Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
lauantai 17. lokakuuta 2015
ÅU: Paraisilla taas susihavaintoja
TS arkisto/Esko Inberg
Paraisilla on Åbo Underrättelserin mukaan nähty taas susia. Aiemmat havainnot ovat muutaman viikon takaa.
Mantereella
sudet ovat jo arkipäiväisempi ilmiö. Esimerkiksi Mynämäessä ja
Nousiaisissa kanta on pysyvä. 2011 ja 2013 yksittäinen hukka on
uskaltautunut jopa Turun Runosmäkeen.
Paraisilla ollaan ÅU:n
mukaan huolissaan lähinnä viikonlopun hirvijahtiin osallistuvista
koirista. Sudet eivät toistaiseksi ole käyneet kotieläinten kimppuun.
Sudet valtasivat ensimmäisen reviirinsä Hämeessä – peuranraadot vahvistavat susiparin liikkeet
Renkolaisesta kuusitaimikosta löytyy verisiä raahausjälkiä. Viime
perjantain aamuyön tunteina sudet saivat saaliikseen valkohäntäpeuran ja
söivät siitä suuren osan. Aamulla korppien parveilu paljasti yön
tapahtumat. Viimeisen parin viikon sisällä metsämiehet ovat löytäneet
susien jäljiltä tusinanverran hirvieläinten raatoja. Useimmiten susien
saaliiksi on joutunut valkohäntäpeura.
Riistakamerakuvat ja näköhavainnot vahvistavat susien löytäneen
pysyvästi paikkansa Hämeestä. Susia on nähty myös lähellä asutusta.
Havaintojen
perusteella Kanta-Hämeen alueella liikkuu varmuudella yksi susipari ja
yksinäinen urossusi, vahvistavat Suomen Riistakeskuksen
riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström ja Luonnonvarakeskuksen
tutkimusmestari Antti Härkälä.
Nuoret sudet hakevat uusia asuinalueita
Susilaumoja
on elänyt jo useamman vuoden ajan Satakunnassa varsinkin Säkylän ja
Köyliön alueella. Hämeeseen sudet ovat voineet tulla lännestä, jossa
reviirit ovat käyneet ahtaiksi. Tutkimusmestari Antti Härkälä sanoo
kuitenkin, ettei tästä voi kuitenkaan olla varma.
– Nuorten susien vaellukset saattavat olla satoja kilometrejä.
Ne ovat voineet tulla mistä vaan aikaisemmin asutulta susireviiriltä
Suomesta. Suden reviiri voi hyvinkin olla laajuudeltaan tuhat
neliökilometriä eli ne liikkuvat alueella, jonka halkaisija on 30-40
kilometriä.
– Nuoret sudet pyrkivät etsimään uusia elinalueita ja
-kumppaneita. Se on niille aivan luontaista käyttäytymistä.
Tyypillisimmillään noin vuoden iässä ne irtaantuvat omasta
synnyinlaumastaan ja vaeltavat kuka minnekin.
Susipentuetta odotellessa
Susi
voi saada pentuja kaksivuotiaana. Kanta-Hämeessä liikkuvan
susipariskunnan myötä maakunnassa saattaa syntyä ensimmäinen susipentue
vuosikymmeniin.
– Jos kyseessä on uros ja naaras, jotka ovat
muodostaneet susiparin, kyllä siinä on mahdollisuus, että ne ennemmin
tai myöhemmin tekevät pentuja ja muodostuu lauma.
"Ennemmin tai myöhemmin ne tekevät pentuja ja muodostuu lauma
– Antti Härkälä
Jos sudet eivät koe liikkuessaan häirintää, ne saattavat tulla myös asutuksen lähelle, huomauttaa tutkimusmestari Antti Härkälä.
–
Susi on sopeutuvainen eläin ja se mukautuu erilaisiin
elinympäristöihin. Jos se ei ole kokenut ihmisasutuksesta uhkaa, se ei
myöskään osaa sitä pelätä.
Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna
aika on nyt susien kannalta merkittävästi erilainen. Kun vielä
viisikymmentä vuotta sitten susijahtiin valjastettiin jopa satoja miehiä
ja sutta jahdattiin yli maakuntarajojen, saavat sudet elää nyt varsin
rauhassa.
– Aiemmin ei kovin kauan ihmetelty pihapiirissä
liikkuvaa sutta, kun se pyrittiin tappamaan. Nyt politiikka on eri ja
siksi havaintoja asutuksen liepeillä kertyy, huomauttaa Härkälä.
Varovaisuutta syytä noudattaa
Satakunnan
susilauman elämä on sujunut entiseen tapaan. Keväällä susilaumaan
syntyi uusia pentuja, jotka huhtikuun liepeillä irtaantuvat omasta
laumastaan. Silloin Hämeeseenkin saattaa pyrkiä lisää susia.
– Laumasta lähdön jälkeen nuorista susista voi kertyä havaintoja mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja erikoisimmissa tilanteissa.
Tutkimusmestari
Antti Härkälä ei pidä sutta suoranaisena uhkana ihmisille, mutta ison
petoeläimen kanssa on syytä noudattaa varovaisuutta.
– Tämän hetken kokemusten ja näkemysten mukaan uhkaa ei ole, mutta ei voi myöskään luvata mitään, etteikö jotain voisi sattua.
Ristijärvellä tuli tällaista jälkeä, kun susi puri koiraa päästä.
Myös Vaalassa ovat sudet hyökänneet koiran kimppuun. Iltalehden mukaan Jarno Karppinen oli sunnuntaina koiransa kanssa hirvimetsällä Vaalassa, kun susilauma yllätti hänet.
Karppisen koira liikkui vähän matkan päässä omistajastaan
metsässä, kun se alkoi haukkua hirveä.
Karppisen mukaan metsästä
ilmestyi viisi sutta, joista kaksi oli täysikasvuisia ja kolme pentuja.
Sudet hyökkäsivät koiran kimppuun.
Karppinen yritti huutaa ne pois koiran kimpusta. Hänellä ei ollut kivääriä mukanaan sillä hetkellä.
Koira pääsi irti, mutta kaksi susista lähti kiertämään Karppista ja koiraa.
Lähimmillään sudet tulivat 30 metrin päähän. Sudet lähtivät, kun metsästyskaverit tulivat paikalle.
Koira sai pahat raatelujäljet. Sille laitettiin kuusi tai
seitsemän tikkiä. Koiraa raadeltiin pahasti varsinkin takaruumiista, ja
se on Karppisen mukaan kauttaaltaan mustelmilla.
Susi tappoi metsästyskoiran maanantaina iltapäivällä Ristijärven Hiisijärvellä hirvenmetsästyksen yhteydessä.
Metsästystä johtanut Hiisijärven metsästysseuran puheenjohtaja
Eero Pyykkönen kertoo, että karhukoira oli noin 150 metrin päässä
omistajastaan, kun susi oli käynyt kimppuun. Koira loukkaantui pahoin ja
kuoli matkalla eläinlääkäriin Kajaaniin.
Edellisen kerran Hiisijärvellä sattui vastaava tapaus
perjantaina, jolloin susi raateli jämtlanninpystykorvaa. Koira sai
vakavia vammoja, mutta jäi henkiin.
– Kuka uskaltaa enää löysätä koiraa metsään, tuskailee Pyykkönen.
Hän ratkaisisi ongelman poistamalla koirien kimppuun käyvät sudet metsistä.