Metsästyskoiria suojeltava susialueilla

Hannu Karjalainen

Suomessa on turvattava perinteisen metsästyskulttuurin säilyminen, johon kuuluu olennaisesti metsästyskoirien käyttö, vaatii Suomen Metsästäjäliitto. Liiton mukaan monella alueella ihmiset eivät uskalla päästää koiriaan metsälle tai koirakokeisiin susien takia, mikä vaikeuttaa kohtuuttomasti koulutusta.

Metsästäjäliitto seuraa huolestuneena susivahinkojen ikävää kehitystä. Metsästyskoiria on menehtynyt suden raatelemina aivan metsästäjien lähelläkin. Koiria on viety myös pihoista ja aidatuista tarhoista. Tämä osoittaa, että osa susista ei enää pelkää ihmistä, vaan tulee pihapiiriin saalistamaan. Häiriökäyttäytymiseen on puututtava, sillä se aiheuttaa kohtuuttomia taloudellisia ja muita kärsimyksiä.

Metsästäjäliitto odottaa uudelta sudenhoitosuunnitelmalta Ruralia-instituutin selvityksessä esitettyjen seikkojen huomioimista: ihmisten huoleen on reagoitava, sosiaalinen kestävyys on turvattava ja lupapolitiikkaan saatava joustavuutta häirikkösusien poistamiseksi. Nykyinen ylisuojeleva käytäntö ei hyödytä edes sutta, sillä se lietsoo susivihaa, kun ihmiset kokevat, ettei asialle voi tehdä mitään.

(Lähde: www.ksml.fi)
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/metsastyskoiria-suojeltava-susialueilla/1920458

Susikanta puhututtaa: "Kipupisteet ovat esimerkiksi karjankasvattajia"

Kuva: Jussi Murtosaari

Susi on kiinnostava ja ehtymätön puheenaihe, olipa ihminen nähnyt suden tai ei. Keski-Suomessa sudella on tällä hetkellä vain yksi varma reviiri eli elinpiiri Keuruun–Ähtärin suunnalla.

 

Heljä Korpijoki 

Olisi hyvä, jos susikannan uudessa hoitosuunnitelmassa olisi maininta, että sopivan suuruisen susikannan määrittämisessä kullekin alueelle otettaisiin huomioon myös paikallinen näkemys.

Suden ja ihmisen rinnakkain­eloa helpottaisi myös, jos luvat pihoihin toistuvasti tulevien häirikkösusien poistamiseen saataisiin nykyistä huomattavasti nopeammin.

Muun muassa nämä kaksi asiaa nousivat toistuvasti esiin keskiviikkona, kun Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto kuuli täkäläisiä sidosryhmiä Vesalan leirikeskuksessa Suomen päivitettävänä olevaa susipolitiikkaa, susikannan hoitosuunnitelmaa, varten.

Vaikka kukaan ei keskiviikkona suoraan kiistänyt suden kuulumista Suomen luontoon, laji tuntui olevan ongelmallinen useimmille paikalla olleille metsästys-, koira- tai haja-asutusalueiden elinkeinotoiminnan edunvalvojille.

Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, keuruulainen Leo Houhala myönsi suden merkityksen osana monimuotoista luontoa, mutta jotta sen kanssa pärjättäisiin, erityisesti kipupisteet pitäisi saada kuntoon.

– Kipupisteet ovat esimerkiksi ihmisiä, jotka kasvattavat karjaa susien reviirialueilla, hän sanoi.

 

Susi ei elä missä tahansa

Joku muistutti, ettei susikaan elä missä tahansa. On paikkoja, jotka sille kelpaavat, ja paikkoja, jotka jostain syystä eivät.

Suomen Riistakeskus Keski-Suomen riistasuunnittelija Olli Kursulan mukaan susi myös liikkuu reippaasti ja pitkiä matkoja lyhyessä ajassa, jolloin yhdestä yksilöstä todennäköisesti tehdään useita havaintoja.

– Toissa päivänä Karstulassa nähty susi saattaa tänään olla Porissa, mistä se pyörähtää huomenna Porkkalan kautta Keuruulle takaisin, Kursula riimitteli.

– Pitäisikö siis kaikki sudet pannoittaa, heitti joku.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että luottamusta metsästäjien ja riistantutkijoiden välillä pitäisi lisätä.

Menossa olevista tai tulevista tutkimuksista pitäisi saada kentälle enemmän tietoa, samoin siitä, mitä tutkijoille kerätyistä ja toimitetuista tiedoista lopulta tuli.

– RKTL:n tutkijat ja paikalliset metsästäjät olisi saatava saman pöydän ääreen puhumaan näistä asioista, Houhala katsoi.

Esiin tuotiin myös ajatus susisovittelijasta, jollainen jo Varsinais-Suomen ja eteläisen Satakunnan rajoilla toimii. Susisovittelija välittää tietoa susista ja niiden liikkeistä sekä sovittelee susikiistoja alueellaan.

Keski-Suomessa muutamia susia

Mikä sitten olisi sopivan suuruinen susikanta Keski-Suomessa ja miten lähestyä oikeaa tai kestettävissä olevaa määrää? Tyhjentävää vastausta pulmaan ei tilaisuudessa löydetty.

Tällä hetkellä sudella on Keski-Suomessa Olli Kursulan mukaan vain yksi reviiri Ähtärin–Keuruun suunnalla. Keväällä 2014 siellä havaittiin kaksi laumaa, joissa on 2–3 sutta.

– Samoin Saarijärven eteläpuolelta keväältä on tietoa 2–4 sudesta, jotka saattavat olla kaksi pariskuntaa. Akuuttia konfliktia ei maakunnassa siis ole, Kursula sanoi.

Menossa olevien kuulemisten jälkeen suden hoitosuunnitelman päivityksessä on luvassa vielä kaksi työpajaa: yksi tilanteesta poronhoitoalueella ja toinen maaseutupolitiikan ja susikannan hoidon yhteensovittamisesta.

Niiden jälkeen kaikkea koottua tietoa ja käsityksiä aletaan vetää yhteen.

Susien tiimoilta on tänä vuonna järjestetty muun muassa kansalaisten keskustelufoorumi, kysely susikuntien asukkaille sekä 10 alueellista työpajaa, joista yksi pidettiin Keuruulla syyskuun 10. päivänä.

(Lähde: www.ksml.fi)
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/susikannan-maarittamisessa-toivottaisiin-paikallisten-nakemysta/1920457?pwbi=a2e918a4ef13393f9da59a503ffa3c35