Norjalainen pantasusi vaeltaa Lapissa, suomalaisporo maistuu sille hyvin

Kuva: aftenpost.no kuvakaappaus

 

Norjalainen pantasusi palasi syksyllä Suomessa aikoinaan pannoitetun isoisänsä kotiseudulle Lappiin.

Kittilän yläpuolella taivaltaa tällä hetkellä harvinainen susihukka. 

Norjassa viime talvena GPS-pannoitettu nuori urossusi on tehnyt maailmanennätyksen vaeltamalla synnyinreviiriltään linnuntietä yli 1000 kilometrin päähän Suomen Lappiin.

Suomen riistakeskuksen mukaan susi pannoitettiin helmikuussa osana skandinaavista susitutkimusprojekti Skandulvia Norjan Hedmarkissa, josta se aloitti pitkän vaelluksensa kohti pohjoista huhtikuun puolivälissä. Kesän kuluessa se liikkui määrätietoisesti läpi Pohjois-Ruotsin ja ylitti Tornionjoen Kolarin kohdalla elokuussa. Sen jälkeen nuori pantasusi on liikkunut Suomessa Kittilän, Sodankylän ja Inarin kuntien alueilla.

Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Harri Norbergin mukaan norjalaissudelle on maistunut Suomen vierailullaan myös lappilainen poro. Sen on havaittu ajaneen matkan varrellaan myös hirveä. Poikkeuslupaa vieraan kaatamiseen riistakeskukselta ei ole kuitenkaan ainakaan vielä haettu. 

Nuoren urossuden liikkeistä Suomessa on saatu paikkatietoa Skandulv-projektin kautta, ja sitä on välitetty tiedoksi alueella toimiville paliskunnille, Metsähallitukselle, riistanhoitoyhdistyksille ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille. Erityistä mielenkiintoa tämän suden pitkään vaellukseen tuo se, että se on aiemmin Suomesta Skandinavian susipopulaatioon siirtyneen urossuden F2-sukupolven jälkeläinen. Toisin sanoen sen isoisä on lähtöisin Tornionjoen itäpuolelta.

Norjalaishukan liikkeistä keskusteltiin perjantaina Rovaniemellä järjestetyssä Suomen riistakeskuksen työpajassa. Työpaja oli osa uutta susien kannanhoitosuunnitelmaa ja sen valmistelua. Työpajan vetäjän, projektipäällikkö Mikael Luoman mukaan uudessa suunnitelmassa on tarkoitus ottaa aiempaa enemmän huomioon myös sosiaaliset näkökulmat.

Uudessa suunnitelmassa halutaan korostaa paikallisuutta ja puuttua myös susien toimiin. Tämä tarkoittaa mahdollisesti aiempaa enemmän sudenkaatolupia ongelma-alueille, joilla on isoja susipopulaatioita.

Lapissa teknologian toivotaan tuovan apua paliskunnille. Havaintojärjestelmiin kaivataan nopeampaa tiedonkulkua ja lisää havaintoja, joista olisi apua susivahinkojen torjunnassa.

Lappi on susien läpikulkualuetta. Hoitosuunnitelmassa halutaan turvata suomalaisten ja venäläisten susien liikkuminen muualle Skandinaviaan niiden susikannan turvaamiseksi.

Ministeriö ottaa käsittelyyn uuden hoitosuunnitelman ensi vuoden alussa.

Norjalaisen pantasuden vaelluksesta kertoi ensimmäisenä Aftenposten-lehti.

Aftenpostenin juttu

(Lähde: www.lapinkansa.fi)

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194937456234/artikkeli/norjalainen+pantasusi+vaeltaa+lapissa+suomalaisporo+maistuu+sille+hyvin.html 

MTK: Suurpedot uhkaavat viljelijöiden turvallisuutta ja jaksamista – pelkona oikeuden ottaminen omiin käsiin

 

Eläinlääkärien ja maatalouden asiantuntijoiden ryhmä on huolissaan suurpetojen aiheuttamista ongelmista. Eläinsuojia ei ole aina suunniteltu pitämään petoja ulkopuolella. Myös viljelijät kokevat pitkästä aikaa turvattomuutta tilalla liikkuessaan. MTK:n ryhmä toivookin apua poliisilta, jotta ihmisten kärsivällisyys ei lopu.

 

Matkalla navettaan ei ole koskaan tarvinnut pelätä turvallisuutensa puolesta, toteaa maitoyhteistyöryhmä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Keski-Pohjanmaan alueen eläinlääkäreistä ja maatalouden asiantuntijoista koostuva maitoyhteistyöryhmä on huolissaan ongelmista, joita suurpedot aiheuttavat kotieläimille ja ihmisille.

Ryhmän mukaan riistakameroiden havainnot todistavat, että suurpetoja liikkuu maatiloilla paljon. Ne ovat myös raadelleet kotieläimiä ja käyneet pihoilla repimässä keräilyä odottamassa olleita kuolleita eläimiä. Myös lemmikit ja metsästyskoirat ovat vaarassa, ja niitä on ryhmän mukaan kadonnut pihoilta.

