torstai 30. tammikuuta 2014

Uusi sudenhoitosuunnitelma peräänkuuluttaa enemmän sekä suden sietämistä että tappamista

Suomen Riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen uuteen sudenhoitosuunnitelmaan otetaan mukaan susialueilla asuvat ihmiset ja heidän kokemuksensa. Selvitystyön tekijät varautuvat haastavaan tehtävään ja kiistanalaiseen lopputulokseen. Sudenhoitosuunnitelman päivittäminen aloitetaan Perhosta.

Susi hakkuuaukealla
Kuva: Pentti Kallinen / Yle
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Suomen Riistakeskukselle ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskukselle tehtävän päivittää sudenhoitosuunnitelma tänä vuonna. Uuden suunnitelman tarve on noussut esiin kiivaan susikeskustelun sekä kannan leviämisen myötä.
– Hoitosuunnitelmat pitäisi päivittää myös muiden suurpetojen suhteen, mutta aloitamme nyt susista sosiaalisten konfliktien sekä kannan leviämisen takia. Susikantojen alueellinen painopiste on muuttunut, ja nyt tarvitaan myös selkeämmät pelisäännöt susialueilla asuville ihmisille, kertoo Suomen Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

Haastavaa, vaan ei vaikeaa

Jarkko Nurmi ei odota sudenhoitosuunnitelman päivitystehtävän olevan helppo. Hän ei puhu vaikeasta tehtävästä, mutta haastavasta kuitenkin.
– Tässä tuntuvat keskustelujen ääripäät olevan sen verran kaukana toisistaan, että saa aika lailla taiteilla, jotta saadaan aikaiseksi kohtalaisen neutraali tulos. Sellainen, joka voisi parantaa susikannan ekologista kestävyyttä Suomessa, mutta ennen kaikkea päivityksellä halutaan parantaa sosiaalista kestävyyttä. Tuoda selkeämmin käytännönläheisiä konsteja ongelmien ratkaisemiseen, kun sudet ylittävät tiettyn rajan käyttäytymisessään esimerkiksi alkamalla rampata pihoissa.
– Haemme ratkaisuja, jotka turvaisivat EU:n suuntaan meille jonkinlaisen suden vähimmäiskannan, jota pystyttäisiin laillisella pyynnillä säätelemään, Nurmi toteaa.
Tarvitaan selkeästi vähän lisää susien sietämistä, mutta myös selkeästi suden tappamista, entistä selkeämmillä pelisäännöillä
- Jarkko Nurmi, Suomen Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö

Lopputulos kiistanalainen

Sudenhoitosuunnitelman päivitysvaiheessa halutaan Jarkko Nurmen mukaan keskustella ennakkoluulottomasti muun muassa siitä, voisiko sudesta olla löydettävissä jotain hyötyjä reviirialueiden asukkaille ja siitä, onko susi sellainen laji, jonka järkevä hoitaminen maksaa myös valtiolle.
Nurmi arvelee, että lopputulos ei lopulta miellytäkään kaikkia.
– En usko, että kaikkia saadaan koskaan hyväksymään näitä suunnitelmia, mutta jos tehdään uusi suunnitelma kumartelematta mihinkään suuntaan, niin saadaan parannuksia aikaiseksi.
– Selkeät pelisäännöt esimerkiksi pihasusien osalta satavat lopulta myös suden laariin. Tarvitaan selkeästi vähän lisää susien sietämistä, mutta myös selkeästi suden tappamista, entistä selkeämmillä pelisäännöillä, Nurmi sanoo.

