torstai 30. tammikuuta 2014

Uusi sudenhoitosuunnitelma peräänkuuluttaa enemmän sekä suden sietämistä että tappamista

Suomen Riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen uuteen sudenhoitosuunnitelmaan otetaan mukaan susialueilla asuvat ihmiset ja heidän kokemuksensa. Selvitystyön tekijät varautuvat haastavaan tehtävään ja kiistanalaiseen lopputulokseen. Sudenhoitosuunnitelman päivittäminen aloitetaan Perhosta.

Susi hakkuuaukealla — Kuva: Pentti Kallinen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Suomen Riistakeskukselle ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskukselle tehtävän päivittää sudenhoitosuunnitelma tänä vuonna. Uuden suunnitelman tarve on noussut esiin kiivaan susikeskustelun sekä kannan leviämisen myötä.
– Hoitosuunnitelmat pitäisi päivittää myös muiden suurpetojen suhteen, mutta aloitamme nyt susista sosiaalisten konfliktien sekä kannan leviämisen takia. Susikantojen alueellinen painopiste on muuttunut, ja nyt tarvitaan myös selkeämmät pelisäännöt susialueilla asuville ihmisille, kertoo Suomen Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi.

Haastavaa, vaan ei vaikeaa

Jarkko Nurmi ei odota sudenhoitosuunnitelman päivitystehtävän olevan helppo. Hän ei puhu vaikeasta tehtävästä, mutta haastavasta kuitenkin.
– Tässä tuntuvat keskustelujen ääripäät olevan sen verran kaukana toisistaan, että saa aika lailla taiteilla, jotta saadaan aikaiseksi kohtalaisen neutraali tulos. Sellainen, joka voisi parantaa susikannan ekologista kestävyyttä Suomessa, mutta ennen kaikkea päivityksellä halutaan parantaa sosiaalista kestävyyttä. Tuoda selkeämmin käytännönläheisiä konsteja ongelmien ratkaisemiseen, kun sudet ylittävät tiettyn rajan käyttäytymisessään esimerkiksi alkamalla rampata pihoissa.
– Haemme ratkaisuja, jotka turvaisivat EU:n suuntaan meille jonkinlaisen suden vähimmäiskannan, jota pystyttäisiin laillisella pyynnillä säätelemään, Nurmi toteaa.

Tarvitaan selkeästi vähän lisää susien sietämistä, mutta myös selkeästi suden tappamista, entistä selkeämmillä pelisäännöillä

- Jarkko Nurmi, Suomen Riistakeskuksen riistatalouspäällikkö

Lopputulos kiistanalainen

Sudenhoitosuunnitelman päivitysvaiheessa halutaan Jarkko Nurmen mukaan keskustella ennakkoluulottomasti muun muassa siitä, voisiko sudesta olla löydettävissä jotain hyötyjä reviirialueiden asukkaille ja siitä, onko susi sellainen laji, jonka järkevä hoitaminen maksaa myös valtiolle.
Nurmi arvelee, että lopputulos ei lopulta miellytäkään kaikkia.
– En usko, että kaikkia saadaan koskaan hyväksymään näitä suunnitelmia, mutta jos tehdään uusi suunnitelma kumartelematta mihinkään suuntaan, niin saadaan parannuksia aikaiseksi.
– Selkeät pelisäännöt esimerkiksi pihasusien osalta satavat lopulta myös suden laariin. Tarvitaan selkeästi vähän lisää susien sietämistä, mutta myös selkeästi suden tappamista, entistä selkeämmillä pelisäännöillä, Nurmi sanoo.

Tutkijat ja reviirien ihmiset yhteen

Sudenhoitosuunnitelman päivitystyön tekijöiden tavoitteena on yhdistää asiantuntijoiden ja tutkijoiden tieto ihmisten kokemuksiin, ja löytää jonkinlainen keskitie susikannan tulevaan hoitamiseen.
– Erityiseen keskiöön halutaan nostaa susireviirien ihmiset, Nurmi lupaa.
– Reviirin ihmisten ajatusten pariin siirrytään hyvin käytännönläheisillä työtavoilla. Täytyy olla pelisäännöt siitä, että jos lauma pysyy jollain alueella, miten sitä hoidetaan ja laillisella metsästyksellä poistetaan, kun tietyt kriteerit on täyttyneet, Nurmi pohtii.
Ensimmäinen työpaja ja keskustelutilaisuus järjestetään Perhossa, jossa sudet herättivät kiivasta keskustelua viime vuonna.