Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Susi yleistyy Rannikko-Pohjanmaalla – Maalahdessa useita havaintoja
Susihavaintoja on tehty Pohjanmaan rannikolla tänä vuonna useita.
Esimerkiksi Maalahdessa susia on nähty aivan asutuksen lähellä. Sudet
yleistyvät, sanoo riistapäällikkö Stefan Pellas.
Susihavaintojen määrä Pohjanmaan rannikkoseudulla oli viime vuonna runsaat sata. Pohjanmaalla tuhat.
Kuva: Yle
Maalahdessa on tehty kesän mittaan useita
susihavaintoja
. Viime vuonna susihavaintojen määrä koko Rannikko-Pohjanmaan alueella oli
toistasataa
.
– Pohjanmaalla havaintoja oli yli tuhat. Sieltä ne tulevat
rannikkoa päin, sanoo Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan
riistapäällikkö Stefan Pellas.
Pellas arvioi, että susi yleistyy
Rannikko-Pohjanmaan alueella. Havaintojen määrästä huolimatta tällä
hetkellä puhutaan kuitenkin vain muutamasta yksilöstä.
– Alueella liikkuu nyt kaksi-kolme sutta. Ehkä meillä on viiden vuoden kuluttua viisi sutta, Stefan Pellas arvelee.
Pitkiä vaelluksia
Suden
liikkeitä on kuitenkin ennakoida. Se voi vaeltaa vuorokauden aikana
pitkiäkin matkoja – eikä tunne maakunta- ja kuntarajoja.
–
Maalahdessa liikkuu kaksi sutta yhdessä, mutta ne liikkuvat myös Jurvaan
ja Kurikkaan päin. On vaikea tietää, missä ne ovat seuraavana päivänä.
Stefan Pellas sanoo.
– Jos ne löytävät sopivan paikan, niin ne
voivat jäädä paikalleen, mutta tämä on niin tiheään asuttu alue, että
optimaalisen hyviä metsäalueita on vaikea löytää.
Riistanhoitopiireissä toimii suurpetoyhdyshenkilöitä, joille voi ilmoittaa susi- ja muista suurpetohavainnoista.
Riistamiesten ja poliisin arvion mukaan ponin tappoi kaksi sutta.
Oripäässä Varsinais-Suomessa sudet ovat tappaneet ponin. Poliisi ja
riistamiehet arvelevat raadon perusteella, että ponin tappoi kaksi
sutta.
Poni oli ollut laitumella, kun lauantain ja sunnuntain
välisenä yönä sudet olivat hyökänneet sen kimppuun. Poni oli hypännyt
aidan yli ja ehtinyt edetä noin 400 metriä.
Laidun sijaitsi noin 400 metrin päässä asuinrakennuksista.
Perhon susien salakaatojen käsittely alkaa tämänhetkisen tiedon
mukaan Vaasan hovioikeudessa marraskuussa. Käsittelyyn on alustavasti
varattu kuusi päivää. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut 12
miestä kolmen suden salakaadosta yli vuoden mittaisiin ehdollisiin
vankeusrangaistuksiin.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus kuuli marraskuussa 2014 todistajia myös videoyhteyden välityksellä.
Kuva: Ari Vihanta / Yle
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi alkuvuodesta 12 miestä
törkeästä metsästysrikoksesta yhden vuoden ja kahden kuukauden
ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä neljän vuoden metsästyskieltoon.
Lisäksi miesten aseet tuomittiin valtiolle.
Kaikki tuomitut ovat
valittaneet päätöksestä hovioikeuteen. He vaativat tuomioidensa
kumoamista, koska heidän mielestään kaadetut eläimet olivat koirasusia.
Syyttäjä
vaatii vastavalituksessaan miehille pidempää metsästyskieltoa ja
ehdollisten vankeusrangaistusten lisäksi myös sakkoja.
Vaasan
hovioikeuden kirjaamosta kerrotaan, että istuntoihin ei ole vielä
lähetetty kutsuja. Alustaviksi istuntopäiviksi on valittu 9.–11.,
16.–17. ja 19.11.
Perhossa ammuttiin luvatta kolme sutta vuoden 2013 tammikuussa.
ORIPÄÄ.
Kävelylenkillä olleet Heli Viitasaari ja Elina Valtanen kohtasivat
maanantai-illan kävelylenkillään kaksi sutta Jouhijoentiellä Oripään
jätevedenpuhdistamon tuntumassa.