Tutkijat ja reviirien ihmiset yhteen

Sudenhoitosuunnitelman päivitystyön tekijöiden tavoitteena on yhdistää asiantuntijoiden ja tutkijoiden tieto ihmisten kokemuksiin, ja löytää jonkinlainen keskitie susikannan tulevaan hoitamiseen.
– Erityiseen keskiöön halutaan nostaa susireviirien ihmiset, Nurmi lupaa.
– Reviirin ihmisten ajatusten pariin siirrytään hyvin käytännönläheisillä työtavoilla. Täytyy olla pelisäännöt siitä, että jos lauma pysyy jollain alueella, miten sitä hoidetaan ja laillisella metsästyksellä poistetaan, kun tietyt kriteerit on täyttyneet, Nurmi pohtii.
Ensimmäinen työpaja ja keskustelutilaisuus järjestetään Perhossa, jossa sudet herättivät kiivasta keskustelua viime vuonna.
Hanne Leiwo tuottaja Yle Pohjanmaa
 Elina Niemistö toimittaja Yle Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/uusi_sudenhoitosuunnitelma_peraankuuluttaa_enemman_seka_suden_sietamista_etta_tappamista/7060949 

Susireviirien ihmisiltä kysellään mielipiteitä

Ympäristö
torstai, 14:56 

Riistakeskus kyselee susireviirien sidosryhmiltä mielipiteitä susista helmikuun aikana. Kysely liittyy uusittavaan sudenhoitosuunnitelmaan.
Suunnitelman projektipäällikkö Mikael Luoma kertoo, että ensin odotetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen karttaa susireviireistä. Sen jälkeen lähetetään kyselylomakkeet ainakin kuntiin, kyläyhdistyksiin, metsästysseuroihin, riistanhoitoyhdistyksiin ja luonnonsuojelijoille.
Kyselyllä pyritään selvittämään pelisäännöt, kuinka eri alueilla tulee menetellä susien kanssa. Toistaiseksi missään ei ole määritelty esimerkiksi sitä, mikä on häirikkösusi.
Maaliskuussa on toinen kysely, väestörekisterikeskuksen otantaan perustuva kansalaiskysely. Siinä udellaan yleisesti ihmisten suhtautumista suteen.
Luoman mukaan kyselyjen tulokset ovat käytettävissä alkusyksyllä.
”Tarkoituksena on luoda lajin ekologisen kestävyyden tueksi työkalupakki, joka sisältää pelisääntöjä susikannan hoitoon. Esimerkiksi miten toimitaan, kun susipari asettuu alueelle”, Luoma sanoo.
20 lisääntyvän susiparin vähimmäismäärään Luoma ei usko helpotusta tulevan.
Esimerkiksi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) suurpetotutkija Ilpo Kojola on julkisuudessa jo useamman kerran epäillyt, ettei sellaista määrää susia Suomeen mahdu.
 
Reijo Vesterinen 
 
(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

Susi vei ulkoilemaan päästetyn koiran Alavudella

30.01.2014 11:44 (Päivitetty: 30.01.2014 12:41)
 
Arkistokuva.

Susi tappoi koiran Alavudella eilen illalla.
Alavuden Salonkylällä ulkoilemaan päästetty koira joutui suden suuhun kotipihassaan.
Koiran jäänteet löydettiin tänä aamuna jonkun matkan päästä saalistuspaikasta; sudelta oli saaliin syönti jäänyt kesken.
Saaliiksi joutunut koira oli villakoiran kokoluokkaa.
Alavuden ja Ähtärin seuduilla on viime syksyn ja kuluvan talven aikana muitakin lemmikki-, koti- ja maatalouseläimiä joutunut susien suihin.

(Lähde: www.ilkka.fi)
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/susi-vei-ulkoilemaan-paastetyn-koiran-alavudella-1.1545351

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Susien aiheuttamista vahingoista saatu uutta tietoa

Susien ja koirien tuhoisista kohtaamisista on saatu uutta tietoa. 280 tapauksen otanta paljastaa, että sudet tappavat koiria yleensä reviirinsä laidoilta. Useimmiten suden suuhun joutuu suomenajokoira ja suomenpystykorva.

