkeusluvilla, Suomen riistakeskus ilmoittaa.
Suomen riistakeskukselle on 9. tammikuuta mennessä
saapunut 18 hakemusta, joilla haetaan lupaa yhteensä 48 suden
metsästämiseen 27 susireviirillä. Eniten lupia haetaan Kainuuseen ja
Pohjois-Karjalaan.
Pohjois-Karjalassa hakemuksia tehtiin kuusi viidelle reviirille. Maakunnassa haettiin lupaa 11 suden pyyntiin.
Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen mukaan
kannanhoidollisia lupia olisi mahdollista myöntää enintään 29 suden
metsästämiseen.
Suomen riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti
perusteet poikkeuslupien myöntämiselle. Päätökset nyt jätettyihin
hakemuksiin voidaan tehdä asetuksen tultua voimaan.
Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen
kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on
luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suojelutason
saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien
ratkaisemiseksi ole.
Riistakeskuksen mukaan Suomessa kannanhoidollinen metsästys on
tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on vähentänyt niiden
aiheuttamia konflikteja.
Suden kohdalla on kyse kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana
seurataan tarkasti metsästyksen vaikutuksia susikantaan, laumojen
rakenteeseen ja ihmisten suhtautumiseen.
Salakaatojutussa tuomiopäivä – TS: Asianajaja valehtelun Suomen mestari
Kuva: Juha Sahlgren
Suden jäljet kuvattuna Perhossa tammikuussa 2013.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus antaa torstaina tuomiot Perhon
salakaatojutussa. Syyttäjä vaati 15 miehelle ehdollista
vankeusrangaistusta ja sakkoa törkeästä metsästysrikoksesta.
Syyttäjän
mukaan miehet ampuivat ilman lupaa kolme sutta tammikuussa 2013.
Syyttäjän mukaan miehet suunnittelivat salakaadon tarkkaan. Syytetyt
kiistivät syytteet oikeudessa. Heidän mukaansa ammutut eläimet eivät
olleet susia vaan koirasusia.
Salakaadoista syytettyjen asianajajana toimii Teppo Laine, jolla on Turun Sanomien mukaan henkilöhistoriassaan mielenkiintoinen yksityiskohta. Laine on nimittäin valehtelun Suomen mestari vuodelta 2006.
Turun
Sanomien haastattelema Laine on tittelistään edelleen ylpeä. Ennen
lakimieheksi ryhtymistään Laine työskenteli muun muassa stand up
-koomikkona.
– Vastaus on yleensä, että "no en kyllä yhtään
ihmettele", Laine kertoo ihmisten reaktioista siihen, kun hän paljastaa
kisamenestyksensä.
Perhon salakaatojutun lisäksi Aarnio on tullut tunnetuksi Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvässä oikeudenkäynnissä.