–Meillä oli lapsi rattailla ja labradorinnoutaja talutushihnassa, kun
huomasimme, että kaksi eläintä tulee tietä pitkin vastaan. Ensin
ajattelimme niiden olevan koiria, mutta sitten tuli äkkiä mieleen,
etteivät kenenkään koirat täällä voi vapaana jolkotella. Ei hemmetti,
susia ne ovat!
–Juoksimme kiireesti Varhon konehallin suojiin, koska sudet olisivat
voineet vainuta koiran sopivaksi saaliiksi isompaan nälkään, Heli
Viitasaari kertaa pysähdyttäviä hetkiä.
Hän nappasi konehallin perukoilla vielä pattingin pätkän käteensä siltä
varalta, että sudet olisivat seuranneet heitä, mutta eläimet häipyivät
tiennotkelmasta näkymättömiin. Lenkkeilijöiden ja susien etäisyys oli
vajaa sata metriä.
Keski-Pohjanmaalla paljon susihavaintoja – Kalajoen raatelu oli yllätys
Keski-Pohjanmaalla ja lähialueilla on tehty tänä vuonna paikoin
viimevuotista enemmän susihavaintoja. Esimerkiksi Kaustisella havainnot
ovat moninkertaistuneet. Silti maanantainen lampaiden raatelu Kalajoella
oli yllätys. Kalajoella vastaavaa ei ole koettu ainakaan viimeisten
parinkymmenen vuoden aikana.
Keski-Pohjanmaalla susi on
tarttunut tänä vuonna usein riistakameran kuvaan ja jopa kännykkäkameran
kuviin. Susista on tehty myös paljon näköhavaintoja.
Kuva: Yle
_________________________________________________________________
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulun Riistakeskuksesta toteaa, että
susia liikkuu nyt eri puolilla maata sen verran runsaasti, että
susihavaintoja tulee väistämättä.
Keski-Pohjanmaalla tai
Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sudet eivät kuitenkaan tänä vuonna ole
tehneet vahinkoa, josta olisi ilmoitettu viranomaisille. Ensimmäinen
tapaus sattui maanantaina Kalajoen Rautiossa, jossa sudet repivät
lampaita. Tapaus oli paikkakunnalla yllätys, sillä Kalajoella susien ei
ole raportoitu tehneen vahinkoa aiemmin.
Kalajoen-Alavieskan
riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Vesa Haapakosken mukaan
Kalajoella saattaa liikkua pari nuorta urosta, jotka etsivät reviiriä.
– Minun mielestäni alue on liian pieni sudelle, joka tarvitsee erämaata. Täällä on 1-2 kilometrin välein asutusta tai peltoa.
Paljon havaintoja
Kaustisella on tänä vuonna tehty moninkertainen määrä susihavaintoja (47) viime vuotiseen (13) verrattuna.
"Minun mielestäni alue on liian pieni sudelle, joka tarvitsee erämaata.
– petoyhdyshenkilö Vesa Haapakoski
Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja Toni
Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että kunnan keskustasta Ullavan suuntaan,
Vintturin-Kolan alueella, asustaa susipari, josta ei juuri tehdä
havaintoja. Sen sijaan yksinään liikkuva yksilö on havaittu monesti.
–
Se yksinäinen susi huolettaa. Kesäkuun alusta lähtien Köyhälläjoella
tehtiin useita näköhavaintoja sudesta kolmen viikon aikana. Heinäkuun
alussa ennen festivaaleja susi nähtiin keskustassa koulukeskuksen
pihassa. Sillä oli suussaan punertava kissa.
Riistaväki arvelee,
että noihin aikoihin kyliltä kadonneet kissat olisivat saattaneet mennä
suden suuhun. Riistakeskuksen riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulusta
vahvistaa, että susi on hyvinkin saattanut olla katoamisten takana.
Toisaalta hän muistuttaa, että alueella liikkuu myös erittäin paljon
ilveksiä, joiden tiedetään mielellään syövän kissoja.
Kaustisella
tehdyt susihavainnot ovat useasti olleet riistakameran kuvia tai
kännykkäkuvia. Myös silminnäkijähavaintoja, jälki- ja ulostehavaintoja
on tehty.
Paikkakunnalla halutaan saada selvyys siitä, kuinka
paljon susia alueella liikkuu. Ajatuksena on järjestää suden lumijälkien
laskenta, jos talvella saadaan riittävä lumipeite maahan.