Suden raatelema ajokoira.
Suden raatelema ajokoira Juuassa. Kuva: Veijo Karjalainen
"Susilauma hyökkää yleensä reviirin rajalla.
- Mari Tikkunen
Kajaanilainen Mari Tikkunen on tutkinut pro gradu -työtään varten 280 tapausta, joissa susi on käynyt koiran kimppuun. Kaksi kolmasosaa näistä tapauksista on Pohjois-Karjalasta ja kolmasosa Kainuusta. Tapaukset ovat sattuneet vuosina 1996-2009.Tikkunen sai jokaisesta tapauksesta kuvauksen maaseutusihteeriltä tai riistanhoitoyhdistykseltä. Näitä tietoja hän pystyi vertaamaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen GPS-paikkatietoihin pannoitetuista susista. Tiedot yhdistettiin ensimmäistä kertaa ja näin saatiin uutta tietoa varsinkin hyökkäyspaikoista.
- Niin sanottu normaali susilauma hyökkää yleensä reviirin rajalla. Mutta aineistosta nousi esille yksi kainuulainen ongelmalauma Kuhmossa, jonka hyökkäyspaikat olivat reviirin sisällä. Ja hyökkäyspaikka toistui samana, eli sudet muistivat hyvän saalispaikan ja palasivat sinne hakemaan koiria uudestaankin, Tikkunen kertoo.
Pohjois-Karjalassa oli yksi Patvinsuon ongelmalauma, mutta se ei tehnyt yhtä paljon hyökkäyksiä kuin Kainuun lauma.
"Koira haukkuu jo ajaessaan sitä jänistä. Tällöin susi herkästi kuulee koiran.
- Mari Tikkunen
- Yleensä ongelmalaumaa määrittää se, että ne tulevat hakemaan koiria pihoista. Yksittäinen susi tai kaksi sutta haki koiria pihoista useammin kuin lauma. Varsinkin tammi-helmikuussa, eli silloin kun on vaikea saalistaa metsässä ilman sitä laumaa, Tikkunen kuvailee.Metsästä syödyt koirat ovat yleensä metsästämässä ja kaukana omistajastaan. Tämän vuoksi useimmiten suden suuhun joutui suomenajokoira tai suomenpystykorva.
- Yksi syy tähän voi olla, että koira haukkuu jo ajaessaan sitä jänistä. Tällöin susi herkästi kuulee koiran.
Kaksi kolmasosaa kaikista hyökkäyksistä sattui syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Tämä selittyy pitkälti sillä, että tuolloin on kiivain metsästyskausi.
"Vahinkojen määrä seuraa susien määrää.
- Mari Tikkunen
Susien aiheuttamien vahinkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla.- 2006 oli Suomen susikanta vahvimmillaan. Silloin saavutettiin ensi kertaa tuo suden kannanhoitosuunnitelman tavoite 20 pentuetta. Silloin sattui myös susivahinkoja enemmän, yli 50 kappaletta. Verrattuna vuoteen 2000, tuolloin vahinkoja tapahtui alle 10. Eli vahinkojen määrä seuraa susien määrää, Mari Tikkunen toteaa.
Tikkusen tutkimuksesta kertoi tammikuun Metsästäjä-lehti.
Heikki Haapalainen Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susien_aiheuttamista_vahingoista_saatu_uutta_tietoa/7056527 

maanantai 27. tammikuuta 2014

Eripuraa susien määrästä - "Koirasusien osuus yli puolet"

