Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
keskiviikko 22. lokakuuta 2014
Epäilyttäviä sudenraatoja löytyy vuosittain – äänenvaimentimien salliminen on "tervetulotoivotus salametsästäjille"
Pohjois-Karjalasta löytyy vuosittain yksittäisiä sudenraatoja,
joiden vammat viittaavat niiden tulleen ammutuksi. Joidenkin
metsästäjien mielestä aseissa käytettävät äänenvaimentimet ovat osa
salametsästysongelmaa. Vuosia takaperin laukauksen ääni "heitti korvat
hörölleen".
Kuva: Seppo Nykänen / Yle
– Nyt susikanta on kasvanut kipupisteelle, toteaa Tohmajärvi-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Susi.
Riista
ja kalatalouden kanta-arvion mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2013
35-40 sutta. Riistanhoitopiirien arvio on, että susia olisi 60-70. Yksi
syy erilaisiin kanta-arvioihin on laskentatavassa.
– Suomen ja Venäjän rajalla asuvia susilaumoja ei lasketa kuuluvaksi Suomen susikantaan, Susi sanoo.
Syksyisin
susivanhemmat opettavat pentujaan metsästämään, siksi
kotieläinvahinkoja tulee usein eniten ruska-aikaan. Esimerkiksi
Tohmajärvellä sudet ovat raadelleet lampaita.
"Radikaalisiipi, joka tekee laittomuuksia"
Tiistaina
21.10.2014 pidettiin sidosryhmätilaisuus liittyen suden
kannanhoitosuunnitelmaan. Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat eri
mieltä siitä, pitäisikö susikantaa rajoittaa.
"Luonnonsuojelijoita ei ollut paikalla tilaisuudessa tälläkään kertaa.
– Mika Susi
– Luonnonsuojelijoita ei ollut paikalla tilaisuudessa
tälläkään kertaa. Toivomme, että keskustelua käytäisiin avoimesti ja
nenäkkäin.
Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat olleet vastakkain
Pohjois-Karjalassa erityisesti suden salametsästysjupakassa.
Luonnonsuojelijoiden mukaan susia olisi salametsästetty. Poliisi ei
kuitenkaan voinut todistaa, että salametsästystä olisi tapahtunut.
Mika Susi myöntää, että salametsästystä tapahtuu.
–
Eihän sitä voi kieltää ettei salametsästystä olisi kaikissa ryhmissä.
Metsästäjissä, luonnonsuojelijoissa ja muissa on aina se radikaalisiipi,
joka tekee laittomuuksia. Salametsästys on kuitenkin tuomittavaa.
–
Vuosittain löytyy yksittäisiä sudenraatoja, joissa on merkkejä siitä,
että eläin olisi kuollut mahdollisesti ampumisen seurauksena, Susi
kertoo.
Äänenvaimennin paljasti ennen salametsästäjän
Osa metsästäjistä haluaisi ottaa lainsäädännössä takapakkia. Esimerkiksi äänenvaimentimen käyttäminen jakaa mielipiteitä.
"Ei kuu kuule eikä tikka tiiä, missä susi, karhu, tai ahma kaatuu laittomasti.
– Reino Karppanen
– Se oli vihonviimeinen muutos metsästyslakiin! Sehän on
samalla tervetulotoivotus salametsästäjille, manailee rääkkyläläinen
metsästäjä Reijo Karppanen.
– Ei kuu kuule eikä tikka tiiä, missä susi, karhu, tai ahma kaatuu laittomasti, Karppanen sanailee.
Karppanen muistelee aikaa, jolloin korkeapaine-aseen ääni kantautui "naapurikuntaan asti".
– Se heitti korvat hörölleen, että mitäs riistaa tähän aikaan metsästetään.
Riistanvalvoja toiminut Karppanen muistelee, että valvonta oli helpompaa kun äänenvaimentimet olivat kiellettyjä.
– Jos näki aseen piipussa semmoisen mötikän, tiesi, että tuossa on salametsästäjä, Karppanen muistelee.
Katuvalaistus ei karkoita susia eikä paranna autoilijoiden tapoja
Yle Uutisten selvityksessä myös Kainuusta löytyi kuntalaisten mielestä joitain paikkoja, minne kaivataan lisävalaistusta.