Ei vahinkoja tänä vuonna
Sudet tappoivat viime vuonna Toholammilla 20 lammasta ja yhden vasikan. Tänä vuonna vahinkoa ei ole syntynyt.
Toiminnanohjaaja
Matti Honkonen Toholammin riistanhoitoyhdistyksestä arvioi, että
alueella asustavalle susiparille syntyi viime vuonna pentuja, joten ehkä
ne silloin äkillisessä ruuantarpeessaan hyökkäsivät eläinten kimppuun.
–
Susia liikkuu kyllä paljon. Perjantaina ja lauantain vastaisena yönä
susi meni Sykäräisissä erääseen pihaan, josta sutta lähdettiin
seuraamaan. Se meni toiseen pihaan koirahäkin luokse, mutta pakeni
sitten ihmisiä pellolle.
Toholammilla susien vierailuun on
varauduttu. Esimerkiksi lampaiden laitumia on suojattu petoaidalla.
Neljä-viisilankainen sähköaita on ainakin tähän asti suojannut eläimiä
sudelta.
Miten koirien käy?
Runsaiden susihavaintojen
alueilla odotetaan syksyä ja metsästyskauden alkamista huolestuneena.
Moni ei mielellään pistäisi koiraansa metsään, jossa tiedetään liikkuvan
susia.
– Viime syksynä Lestijärvellä susi kävi metsäkoiran
kimppuun, mutta omistajan väliintulo pelasti koiran. Saapa nähdä, kuka
haluaa laittaa koiran metsään nyt, kun karhunmetsästys elokuussa alkaa,
miettii Honkonen.
"Susi on villieläin, jonka ihmisarkuuden pitäisi säilyä. Toivottavasti
kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla sen ihmisarkuus lisääntyisi.
– alueellisen riistaneuvoston varapj. Toni Peltoniemi
Tärkeät ilmoitukset
Riistaväki toivoo, että ihmiset
jaksaisivat ilmoittaa susihavainnoistaan petoyhdyshenkilöille, joka voi
sitten tarkastaa havainnon ja kirjata sen tietokantaan.
Toholammilla, jossa sudet liikkuvat ihmisten tuntumassa, ilmoitukset halutaan myös poliisin tietoon.
–
Ilmoitukset pitää meillä tehdä myös poliisille, koska poliisi antaa
karkotusluvan, jos susi tulee pihaan asti. Tosin viime syksynä yhtä
sutta karkotettiin, mutta se tuli 3-5 päivän päästä takaisin, kertoo
Matti Honkonen.
Jos susista tehdään täsmällisesti ilmoituksia ja
niistä ilmenee, että susia on paljon ja niistä on haittaa, niille voi
uuden lain mukaan saada kannanhoidollisen kaatoluvan.
Toni Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että suden kannanhoidolliselta verotukselta odotetaan paljon.
–
Susi on villieläin, jonka ihmisarkuuden pitäisi säilyä. Toivottavasti
kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla sen ihmisarkuus lisääntyisi.
Venäjällä sudenpentujen luontoonpalauttamisesta vastaava: "Karjalassa ei kasvateta susia"
Venäjällä sudenpentuja luontoon palauttava Vladimir Bologov kiistää
epäilyt siitä, että Karjalassa kasvatettaisiin susia luontoon
päästettäviksi. Hänen mukaansa Venäjän Karjalassa ei kasvateta susia.
Kuvan susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
Venäjällä sudenpentuja luontoon palauttava Vladimir Bologov kiistää
epäilyt siitä, että Karjalassa kasvatettaisiin susia luontoon
päästetäviksi.
– Venäjän Karjalassa ei ole susien
kasvatusohjelmaa. Minä olen Venäjällä ainoa, jolla on sudenpentujen
luontoonpalauttamisohjelma, se sijaitsee Tverissä. Pennut tulevat
luonnosta tai eläintarhoista, listaa Bologov.
– Vuoden 2012 jälkeen olen kasvattunut ja palauttanut luontoon 15 pentua Tverissä, 750 kilometriä etelään Lieksasta.
Bologovin
mukaan myöskään vuosikymmenen alussa Kimovaarassa Suomen rajan
läheisyydessä luontoon päästetyillä susilla ja Lieksan äskettäisillä
susihavainnoilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Bologov epäilee, että käyttäytymisen perusteella Lieksassa ammuttu susi on tottunut ihmiseen.