Karjalainen 
 
 
Sudet ja niiden aitouskin nousee keskusteluun herkästi, kun metsästäjät kohtaavat.
-  Suomen todellinen susikanta on tällä hetkellä noin 250-300 yksilöä. Niistä ainakin puolet on risteymiä eli koirasusia, sanoo Kaj Granlund.
-  Koirasusien osuus susikannassa voi olla enemmänkin kuin puolet, arvioi puolestaan Tohmajärvellä asusteleva emeritus petotutkija Erik S. Nyholm.
Tietotekniikan ja -liikenteen parissa elämäntyötään tehnyt lestijärveläinen filosofian maisteri Kaj Granlund on eläkepäivillään ryhtynyt syventymään susien filosofiaan.
Internetissä kaikkien luettavana oleva, noin 30-sivuinen julkaisu Harmaasudesta koirasuteen on jo käännetty sekä ruotsiksi että tanskaksi ja sitä käännetään parhaillaan kansainvälistä levitystä varten englanniksi. Vihkosen suosiota osoittaa se, että sitä on ladattu yli 220  000 kertaa.
Kiinnostus asioiden selvittämiseen on lähtöisin vuoden 2013 tammikuulta, jolloin perholaiset metsästäjät lahtasivat kolme sutta suunnitellussa salakaato-operaatiossa.
Granlundin mukaan Perhossa tiedettiin yleisesti, ettei ympärillä pyörivä susilauma ollut aito.
-  Tämä tapahtuma tavallaan selvensi sitä tosiseikkaa, että meillä on jotain vikaa susikannassa.
Hän tähdentää, että jos jahtiporukka on ampunut oikeita susia, niin se on rikos.
-  Mutta jos nämä eläimet olivat sekarotuisia, he tekivät susikannalle hyvän palveluksen.
Granlundin mukaan useimmat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että DNA ei yksin riitä erottamaan koirasusia oikeista susista, vaan rinnalle tarvitaan niin sanottu morfologinen tutkimus.
-  Morfologisesta tutkimuksesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun koira viedään näyttelyyn ja tuomari arvostelee sen ulkonäköä, hän havainnollistaa.
Metsästäjien arviot sekä maastossa tehdyt laskennat ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viralliset arviot päätyvät yhteisymmärrykseen tuskin koskaan. Noin vuosi sitten julkaistussa RKTL:n virallisessa arviossa Suomen susikannaksi arvioitiin 120-135 yksilöä.
RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola toteaa, että uusi yhteenveto susikannasta valmistuu parin viikon sisällä, mutta lukemia ei voi vielä julkistaa.
-  Mutta kyllä se määrä pienemmäksi jää kuin Granlundin arvio, hän sanoo.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/42741-eripuraa-susien-maarasta-koirasusien-osuus-yli-puolet

Suosittu susiseuranta menee katkolle

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sulkee pantasusien seurantapalvelun netissä. Pannoitettujen petojen liikkeet katoavat julkisuudesta helmikuun lopussa. Tarkoituksena on parannella palvelua kevään ja kesän mittaan ja avata se jälleen ensi syksynä. Susiseuranta on ollut hyvin suosittu, kerrotaan tutkimuslaitokselta.

Kuvassa pantasuden reitti Toholammilla elo-syyskuussa
Pantasusi Kojon liikkeet piirtyivät kartalle elo-syyskuussa 2013. Kuva: RKTL
Tutkija Samuli Heikkinen toteaa, että nettipalvelua rukataan entistä paremmaksi tauon aikana. Metsästäjien ja käyttäjien ehdottamat parannuksetkin yritetään ottaa huomioon.
Pantaseuranta avattiin yleisölle syksyllä 2013. Parikymmentä pannoitettua ja netissä seurattavaa sutta ovat vaellelleet isolla alueella lähinnä Väli-Suomessa Virtojen ja Kuhmon välisellä kaistaleella.
Palvelua ovat erityisesti käyttäneet hyödykseen koirien kanssa metsästävät, jotka ovat voineet välttää alueita, joilla susi liikkuu. Näin on estetty se, että susi hyökkää metsässä liikkuvan koiran kimppuun.
– Palvelulla on vakiintunut käyttäjäkunta, joka klikkaa sivua päivittäin. Kiinnostus on muutenkin ollut laajaa. Ihmisiä kiinnostaa kovasti katsoa, missä sudet liikkuvat, summaa Heikkinen.
Susien elektronisen seurannan ongelma on virran loppuminen seurantapannoista. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla liikkuvan pantasusi Kilun panta on nyt pudonnut, koska sen patterit loppuivat.
– Virtaa riittää kahdeksasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Sitten panta putoaa itsestään. Kilulla on ollut kaulassa edellisen vuoden panta, jossa virtaa on riittänyt yllättävän kauan, kertoo tutkija.
"Kiinnostus on muutenkin ollut laajaa. Ihmisiä kiinnostaa kovasti katsoa, missä sudet liikkuvat."
Kun pannat käyvät virrattomiksi, sudet pyydystetään ja merkitään uudestaan tai niiden tilalle otetaan toisia pannan saavia susia. Merkinnät alkavat helmikuussa. Pantoja on parikymmentä.
Pantaseurantaa on kritisoitu siitä, että tiedot päivittyvät liian harvoin, seitsemän tunnin välein. Vastakkain onkin kaksi eri tarvetta, kertoo Samuli Heikkinen.
– On harmiteltu, että koiratutkakin toimii paremmin kuin susiseuranta. Koiratutkan voi kuitenkin ladata joka ilta, mutta susipannan on toimittava melkein vuoden verran. Jos havaintoja halutaan useammin, niin virta ei riitä kovin pitkäksi aikaa, kuvaa Heikkinen pantaseurannan virtaongelmaa.