Kuva: Antti Eintola / Yle
Yle Uutiset selvitti nettikyselyssä julkisia paikkoja, joissa valaistus on huono tai lähes olematon. Karttaan merkittiin Kainuustakin muutamia paikkoja esimerkiksi Kuhmosta Ylä-Vieksistä.
"Pelottaa lähteä iltakävelylle, kun on pimmeätä.
–
Kyläkaupalla, rivitalolla ja koululla on aikamoinen liikenne ja oma
riskinsä. Siinä olisi varmasti lisävalaistuksen tarve. Mutta varmasti
vieksiläiset ymmärtävät realiteetit ja tietävät, ettei katuvalaistusta
ikinä tule, vaikka sitä pyydettäisi, arvioi Eeva Kyllönen Ylä-Vieksin
kyläyhdistyksestä.
"Teällä pelottaa kun pimeästä soattaa SUSI hyökätä peälle.
Kyllösen mukaan susiasia on Ylä-Vieksissä jokapäiväistä elämää ja aiheuttaa huolta varsinkin pienten lasten vuoksi.
–
Varsinkin nyt ensilumien aikaan hätkähdyttävää tietoa on, kuinka
läheltä pihapiiriä suden jäljet löytyvätkään. Se on vain ajankysymys,
että susilauma juoksee läpi pihan. Ne ovat niin lähellä, Kyllönen
päivittelee.
– Vieksin alueella on kuitenkin 2–5-vuotiaita lapsia,
jotka haluavat leikkiä ja temmeltää pihalla. Myös mummeja ihmetyttää ja
pelottaa, milloin on se tilanne, että susi tulee pihaan. Susikanta on
kasvanut liian isoksi, hän jatkaa.
Kyllönen ei usko, että
katuvalaistus kuitenkaan ratkaisisi asiaa vaan ratkaisut on löydyttävä
muualta. Hän korostaa, että ihmiset ovat kuitenkin Ylä-Vieksillä
tottuneet elämään pimeässä ja syrjässä, ja luonnossa liikutaan
mielellään.
Valaistus ei korjaa kaikkia ongelmakohtia
Myös Kajaanista karttaan merkittiin pari kohtaa, minne toivottaisiin lisävalaistusta.
"Kuluntalahdenkoulun
kohdalla on suojatie ja juuri siltä kohdalta katuvaloissa on aukko.
Pylväs tai pari ja suojatie olisi kunnolla valaistu ja lapset näkyisivät
paremmin.
"Tänä päivänä tiukkojen määrärahojen aikana kylmä totuus on, että valitettavan huonosti aloitteisiin pystytään reagoimaan.
– Jani Huttula
– Siellä on ihan asianmukainen ja toiminnassa oleva
tavanomainen tievalaistus. Mitään aukkokohtaa ei ole, joten siinä
mielessä en ymmärrä, mitä palautteella tarkoitetaan. Onko sitten
tilapäisesti ollut joskus lamppu tai kaksi pimeänä, mihin palautteen
antaja on reagoinut, toteaa liikenteenhallintavastaava Jani Huttula
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
– Valaistuskauden aikana
urakoitsija tekee kahden kuukauden välein huoltokierroksen. Silloin
varmistetaan, että kaikki valaisimet toimivat. Jos on useita palaneita
lamppuja, niitä käydään vaihtamassa huoltokierrosten välillä
asiakaspalautteen perusteella, hän jatkaa. "Mainuantie 1450: Kyseessä on loiva mutka VT5, ja kohdassa on liittymät molemille puolille tietä. Vaarallisia ohituksia!
–
Kyseessä on tavanomainen paikka pohjoissuomalaisella tiestöllä. Siinä
on kaarteisuutta ja kohdalla jonkinlaista mäennyppylää. Molemmista
tulosuunnista, niin etelästä kuin pohjoisesta, on ohituskielto kohtaa
lähestyttäessä. Se on se, millä tienpitäjä on asiaan reagoinut, Huttula
selittää.
– Kohdalla on selkeä näkymäpuute ja siihen on reagoitu
sulkuviivalla. Asia ei oikeastaan muuttuisi miksikään valaistuksella,
hän jatkaa.
Aloitteita kannattaa tehdä
Tieliikennekeskukseen
tienkäyttäjälinjalle tulee aika ajoin palautetta katuvalaistuksesta.
