Keski-Pohjanmaalla paljon susihavaintoja – Kalajoen raatelu oli yllätys
Keski-Pohjanmaalla ja lähialueilla on tehty tänä vuonna paikoin viimevuotista enemmän susihavaintoja. Esimerkiksi Kaustisella havainnot ovat moninkertaistuneet. Silti maanantainen lampaiden raatelu Kalajoella oli yllätys. Kalajoella vastaavaa ei ole koettu ainakaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulun Riistakeskuksesta toteaa, että
susia liikkuu nyt eri puolilla maata sen verran runsaasti, että
susihavaintoja tulee väistämättä.
Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sudet eivät kuitenkaan tänä vuonna ole tehneet vahinkoa, josta olisi ilmoitettu viranomaisille. Ensimmäinen tapaus sattui maanantaina Kalajoen Rautiossa, jossa sudet repivät lampaita. Tapaus oli paikkakunnalla yllätys, sillä Kalajoella susien ei ole raportoitu tehneen vahinkoa aiemmin.
Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Vesa Haapakosken mukaan Kalajoella saattaa liikkua pari nuorta urosta, jotka etsivät reviiriä.
– Minun mielestäni alue on liian pieni sudelle, joka tarvitsee erämaata. Täällä on 1-2 kilometrin välein asutusta tai peltoa.
Kaustisella on tänä vuonna tehty moninkertainen määrä susihavaintoja (47) viime vuotiseen (13) verrattuna.
Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja Toni Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että kunnan keskustasta Ullavan suuntaan, Vintturin-Kolan alueella, asustaa susipari, josta ei juuri tehdä havaintoja. Sen sijaan yksinään liikkuva yksilö on havaittu monesti.
– Se yksinäinen susi huolettaa. Kesäkuun alusta lähtien Köyhälläjoella tehtiin useita näköhavaintoja sudesta kolmen viikon aikana. Heinäkuun alussa ennen festivaaleja susi nähtiin keskustassa koulukeskuksen pihassa. Sillä oli suussaan punertava kissa.
Riistaväki arvelee, että noihin aikoihin kyliltä kadonneet kissat olisivat saattaneet mennä suden suuhun. Riistakeskuksen riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulusta vahvistaa, että susi on hyvinkin saattanut olla katoamisten takana. Toisaalta hän muistuttaa, että alueella liikkuu myös erittäin paljon ilveksiä, joiden tiedetään mielellään syövän kissoja.
Kaustisella tehdyt susihavainnot ovat useasti olleet riistakameran kuvia tai kännykkäkuvia. Myös silminnäkijähavaintoja, jälki- ja ulostehavaintoja on tehty.
Paikkakunnalla halutaan saada selvyys siitä, kuinka paljon susia alueella liikkuu. Ajatuksena on järjestää suden lumijälkien laskenta, jos talvella saadaan riittävä lumipeite maahan.
Sudet tappoivat viime vuonna Toholammilla 20 lammasta ja yhden vasikan. Tänä vuonna vahinkoa ei ole syntynyt.
Toiminnanohjaaja Matti Honkonen Toholammin riistanhoitoyhdistyksestä arvioi, että alueella asustavalle susiparille syntyi viime vuonna pentuja, joten ehkä ne silloin äkillisessä ruuantarpeessaan hyökkäsivät eläinten kimppuun.
– Susia liikkuu kyllä paljon. Perjantaina ja lauantain vastaisena yönä susi meni Sykäräisissä erääseen pihaan, josta sutta lähdettiin seuraamaan. Se meni toiseen pihaan koirahäkin luokse, mutta pakeni sitten ihmisiä pellolle.
Toholammilla susien vierailuun on varauduttu. Esimerkiksi lampaiden laitumia on suojattu petoaidalla. Neljä-viisilankainen sähköaita on ainakin tähän asti suojannut eläimiä sudelta.
Runsaiden susihavaintojen alueilla odotetaan syksyä ja metsästyskauden alkamista huolestuneena. Moni ei mielellään pistäisi koiraansa metsään, jossa tiedetään liikkuvan susia.
– Viime syksynä Lestijärvellä susi kävi metsäkoiran kimppuun, mutta omistajan väliintulo pelasti koiran. Saapa nähdä, kuka haluaa laittaa koiran metsään nyt, kun karhunmetsästys elokuussa alkaa, miettii Honkonen.
Riistaväki toivoo, että ihmiset jaksaisivat ilmoittaa susihavainnoistaan petoyhdyshenkilöille, joka voi sitten tarkastaa havainnon ja kirjata sen tietokantaan.
Toholammilla, jossa sudet liikkuvat ihmisten tuntumassa, ilmoitukset halutaan myös poliisin tietoon.
– Ilmoitukset pitää meillä tehdä myös poliisille, koska poliisi antaa karkotusluvan, jos susi tulee pihaan asti. Tosin viime syksynä yhtä sutta karkotettiin, mutta se tuli 3-5 päivän päästä takaisin, kertoo Matti Honkonen.
Jos susista tehdään täsmällisesti ilmoituksia ja niistä ilmenee, että susia on paljon ja niistä on haittaa, niille voi uuden lain mukaan saada kannanhoidollisen kaatoluvan.
Toni Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että suden kannanhoidolliselta verotukselta odotetaan paljon.
– Susi on villieläin, jonka ihmisarkuuden pitäisi säilyä. Toivottavasti kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla sen ihmisarkuus lisääntyisi.