Kuvassa Heini Holopainen Yle Keski-Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/suosittu_susiseuranta_menee_katkolle/7048590 

perjantai 24. tammikuuta 2014

Petohavainnoista kannattaa aina kertoa eteenpäin

24.01.2014 09:15

Vaasan Gerbyn sataman merialueella nähtiin tiistaina iltapäivällä kello puoli viiden aikaan viiden eläimen lauma, jota luultiin susiksi.
Eläimet juoksivat Ukkokarin ja Kynsiluodon välisellä merialueella. Suksilla liikkeellä ollut pariskunta koki tilanteen niin vaaralliseksi, että pakeni nopeasti takaisin mantereelle.
Metsäkauriiksi osoittautuneet eläimet aiheuttivat melkoisen huhumyllyn. Eläinten jälkiä tutki myös poliisi, mutta lopullisen läpimurron teki paikalle kutsuttu riistanhoitoyhdistyksen suurpetoryhmä.
Se totesi, että jäällä oli liikkunut neljän metsäkauriin ja yhden ison koiran muodostama lauma.
Kaikki Riistakeskuksen saamat havainnot tarkistetaan.
Lue aiheesta lisää perjantain lehdestä!

(Lähde: www.pohjalainen.fi)
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/petohavainnoista-kannattaa-aina-kertoa-eteenpain-1.1541522?localLinksEnabled=false

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Päivitetty 22.1.2014 12:35, julkaistu 22.1.2014 12:35

Uusi susikannan hoitosuunnitelma uusin painotuksin

Kuva: Jarno Hiltunen
Marjatta Kurvinen Lähetä palautetta toimittajalle
 
Susireviireillä asuvat ihmiset aiotaan ottaa mukaan susikannan hoitoon.



Suomen riistakeskus on päävastuussa, kun susikannan hoitosuunnitelmaa nyt aletaan päivittää.
Suunnitelmaa tehdään yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, sidosryhmien ja etenkin susireviireillä asuvien ihmisten kanssa.
– Suunnitelmassa etsitään laajasti keinoja konfliktien lieventämiseen ja suotuisan suojelutason saavuttamiseen. Tarvitaan susien tappamista, sietämistä ja suojelua, sanoo riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.
Nurmi kertoi suunnitelmista Vantaalla tällä viikolla pidetyillä Riistapäivillä.
Uudessa susireviirien hoidossa avainasemassa ovat susireviirien ihmiset ja sosiaaliset kysymykset. Samalla pyritään saamaan poikkeuslupakäytäntöihin joustoa.

(Lähde: www.kuhmolainen.fi)
http://www.kuhmolainen.fi/Uutiset/1194868915120/artikkeli/uusi+susikannan+hoitosuunnitelma+uusin+painotuksin.html

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Julkaistu: 15.01.2014 12:00  |  Päivitetty: 15.01.2014 12:01