Esimerkiksi Kainuusta on kirjattu noin 30 palautetta kuluvan vuoden
aikana. Yleisimmin palautteet koskevat palaneita lamppuja.
Kuva:
Heli Sirviö / Yle
– Jos peräkkäisiä lamppuja on parikin kappaletta pimeänä, niin
urakoitsijalla on viikko aikaa saattaa asia kuntoon. Yksittäinen pimeä
lamppu vaihdetaan huoltokierroksella, kertoo liikenteenhallintavastaava
Jani Huttula Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Osa palautteista tulee viranomaisilta.
–
Jos esimerkiksi kolaripaikalla on mennyt valaisinpylvästä nurin ja
tarvitaan paikalle sähkömies, niin palaute tulee saman järjestelmän
kautta.
Kansalainen pystyy tekemään aloitteita Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskukseen valaistuksen saamiseksi. Aloitteita voi tehdä myös
kuntiin, josta viesti kulkee ELY-keskukseen.
– Tänä päivänä
tiukkojen määrärahojen aikana kylmä totuus on, että valitettavan
huonosti aloitteisiin pystytään reagoimaan. Pieniä valaistuksen
jatkamisjaksoja pysytään tekemään, mutta pidempiä kilometrien
valaistusjaksoja ei käytännössä pystytä tekemään, Jani Huttula kertoo.
– Jos asian kokee tärkeäksi, aloitteita kannattaa kuitenkin tehdä.
Tutkija on huolissaan metsäpeuran tulevaisuudesta – kestääkö kanta nykyisen suurpetomäärän?
Lentolaskennan mukaan Suomessa oli pari vuotta sitten metsäpeuran
pääesiintymisalueilla vajaat 2 000 metsäpeuraa. Tulevan talven
laskentatulokset näyttävät, kuuluuko metsäpeuralle hyvää vai huonoa.
Kuva metsäpeuratokasta on vuoden 2011 ilmalaskennoista.
Kuva: YLE / Kalle Heikkinen
Tutkija Antti Paasivaara seuraa huolestuneena metsäpeurojen paluuta
Venäjän kesälaitumilta Kainuuseen. Ainakin kaksi pannoitettua yksilöä on
joutunut susien suihin Kuhmon Rytipalosen alueella.
–
Pantapeuroja on vain kolmisenkymmentä, joten niiden perusteella ei saa
kuvaa koko populaatiosta. Tilanne selviää ensi talven laskennoissa.
Pari vuotta sitten lentolaskennoissa Suomenselältä löytyi 1065 metsäpeuraa, Kainuusta 793.
Vaikeita päätöksiä edessä
–
Tämän hetkinen tilanne ei ole metsäpeuralle suotuisa. Kainuussa on
vahva susi- ja karhukanta. Peurat ovat vaarassa, koska hirviä on vähän,
sanoo tutkija Antti Paasivaara Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksesta.
Paasivaaran mukaan maa- ja
metsätalousministeriö on vaikeiden päätösten edessä, jos metsäpeurakanta
on pienentynyt reippaasti. On pakko miettiä, kuinka pitää peto- ja
metsäpeurakannat sopivan kokoisina.
– Ei ole kovin monen vuosikymmenen juttu, että peurakunta supistuu rajusti, jos vasatuotto ei pysty korvaamaan aikuistappioita.
Lieksan lauma kiinostaa
Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitos pannoittaa tällä viikolla metsäpeuroja
Pohjois-Pohjanmaan Pyhännällä. Paasivaaran mukaan on tavoitteena saada
panta noin viidelle metsäpeuralle.
– Jos lentotunteja säästyy, suuntaamme Lieksaan.
Lieksan
metsäpeurat kiinnostavat tutkijoita, koska lauma on syntynyt
hiljakkoin, muutamien vuosien aikana. Kesän jälkeen Lieksan metsäpeurat
vaeltavat viettämään talvea Sotkamoon ja Kuhmoon. Tarkkaa tietoa lauman
koosta ei ole, mutta Paasivaara arvelee porukan kooksi noin tusinaa
yksilöä.
– Jos saamme sieltä yhdenkin peuran pannoitetuksi, voisimme seurata sen suunnan porukan liikkeitä.