Keski-Pohjanmaalla tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sudet eivät kuitenkaan tänä vuonna ole tehneet vahinkoa, josta olisi ilmoitettu viranomaisille. Ensimmäinen tapaus sattui maanantaina Kalajoen Rautiossa, jossa sudet repivät lampaita. Tapaus oli paikkakunnalla yllätys, sillä Kalajoella susien ei ole raportoitu tehneen vahinkoa aiemmin.
Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Vesa Haapakosken mukaan Kalajoella saattaa liikkua pari nuorta urosta, jotka etsivät reviiriä.
– Minun mielestäni alue on liian pieni sudelle, joka tarvitsee erämaata. Täällä on 1-2 kilometrin välein asutusta tai peltoa.
Paljon havaintoja
Kaustisella on tänä vuonna tehty moninkertainen määrä susihavaintoja (47) viime vuotiseen (13) verrattuna.
Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston varapuheenjohtaja Toni Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että kunnan keskustasta Ullavan suuntaan, Vintturin-Kolan alueella, asustaa susipari, josta ei juuri tehdä havaintoja. Sen sijaan yksinään liikkuva yksilö on havaittu monesti.
– Se yksinäinen susi huolettaa. Kesäkuun alusta lähtien Köyhälläjoella tehtiin useita näköhavaintoja sudesta kolmen viikon aikana. Heinäkuun alussa ennen festivaaleja susi nähtiin keskustassa koulukeskuksen pihassa. Sillä oli suussaan punertava kissa.
Riistaväki arvelee, että noihin aikoihin kyliltä kadonneet kissat olisivat saattaneet mennä suden suuhun. Riistakeskuksen riistapäällikkö Keijo Kapiainen Oulusta vahvistaa, että susi on hyvinkin saattanut olla katoamisten takana. Toisaalta hän muistuttaa, että alueella liikkuu myös erittäin paljon ilveksiä, joiden tiedetään mielellään syövän kissoja.
Kaustisella tehdyt susihavainnot ovat useasti olleet riistakameran kuvia tai kännykkäkuvia. Myös silminnäkijähavaintoja, jälki- ja ulostehavaintoja on tehty.
Paikkakunnalla halutaan saada selvyys siitä, kuinka paljon susia alueella liikkuu. Ajatuksena on järjestää suden lumijälkien laskenta, jos talvella saadaan riittävä lumipeite maahan.
Ei vahinkoja tänä vuonna
Sudet tappoivat viime vuonna Toholammilla 20 lammasta ja yhden vasikan. Tänä vuonna vahinkoa ei ole syntynyt.
Toiminnanohjaaja Matti Honkonen Toholammin riistanhoitoyhdistyksestä arvioi, että alueella asustavalle susiparille syntyi viime vuonna pentuja, joten ehkä ne silloin äkillisessä ruuantarpeessaan hyökkäsivät eläinten kimppuun.
– Susia liikkuu kyllä paljon. Perjantaina ja lauantain vastaisena yönä susi meni Sykäräisissä erääseen pihaan, josta sutta lähdettiin seuraamaan. Se meni toiseen pihaan koirahäkin luokse, mutta pakeni sitten ihmisiä pellolle.
Toholammilla susien vierailuun on varauduttu. Esimerkiksi lampaiden laitumia on suojattu petoaidalla. Neljä-viisilankainen sähköaita on ainakin tähän asti suojannut eläimiä sudelta.
Miten koirien käy?
Runsaiden susihavaintojen alueilla odotetaan syksyä ja metsästyskauden alkamista huolestuneena. Moni ei mielellään pistäisi koiraansa metsään, jossa tiedetään liikkuvan susia.
– Viime syksynä Lestijärvellä susi kävi metsäkoiran kimppuun, mutta omistajan väliintulo pelasti koiran. Saapa nähdä, kuka haluaa laittaa koiran metsään nyt, kun karhunmetsästys elokuussa alkaa, miettii Honkonen.
Tärkeät ilmoitukset
Riistaväki toivoo, että ihmiset jaksaisivat ilmoittaa susihavainnoistaan petoyhdyshenkilöille, joka voi sitten tarkastaa havainnon ja kirjata sen tietokantaan.
Toholammilla, jossa sudet liikkuvat ihmisten tuntumassa, ilmoitukset halutaan myös poliisin tietoon.
– Ilmoitukset pitää meillä tehdä myös poliisille, koska poliisi antaa karkotusluvan, jos susi tulee pihaan asti. Tosin viime syksynä yhtä sutta karkotettiin, mutta se tuli 3-5 päivän päästä takaisin, kertoo Matti Honkonen.
Jos susista tehdään täsmällisesti ilmoituksia ja niistä ilmenee, että susia on paljon ja niistä on haittaa, niille voi uuden lain mukaan saada kannanhoidollisen kaatoluvan.
Toni Peltoniemi Kaustiselta kertoo, että suden kannanhoidolliselta verotukselta odotetaan paljon.
– Susi on villieläin, jonka ihmisarkuuden pitäisi säilyä. Toivottavasti kannanhoidollisten poikkeuslupien avulla sen ihmisarkuus lisääntyisi.
Heini Holopainen
Yle Keski-Pohjanmaa
(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/keski-pohjanmaalla_paljon_susihavaintoja__kalajoen_raatelu_oli_yllatys/8157476?ref=leiki-es