Uutisalasin: Tohmajärvellä ylimääräisiä koululaiskuljetuksia susien vuoksi

Karjalainen 
 
Tohmajärven kunta on järjestänyt noin viikon ajan ylimääräisiä koululaiskuljetuksia susien vuoksi. Kuljetuksia on järjestetty Värtsilän Selkäkylän ja Kangasvaaran suunnalla.
Vuodenvaihteessa susia on liikkunut pihoissa ja asutusten lähellä. Viime viikonloppuna susien jälkiä ei enää havaittu, joten tilanne vaikuttaisi olevan normalisoitumassa.
Susien vuoksi järjestetyistä koululaiskyydeistä kertoi Tohmajärven paikallislehti Uutisalasin. Alkuperäinen uutinen täällä.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/42020-uutisalasin-tohmajarvella-ylimaaraisia-koululaiskuljetuksia-susien-vuoksi

tiistai 14. tammikuuta 2014

Köyliöstä löytyi kapinen susi

Tiistai 14.1.2014 klo 18.43
Köyliön Vuorenmaan kylästä Satakunnassa on löytynyt kuollut ja karvaton naarassusi, kertoo poliisi.
Sudessa ei ollut merkkejä vammoista, joten sen epäillään kuolleen kettukapin aiheuttamaan karvanlähtöön ja kylmyyteen. Alueella saattaa liikkua useampiakin kapisia susia, koska siellä on poliisin mukaan tehty niistä useita havaintoja.
Kuollut susi löytyi syrjäisellä paikalla olevan ulkorakennuksen sisällä olevan pahnakasan päältä, poliisi kertoo tiedotteessa. Rakennukseen oli jälkien perusteella mennyt kaksi sutta ja vain yksi oli tullut ulos.
Susi toimitetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle jatkotutkimuksia varten.
STT

(Lähde: www.iltalehti.fi)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011417930968_uu.shtml
  |

Poliisilta ei apua – Perho haluaa vähentää susia nyt poikkeusluvin

Perhon kunta haluaa riistanhoitoyhdistuksen hakevan pikaisesti poikkeuslupaa susien vähentämiseksi. Kunta teki joulukuussa poliisille harvinaisen virka-apupyynnön, jossa se pyysi poliisia poistamaan pedot asutuksen läheltä. Toive ei toteutunut.

Kuvakaappaus Riistakeskuksen internetsivulta.
Kuva: Yle
Perhon kunnanhallitus halusi virka-apupyynnöllä turvata kuntalaisten elinympäristön ja vapaan liikkumismahdollisuuden. Kunnassa oli tehty useita susihavaintoja asutuksen lähellä ja pihapiireissä.
Poliisi ehdotti kuitenkin, että kunta yksin tai yhdessä riistanhoitoyhdistuksen kanssa hakisi mainitsemillaan perusteilla poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta. Poliisilaki antaa poliisille oikeuden ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. Poliisihallituksen kirjeessä muistutetaan kuitenkin, ettei pykälää saa käyttää luontodirektiivien kiertämiseen eikä yksilöimättömän uhan tunteminen anna perustetta pykälän soveltamiseen.
Toistuvasti samassa pihassa vieraileva tai ihmisiä karttamaton petoeläin voi aiheuttaa poliisille toimintavelvollisuuden. Perhon kunnanhallituksen lähettämässä virka-apupyynnössä ei kuitenkaan ollut määritelty tarkemmin, mistä petoyksilöistä tai laumasta on kyse, totesi poliisilaitos vastatessaan Perhon virka-apupyyntöön.
Nyt kunta kääntyy riistanhoitoyhdistyksen puoleen ja toivoo sen hakevan poikkeuslupia. Riistanhoitoyhdistys päättää asiasta tammikuun lopulla.