Yksittäisiä susien aiheuttamia vahinkoja paljastuu, vaikka
raatelutapaukset ovat vähentyneet selvästi muutaman vuoden takaisista
ajoista. Riistakeskuksen mukaan joskus susilauma erikoistuu koirien
tappamiseen. Kuhmoisissa sudet ovat raadelleet tänä vuonna kahta koiraa.
Susilauma elää Keuruun, Virtain ja Ähtärin alueilla.
Kuva: Yle
Susien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet Keski-Suomessa. Silti
yksittäisiä tapauksia tulee ilmi muutama vuodessa. Riistakeskuksen
mukaan tänä vuonna susi on raadellut yhtä kotieläintä Multialla.
Maakunnan
länsiosassa liikkuva susilauma elää Keuruun, Virtain ja Ähtärin
alueilla. Virroilla sudet ovat raadelleet kahta ja Ähtärissä yhtä
koiraa.
Keuruun seudulla on säästytty susien tekemiltä vahingoilta.
-
Meillä ei ole akuuttia susiongelmaa. Ongelma tulee suden aiheuttamista
kotieläinvahingoista, jotka kohdistuvat usein lampaisiin tai
metsästyksen yhteydessä koirien tappamiseen, kertoo riistasuunnittelija
Olli Kursula Keski-Suomen riistakeskuksesta.
Pohjois-Hämeen
riistakeskuksen mukaan Kuhmoisissa sudet ovat raadelleet kahta koiraa.
Lisäksi yksi nauta on jäänyt suden hampaisiin.
Lähes kymmenen
vuoden takaa olevan suden hoitosuunnitelman täydennystyö on meneillään.
Hoitosuunnitelma päivitetään, koska sen tavoitteita ei ole saavutettu.
Maamme susikanta on vähentynyt noin sadalla eläimellä kymmenessä
vuodessa.
Tänään Jyväskylässä järjestetään eri toimijoille
suunnattu tilaisuus, jossa pohditaan muun muassa susiin liittyvien
ongelmien ratkaisua.
Susialueilla asuvat pohjoiskarjalaiset peräänkuuluttavat
kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Asukkaiden mielipiteitä on
kuultu valmisteilla olevaan uuteen Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan.
Metsästyksestä kaavaillaan todellista tarkkuusammuntaa, sillä jahti
kohdistuisi lauman nuorisoon.
Suomen susikannan uutta hoitosuunnitelmaa kasataan parhaillaan, ajatusten on oltava kasassa vuodenvaihteeseen mennessä.
Kuva: Antero Tenhunen / Yle
Pohjoiskarjalaiset ovat päässeet lausumaan mielipiteensä tulevaan
susikannan hoitosuunnitelmaan. Mielipiteitä on kerätty ja käsitelty
erillisissä reviirikohtaisissa työpajoissa.
Susialueilla asuvat katsovat, että kannanhoidollinen metsästys pitäisi olla jatkossa mahdollista.
–
Varmaan siinä on valikointi tarpeen ja tosiaan alustavia ajatuksia on
ollut hoitosuunnitelman ympärillä. Siellä, missä on pentuja tuottava
lauma, niin siellä voitaisiin joku nuori yksilö ottaa pois kannankasvun
rajoittamiseksi ja ehkä myös siinä mielessä, että sudet säilyisivät
ihmisarkoina ja olisivat paremmin metsissä luontaisen riistan perässä,
pohtii riistapäällikkö Juha Kuittinen Suomen riistakeskus
Pohjois-Karjalasta.
Mikäli tähän mentäisiin, lauman jahdissa pitäisi ottaa myös tutkimustieto käyttöön.
"Susien valikointi metsästyksen yhteydessä on varmaan haasteellista.
– Juha Kuittinen
– Susien valikointi metsästyksen yhteydessä on varmaan
haasteellista. Siinä toisena ajatuksena olisi se, että alfayksilöt
pitäisi pystyä pannoittamaan. Pannoitustieto olisi apuna metsästyksen
yhteydessä, että voitaisiin valikoida nuoria yksilöitä, jatkaa Juha
Kuittinen.