–
Vaikuttaa siltä, että kyseessä on ollut ihmisen pitämä susi, joka on
paennut. Venäjällä on samanlaisia tilanteita vuosittain. Itse asiassa
suden pitäminen koirana on Venäjällä melko suosittua.
Susialueiden toimijat ja viranomaiset kokoontuvat yhteen pohtimaan kannanhoitoa
Suomen riistakeskus kuulee syksyllä paikallisten toimijoiden
ajatuksia kannanhoidollisista kysymyksistä. Uudistetun
sudenhoitosuunnitelman tarkoituksena on lisätä susialueilla asuvien
vaikutusmahdollisuuksia.
Valtakunnallinen
sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin tämän vuoden alussa. Sen tavoitteena
on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten
tarpeet.
Kuva: Yle
Susikannan hoitosuunnitelmaa viedään eteenpäin alkusyksystä alkaen
muun muassa paikallisten sidosryhmien kuulemisilla. Kokoontumisissa
käydään läpi esimerkiksi kannan seurantaan ja susien aiheuttamien
vahinkojen estämiseen liittyviä toimia.
Myös susireviirialueiden
yhteistyöryhmiä perustetaan, mutta aikatauluista linjataan vasta
myöhemmin. Ryhmät arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon
onnistumista yhteistyössä riistahallinnon kanssa.
Myös
suurpetoyhdyshenkilöiden koulutusta lisätään, Pohjois-Savon alueen
riistapäällikkö Jouni Tanskanen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
–
Haluaisin vielä muistuttaa, miten tärkeää on ilmoittaa
suurpetohavaintoja petoyhdyshenkilölle ja raportoida ne
Tassu-järjestelmäämme. Suurpetokanta-arviomme perustuvat osaltaan näihin
tietoihin, Tanskanen painottaa.
Hoitosuunnitelma mahdollisti metsästyksen
Valtakunnallinen
sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin tämän vuoden alussa. Sen tavoitteena
on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten
tarpeet.
Susikannan hoitosuunnitelmassa sallittiin myös suden
kannanhoidollinen metsästys. Tänä vuonna poikkeusluvilla kaadettiin 17
sutta, joista neljä kaadettiin
Pohjois-Karjalassa ja kaksi
Pohjois-Savossa. Metsästys alkaa aluksi kaksivuotisena kokeiluna.
Tammikuussa
valmistuneen arvion mukaan Suomen susikannan koko oli 220–245 sutta,
kun edellisen vuoden helmikuussa susia oli 140–155.
Kalajoella liikkuneen suden tai susien epäillään raadelleen lampaita
Kalajoen Rautiossa. Alueella on tehty useita susihavaintoja kesän
aikana.
Kalajoen Rautiossa sijaitsevassa lammashaassa havaittiin
maanantaiaamuna kuusi kuollutta lammasta, joissa oli raatelujälkiä.
Riistanhoitoyhdistyksen asiantuntija tunnisti raatelu- ja tassunjäljistä
vahingon tekijäksi suden.
Alueella on tehty useita susihavaintoja kesän aikana.
Lieksassa epäillään, että susien tarhaaminen jatkuu Venäjän
Karjalassa rajan tuntumassa. Vuosikymmenen alussa biologi Vladimir
Bologov tarhasi eläimiä Lieksajärven saaressa Kimovaarassa noin 30
kilometriä Suomen rajalta.
Kuva: Yle
Lieksassa epäillään, että Venäjän Karjalassa rajan tuntumassa tarhataan edelleen susia.
Useampi
lieksalainen metsämies kertoo Yle Pohjois-Karjalalle, että viime kuussa
kaadetun suden käyttäytyminen ei ollut korpisudelle ominaista.
Susi oli päästänyt ihmisen muutamien metrien päähän ja vasta sen jälkeen alkanut näyttämään hampaitaan.
Luonnonvarakeskuksen
erikoistutkija Ilpo Kojola pitää myöskin eläimen käytöstä outona. Hän
toteaa, että luonnonvarainen susi ei päästä ihmistä lähelleen.
Kimovaarassa on tarhattu susia
Vuosikymmenen
alussa biologi Vladimir Bologov tarhasi eläimiä Lieksajärven saaressa
Kimovaarassa, Venäjän Karjalassa. Bologov päästi Jaroslavlin
eläintarhasta peräisin olevat, saaressa kasvatetut kuusi pentua lopulta
vapaaksi luontoon.