Lue myös

Kuvassa Helena Mehtälä Yle Keski-Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/poliisilta_ei_apua__perho_haluaa_vahentaa_susia_nyt_poikkeusluvin/7030554  

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

13 pantasuden sijainnit näkyvät nettipalvelussa

Ympäristö
sunnuntai, 07:00 

Professori Pertti Rannikko pohtii perjantain MT:ssä, onko pantasusien liikkeiden seuraaminen hyvästä vai pahasta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) ilmoittaa pantasusien sijaintitiedot nykyisin internetin välityksellä. Palvelusta saa pantasusien sijaintitiedot ihannetapauksessa seitsemän tunnin viiveellä.
Syyskuun alussa avatulla sivustolla oli vuoden loppuun mennessä jo yli 310 000 kävijää. Käyntikertoja oli yli miljoona.
Tällä hetkellä toiminnassa ovat 13 suden seurantapannat, tutkija Samuli Heikkinen Rktl:stä kertoo.
”Pantasusien seuraamisesta näyttää tulleen yleinen harrastus, kun paikannustietoja voi seurata netistä. Avoimuuden pelättiin helpottavan salametsästystä, mutta onko sittenkin käymässä päinvastoin”, pohtii Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko .
Rannikko kuvaa MT:lle tekemässään kirjoituksessa, kuinka pantasusi liikkui hänen kotinsa ympäristössä jouluna.

Paikannus tarkoitettu koiran kanssa metsästäville

Havainnot päivittyvät palveluun neljä kertaa nopeammin kuin aiemmin käytössä olleeseen susipuhelimeen.
Karttapalvelussa Suomi on jaettu 5x5 kilometrin ruutuihin. Kunkin pantasuden tuorein paikannus ilmoitetaan ruudun tarkkuudella.
Klikkaamalla vihreää kuutiota, katsoja näkee yksilön tai lauman nimen, paikannuksen ja sen ajankohdan. Jos havainto on yli kaksi viikkoa vanha, siitä tulee näytölle eri ilmoitus.
Jotta paikannus onnistuu, suden tulee olla riittävän avoimessa maastossa ja sen lisäksi gsm-kuuluvuusalueella.
Samuli Heikkisen mukaan palvelu toimii helmikuun loppuun, jolloin ajavien metsästyskoirien käyttöaika päättyy.
Rktl:n palvelu on tarkoitettu koiralla metsästäviä varten, jotta koira ei joutuisi suden raatelemaksi.
 
Reijo Vesterinen
 
(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

lauantai 11. tammikuuta 2014

Ilman lunta lirissä susilaskennan kanssa

11.01.2014 16:07
 
Kuva: Pekka Rajala

Susikannan laskenta alkaa ihan näinä päivinä. 
Susilaskenta alkaa maakunnassa näinä päivinä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen toivoo lunta pikaisesti.
– Ilman lunta me olemme lirissä laskennan kanssa. Tavoite on, että tieto maamme susikannasta voidaan kertoa helmikuun ensimmäisellä viikolla.
Heikkisen mukaan susiparin – alfanaaraan ja -koiraan – johtama lauma pysyy melko tiukasti omalla reviirillään. Lauman muut jäsenet ovat niiden eri-ikäisiä jälkeläisiä.
Vaeltavat sudet ovat Heikkisen mukaan esimerkiksi poikaporukoita tai puolison etsijöitä.
– Ne saatetaan havaita tänään Perhossa, huomenna Lapualla. Tutkimusten perusteella 15 prosenttia susista kuuluu tähän ryhmään.

(Lähde: www.ilkka.fi)
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/ilman-lunta-lirissa-susilaskennan-kanssa-1.1533746
Julkaistu: 10.01.2014 15:16  |  Päivitetty: 10.01.2014 16:49

Susi havaittu Joensuun kaupungin läheisyydessä


Karjalainen 

 


Iiksenniityllä Joensuun ja Kontiolahden rajamailla tehtiin joulukuussa useita havaintoja alueella liikkuneesta sudesta.
Suden jäljistä ilmoitettiin riistanhoitoyhdistykselle kolme kertaa. Jälkihavainnot tehtiin joulukuun 6:s, 13:s ja 21:s päivä.
Juuri ennen vuodenvaihdetta 29. joulukuuta susi ilmoitettiin nähdyn kaksi kertaa. Sen jälkeen sudesta ei enää ole tullut ilmoituksia.
Riistapäällikkö Juha Kuittisen mukaan havaintopaikat sijaitsevat noin viiden kilometrin sisällä toisistaan.
-  Havaintoja tuli junaradan molemmin puolin. Ehkä susi on sittemmin siirtynyt muualle, Kuittinen kertoo.
Iiksenniityllä tehdään suurpedoista havaintoja aina silloin tällöin. Havaintoja tulee susien lisäksi myös karhuista ja ilveksistä.
-  Voi olla, että läheisen jätekeskuksen hajut houkuttavat petoja sinne, Kuittinen arvioi.
Lue lisää lauantain Karjalaisesta.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/41747-susi-havaittu-joensuun-kaupungin-laheisyydessa