Pohjois-Karjalassa on viimeisimpien virallisten
laskentojen mukaan 35-45 sutta. Sudet elävät lähinnä Keski-Karjalassa ja
itärajalla. Suden suuhun on Suomen riistakeskus Pohjois-Karjalalle
tehtyjen ilmoitusten mukaan joutunut tänä syksynä neljä koiraa ja kolme
lammasta.
Susi-ilta ei saanut tunteita kuumenemaan Kuopiossa
Kuopion kolmetuntisessa susi-illassa keskusteltiin vilkkaasti, mutta
asiallisesti. Yllätysväriä iltaan toi osallistujalistan paljastuminen
kannanotoksi susien liian suuresta määrästä.
Tilaisuuden lopussa kaikki panelistit kertoivat mielipiteensä, kuinka Pohjois-Savon susikanta saataisiin oikealle tasolle.Video: Yle
Kuopiossa tiistai-iltana järjestetyssä susi-illassa ei odotusten
vastaisesti nähty suurta draamaa. Paikalla oli järjestysmiehiä, mutta
keskustelu käytiin ilman häiriöitä.
Pohjois-Savon susitilanteesta
keskusteltiin monipuolisesti ja monipolvisesti Kuopiossa Hotelli
Iso-Valkeisessa kolmen tunnin ajan. Paikalla oli järjestäjien arvion
mukaan viitisensataa ihmistä. Keskustelu sujui rauhallisesti ja
asiallisesti, vaikka metsästäjien ja koiraharrastajien järjestämässä
tilaisuudessa Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli mielipiteineen
aikalailla yksin ja sai kuulla naljailua.
Puheenaiheina olivat
muun muassa salametsästys, EU:n rooli susitilanteen kärjistymisessä,
vahingoista saatavien korvausten epävarmuus ja luottamuspula
viranomaistahojen sekä susialueella asuvien ja metsästäjien välillä.
Susi-illassa
kuultiin monia vastakkaisia mielipiteitä, mutta yhdestä oltiin yhtä
mieltä: Suomen susipolitiikka on epäonnistunut. Metsästäjien ja
koiranharrastajien edustajien mielestä sudet ovat suojelun vuoksi
tulleet liian röyhkeiksi. Viranomaistahojen näkökulmasta
epäonnistumisesta kielivät salametsästys ja luottamuspula.
Luonnonsuojelijoille puolestaan susikannan pienuus on ongelma.
"Minusta ei tullut susivihaajaa"
Tilaisuuden
tarkoituksena oli kartoittaa susien määrää ja susivahinkoja
Pohjois-Savossa. Susien määrästä maakunnassa ei ole tarkkaa arviota.
Petoyhdyshenkilöiltä on tullut tänä vuonna Riistakeskukseen runsas sata
havaintoa susista ja Riistakeskus Pohjois-Savon vs. riistapäällikkö
Teemu Lamberg esitteli kartan, jonka mukaan Ylä-Savon alueella
liikuskelee arviolta neljä erikokoista susilaumaa ja yksi susipari on
muodostumassa.
"Kannanhoidollisia lupia pitää myöntää ja häirikkösudet poistaa välittömästi.
– Lauri Kontro
Tilaisuudessa ihmiset kertoivat muun muassa omakohtaisia
kokemuksiaan susien aiheuttamista vahingoista ja susipelosta.
Riistakeskuksen mukaan susien aiheuttamia koiravahinkoja on sattunut
Pohjois-Savossa tähän mennessä neljä ja lammasvahinkoja yksi.
Paneelissa
mukana olleella, suonenjokelaisella Harri Hirvosella on omakohtaisia
kokemuksia suden hyökkäyksestä. Susi raateli hänen koiransa
linnunhaukkukisoissa Lapinlahden Varpaisjärvellä elokuun lopussa. Koira
selvisi hyökkäyksestä.
– Epelistä tuli kotikoira, tuskin siitä
metsään on. Minusta ei tullut susivihaajaa, mutta kokemukseni mukaan
susien ihmispelko on hävinnyt, ja siksi niitä pitää voida metsästää,
Hirvonen sanoi.
Luontoliitto ja Metsästäjäliitto erimielisiä
Susi-illan
pohjalta Pohjois-Savon Kennelliitto ja Metsästäjäliiton Pohjois-Savon
piiri tekevät yhteisen kirjallisen selvityksen ja esityksen siitä, mitä
susikannalle pitäisi maakunnassa tehdä.