Kotieläinten pitoon ei sataan vuoteen kuulunut varautuminen susien ja karhujen varalta, MTK:n ryhmä korostaa:

– Koskaan aikaisemmin ei ole tarvinnut miettiä, onko hoitajan turvallista kulkea oman pihan läpi navettaan iltatarkastusta tekemään, tai onko oikeaoppisesti raatokuljetusta odottava kuollut vasikka hävinnyt kokonaan vaiko mahdollisesti revitty ja levitetty pihamaalle, tiedotteessa todetaan.

"Jos vastaavia tapauksia tapahtuisi kaupungeissa, petoeläimet hävitettäisiin nopeasti

– MTK:n maitoyhteistyöryhmä tiedotteessaan

Kaikkia eläinsuojia ei ole myöskään suunniteltu estämään päättäväisen eläimen pääsyä rakennukseen vahinkoa aiheuttamaan. Jo pelkkä pedon läsnäolo pihalla voi aiheuttaa eläimissä pakoreaktion, varoittaa maitoyhteistyöryhmä:

– Suljetussa tilassa säntäilevät eläimet saattavat loukata itseään ja toisiaan, kun ne vaistojensa mukaisesti yrittävät paeta.

 

"Kyse on turvallisuuden lisäksi jaksamisesta"

MTK:n ryhmä toteaa myös, että silloin kun petoeläimet pihalla olivat arkea, isännillä oli oikeus hoitaa ongelma itse.

–  Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.

Ryhmän mukaan tilanne kertoo myös ihmisten eriarvoistamisesta:

"Jos ihmiset kokevat, että mistään ei saa apua vaikka sitä on useasti pyydetty, voi kärsivällisyys loppua ja oikeudenkäyttö otetaan omiin käsiin.

– MTK:n maitoyhteistyöryhmä tiedotteessaan

– Jos vastaavia tapauksia tapahtuisi kaupungeissa, petoeläimet hävitettäisiin nopeasti.  Maaseudulla ne katsotaan kuuluvan, siellä asuvista ihmisistä välittämättä.

Yhteistyöryhmä toivoo apua poliisilta, ja vetoaa siihen, että kyseessä on sekä eläinten että viljelijäperheiden turvallisuus ja myös jaksaminen. Se pelkää myös, että tilanne voi johtaa huonoihin ratkaisuihin:

–  Jos ihmiset kokevat, että mistään ei saa apua vaikka sitä on useasti pyydetty, voi kärsivällisyys loppua ja oikeudenkäyttö otetaan omiin käsiin. Yleensä siinä tilanteessa käytetyt ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia, ryhmä varoittaa tiedotteessaan.

Sari Vähäsarja Yle Keski-Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
 http://yle.fi/uutiset/mtk_suurpedot_uhkaavat_viljelijoiden_turvallisuutta_ja_jaksamista__pelkona_oikeuden_ottaminen_omiin_kasiin/7589437?ref=leiki-uup

Susi liikkuu ihmisasutusten lähellä Sonkajärvellä

 

Sonkajärvellä on tehty useita havaintoja yksin liikkuvasta sudesta viime päivien aikana. Poliisin mukaan suden käyttäytyminen on muuttunut röyhkeämmäksi päivä päivältä.

Yksinäisestä liikkuvasta sudesta on tehty useita havaintoja Sonkajärvellä viime päivinä. Poliisi on kirjannut yhteensä kahdeksan pihakäyntiä lokakuun aikana.

Susi on liikkunut ihmisasutusten lähellä muun muassa Petäyksellä ja Harvankylässä. Sudesta on tehty havaintoja pihan läheisyydessä päiväaikaan. Poliisin mukaan suden käyttäytyminen on muuttunut röyhkeämmäksi päivä päivältä.

Viimeisimmässä tapauksessa susi yritti käydä koiran kimppuun talon pihapiirissä Sonkajärven Savonvirralla. Koiran isäntä sai häädettyä suden pois pihapiiristä huutamalla ja taskulampun valon avulla.

Poliisi pyytää ilmoittamaan pihakäynneistä alueen petoyhdyshenkilölle tai poliisin eräyhdyshenkilölle. Poliisi kirjaa pihakäynniksi kaikki alle 100 metrissä tapahtuneet käynnit asuin- ja tuotantoeläintiloista. Lisäksi poliisille tulee ilmoittaa kaikki koti- tai tuotantoeläin vahingot, läheltä piti tilanteet sekä tilanteet, joissa suurpeto on käyttäytynyt lajille epätyypillisesti.

Havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä poliisin ja riistakeskuksen mahdollisten jatkotoimenpiteiden kannalta.

– Ensisijainen keino on suden karkoittaminen, mutta se on käytännössä varsin vaikeaa. Jos eläin jatkaa häiriötä ja uhkaa turvallisuutta, niin poliisilla on lain mukaan oikeus poistaa suurpeto, kertoo ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.

Poliisi suosittaa ottamaan kotieläimet ja metsästyskoirat suojaan erityisesti yöksi.

Suurpetojen pihakäynneistä ei tule ilmoittaa hätäkeskukseen (112). Hätäkeskukseen tehdään ilmoitus suurpedoista, jos kyseessä on akuutti henkeen tai terveyteen liittyvä uhka eli jos suurpeto esimerkiksi piha-alueella ja peloton ihmisiä kohtaan.

Riikka Nurmi Yle Savo 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susi_liikkuu_ihmisasutusten_lahella_sonkajarvella/7591824