perjantai 10. tammikuuta 2014


Luonto |

Pantasusipalvelussa yli miljoona käyntiä

Susien liikkeistä kertova nettisivu on saanut satoja tuhansia käyttäjiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos siirsi niin sanotun susipuhelimen palvelut internettiin viime vuoden syyskuussa. Sen jälkeen sivua on katseltu toista miljoonaa kertaa.



Suden jälki
Kuva: Yle
Susien liikkeistä kertova nettisivu on saanut satoja tuhansia käyttäjiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos siirsi niin sanotun susipuhelimen palvelut internettiin viime vuoden syyskuussa. Sen jälkeen sivulla on käynyt yli 300 000 eri vierailijaa ja sivua on katseltu yli 1,2 miljoonaa kertaa.
RKTL:n tutkija Samuli Heikkinen sanoo, että radiopaikannuslaitetta kantavien pantasusien liikkeiden julkistamiselle on selkeä tarve. Metsästäjät voivat suunnitella toimiaan sen perusteella, millä alueella pantasudet liikkuvat, jotta metsästyskoirille ei sattuisi vahinkoja maastossa.
Heikkisen mukaan nettipalvelu toimii aiempaa susipuhelinta nopeammin ja tarkemmin.
RKTL:n pantasusipalvelu toimii metsästyskauden loppuun saakka. Toiminnan kestoon vaikuttaa tosin myös se, pysyvätkö radiolähettimet susien matkassa ja riittääkö niiden paristoissa sähköä vielä helmikuun lopun pakkasissa.

Lue myös

Jyri Tynkkynen Yle Lappi

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/pantasusipalvelussa_yli_miljoona_kayntia/7021635

tiistai 7. tammikuuta 2014

Yle: Susien metsästys jakaa kansaa

Maaseutu
tiistai, 14:51

Susien metsästys kuuluu homoliittojen ja ruotsin kielen aseman ohella kysymyksiin, jotka jakavat suomalaisten mielipiteitä eniten, kertoo Ylen uutisten teettämä tutkimus.
Susien runsaamman metsästyksen puoltajia ja vastustajia löytyi lähes yhtä suuri määrä, kun teetti loppuvuodesta suomalaisten arvoja kartoittavan kyselytutkimuksen.
Väite "susia pitäisi voida metsästää nykyistä vapaammin" jakaa suomalaisia ikäpolvien ja asuinpaikan mukaan. 15–24-vuotiaista alle viidennes kannattaa metsästystä, yli 65-vuotiaista 53 prosenttia. Eniten kannatusta vapaammalle sudenmetsästykselle löytyy Kymenlaaksosta, Karjalasta, Savosta, Pohjanmaalta, Lapista ja Keski-Suomesta, vähiten Uudeltamaalta.
Voimakkaammat jakolinjat Taloustutkimuksen tekemässä otannassa kertyi vain kysymyksestä homoliittojen sallimisesta. Samaa sukupuolta oleville pareille antaisi oikeuden avioliittoon35 prosenttia suomalaisista, vahvasti eri mieltä oli 23 prosenttia.
Kolmannes vastaajista haluaisi purkaa ruotsin kielen aseman toisena virallisena kielenä. Melko täsmälleen puolet suomalaisista sen sijaan haluaisi säilyttää nykyisen tilanteen.
Samassa tutkimuksessa yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei lakia saa rikkoa, vaikka sen noudattaminen on ristiriidassa oman moraalin kanssa.
Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista.
Ylen uutinen
Kaijaleena Runsten 
(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)