Paneeliin kuului muun
muassa metsästäjiä, koiraharrastajia, viranomaistahoja, yksi
luonnonsuojeluliiton edustaja sekä kaksi maakunnan kansanedustajaa.
Suurin osa panelisteista oli sitä mieltä, että susikantaa pitäisi voida
säädellä metsästämällä.
"Vähäisten susien hävittämisen sijaan koiria ja tilallisten eläimiä pitäisi suojata petoaidoilla ja koirien suojaliiveillä.
– Nina Harju
– Ensinnäkin kannanhoidollisia lupia pitää myöntää. Toiseksi
häirikkösudet pitää poistaa välittömästi. Kolmanneksi susien aiheuttamat
vahingot pitää korvata täysimääräisesti ja nopeasti, Suomen
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro luetteli liiton vaatimuksia.
Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli toista mieltä.
–
Susi on erittäin uhanalainen laji, susia on vain noin 150. Vähäisten
susien hävittämisen sijaan koiria ja tilallisten eläimiä pitäisi suojata
petoaidoilla ja koirien suojaliiveillä, Harju totesi.
Oinonen: Heti tappolupa häirikkösusille
Paikalle
kutsutut kansanedustajat perussuomalaisten Pentti Oinonen ja
kokoomuksen Markku Eestilä olivat molemmat susien metsästyksen kannalla.
Eestilän mukaan susia pitäisi Suomessakin voida kohdella EU:n
luontodirektiivin vähemmän tiukan liitteen mukaisesti niin, että niitä
voitaisiin metsästää hallitusti. Samoilla linjoilla oli Oinonenkin.
–
Luottamus paikallisiin ja metsästäjiin pitää palauttaa, niin ettei
metsästäjien tietoa ei kyseenalaisteta. Heti tappolupa häirikkösusille,
Oinonen totesi.
Suomen Riistakeskuksessa uutta
sudenhoitosuunnitelmaa valmisteleva Mikael Luoma muistuttikin
tilaisuudessa, että uuteen suunnitelmaan on tulossa kannanhoidollisia
lupia ja alueellisia riistaneuvostojen mielipidettä kuultaisiin niiden
kohdistamisessa.
"Epelistä tuli kotikoira, tuskin siitä metsään on.
– Harri Hirvonen
Pohjois-Savon Kennelpiirin puheenjohtajan Erkki Savolainen oli
tyytyväinen illan antiin ja hänen mukaansa myös yhteisessä kannanotossa
tullaan ehdottamaan susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.
Osallistujalistan teksti yllätys järjestäjille
Susi-illassa
tapahtui myös erikoinen käänne, kun kävi ilmi, että yleisössä kiertävä
osallistujalista olikin samalla kannanotto maakunnan susitilanteeseen.
Osallistujaluettelon allekirjoittanut oli samalla sitä mieltä, että
Pohjois-Savossa on "liian paljon susia ja että on vain ajan kysymys,
milloin maaseudun ihmiset ja lapset ovat vaaravyöhykkeessä".
Tilanne
tuli myös järjestäjille yllätyksenä, sillä illan alussa kerrottiin
vain, että salissa kerätään nimiä osallistujalistaan. Järjestäjien
mukaan kyse oli vahingosta eikä Pohjois-Savon Kennelpiirin
puheenjohtajalla Erkki Savolaisella ollut tietoa, kuinka teksti oli
osallistujalistaan joutunut. Illan juontajana toiminut Metsästäjäliiton
Pohjois-Savon Piirin Pekka Julkunen kertoi illan lopuksi, että teksti
poistetaan ja jäljelle jää vain osallistujalista.
– Jos nyt joku kokee vääryyttä, niin olihan se teksti siellä ja on sen sieltä jokainen voinut lukea, Julkunen sanoi.
Monelta
kuitenkin teksti jäi huomaamatta, sillä osa ihmisistä kävi järjestäjien
luona suttaamassa nimensä pois kuultuaan tilanteesta ja muutamat
tulivat tilaisuuden jälkeen kertomaan, etteivät olisi pistäneet nimeään
paperiin, jos olisivat katsoneet sitä tarkemmin.
Anu Rummukainen
Yle Pohjois-Karjala