Ilpo Kojola kertoo saaneensa Bologovilta
raportin kuuden pennun kasvattamisesta Kimovaarassa. Kojolalta ei heru
ymmärrystä hankkeelle.
" En ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä vieläkään sitä, mitä tällä toiminnalla haettiin.
– Ilpo Kojola
– En ymmärtänyt silloin enkä ymmärrä vieläkään sitä, mitä
tällä toiminnalla haettiin. Venäjän Karjalassahan on usean sadan yksilön
susikanta. Miksi sitten luontoon päästetään eläimiä joilla on vielä
eläintarhatausta. Se ei ole mennyt minun ymmärrykseeni.
– Jos
tehtäisi tutkimusta vaikka sellaisen tilanteen varalle, että jonnekin
pitäisi palauttaa susikantaa, niin silloinhan eläimet merkittäisiin tai
ainakin otettaisiin DNA-näytteet seurannan helpottamista varten.
Kimovaraan yksilöiden kohdalla ei tehty kumpaakaan, summaa Kojola.
Suomen eteläisimmät sudet yli sataan vuoteen vaeltelevat Raaseporissa
Salon ja Raaseporin rajaseudulla on havaittu tiettävästi ensimmäinen
susipari sekä susipentue yli sataan vuoteen. Samalla kyseessä on Suomen
eteläisin susireviiri.
Paikallisen metsästysseuran riistakameraan tallentui kuva neljästä sudenpennusta.
Kuva: Suomen Metsästäjäliitto
Raaseporin tienoilla on havaittu tiettävästi ensimmäinen susipari yli
sataan vuoteen. Kyseessä on Suomen eteläisin susireviiri. Pari viikkoa
sitten paikallisen metsästysseuran riistakameraan tallentui kuvia myös
neljästä pennusta. Susipari on oleskellut Salon ja Raaseporin
rajaseuduilla reilun vuoden ajan. Nyt havaitut pennut ovat
tämänvuotisia.
Alueella ei ole tapahtunut susien takia yhtään
koira- tai kotieläinvahinkoa. Suomen Metsästäjäliitto arvioi, että syynä
on on tienoon tiheä peura- ja hirvikanta. Alueella on myös laajoja
yhtenäisiä metsiä.
Evira: "Lieksan häirikkösusi oli todennäköisesti laumastaan eksynyt ja saalistustaidoton"
Evira on tutkinut Lieksassa toissaviikolla lopetettua häirikkösutta.
Suden aggressiivisen käytöksen arvioidaan johtuneen nälkiintymisestä.
Viikolla 26 Lieksan Kivivaarassa lopetettiin talon pihapiiriin saapunut,
aggressiivisesti käyttäytynyt susi. Suden ruumis toimitettiin
tutkimuksiin Eviran Oulun yksikköön.
Kun eläin lähetettiin Eviralle, oli vielä epävarmaa, onko kyseessä susi vai koirasusi.
–
DNA-testit vahvistivat, että kyseessä oli normaaliturkkinen, laiha,
hyvähampainen, nuori, synnyttämätön naarassusi, Eviran erikoistutkija
Minna Nylund luettelee.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että suden aggressiivinen käytös johtui nälkiintymisestä.
–
Susi oli todennäköisesti laumastaan eksynyt, saalistustaidoton,
yksinäinen susi, joka oli tullut pihaan etsimään helppoa ruokaa, Nylund
kertoo.
Nylundin arvioin mukaan Evira saa tutkittavakseen vuosittain alle kymmenen häirikkösutta.
– Kaikkiaan susia tutkitaan noin 20 vuodessa. Suurin osa niistä tulee Pohjois-Karjalasta ja Varsinais-Suomesta, Nylund sanoo.
Suden uskotaan tappaneen 6 lammasta Gnestan kunnassa.
Ruotsalainen uutistoimisto TT kertoo, että suden uskotaan
tappaneen kuusi lammasta ja haavoittaneen seitsemää Gnestan kunnassa.
Juhannuksen aikaan suden tappamina löydettiin 26 lammasta.
Tapaus sattui Molstabergin kartanon mailla.
"Osa haavoittuneista eläimistä lopetetaan. Tämä on hyvin surullista", Per Aschan kartanolta kommentoi tapausta.
Aiemmassa tapauksessa tiedetään yhden tai kahden suden hyökänneen. Uusista kuolemista ei ole tällä kertaa varmaa tietoa.
Hanne Leiwo
@HanneLeiwo
Yle Pohjanmaa 
