LEHTIKUVA
Perussuomalaiset onnistuivat tiukentamaan
valtion susipolitiikkaa valtiovarainvaliokunnassa. Petopolitiikkaa
käsiteltiin valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa petovahinkojen
korvaamisten määrärahojen yhteydessä.
Valiokunta päätti lisätä petovahinkojen korvaamisen määrärahoja ensi
vuonna todellista tarvetta vastaavasti, mikä arvioidaan noin 8
miljoonaan euroon. Valiokunta pitää selvänä, ettei hallituksen
alustavasti esittämä 4,3 miljoonaa euroa tule riittämään. Viime vuonna
petovahinkoja korvattiin 7,3 miljoonaa euroa.
Peurakanta puolittunut
Valiokunta on vakavasti huolissaan petovahinkojen kasvusta varsinkin
poronhoitoalueella, mikä heikentää porotalouden kannattavuutta. Maa- ja
metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan ahma- ja susikannan
hoitosuunnitelman päivitystä.
Samassa yhteydessä valiokunta kantoi huolta Suomen metsäpeurakannan
romahtamisesta. Valiokunta pitää tarpeellisena, että syyt kannan
pienenemiseen selvitetään viipymättä ja sen pohjalta tehdään pikaisesti
suunnitelma, jolla metsäpeurakantaa elvytetään.
Perussuomalaisten edustajina valtiovarainministeriön maatalousjaostossa toimivat
Ismo Soukola ja
Pentti Kettunen. Miten hallituspuolueiden punavihreät saatiin suostumaan tiukempaan petopolitiikkaan? Kettunen kertoo, kuinka tämä tapahtuu.
- Vihreäthän ovat pyrkineet susikannan kasvattamiseen porotalouden
vaikeuksista huolimatta. Mutta samaan aikaan oli Kainuussa myös
peurakanta kääntynyt jyrkkään laskuun. Syynä näytti olevan susikannan
vahva kasvu. Viitisen vuotta sitten oli metsäpeuroja vielä noin 1 800,
kun viime vuonna niitä laskettiin enää vajaat 800. Suuri uhka on myös,
että jäljelle jääneet peurat vanhentuvat niin, etteivät ne enää saa
vasoja. Se johtaisi metsäpeuran sukupuuttoon koko EU:n alueella,
kajaanilainen Kettunen kertoo.
- Kirjoitin tästä muistion valiokunnan päätöksenteon pohjaksi.
Kutsuin myös Kainuusta petotutkijan kertomaan Kuhmon peuratilanteesta:
että jos minua ei uskota, niin häntä varmaan uskotaan. Niinpä kävikin,
että myös vihreille tuli huoli Kainuun peuroista, eikä vihreiden
Johanna Karimäki
vastustanut lainkaan esittämiämme petopolitiikan kiristyksiä, kun ne
turvasivat myös metsäpeuran säilymistä, Kettunen paljastaa.
Tuoreen susiasetuksen mukaan poronhoitoalueen ulkopuolelta saa ampua
10 sutta vuodessa. Luontoliitto piti kiintiötä hyvänä ideana, mutta
toivoi lausunnossaan viiden suden kiintiötä ja toivoi kiintiöiden
ulottamista myös poronhoitoalueelle. ja metsätalousministeriön mukaan
suurimmat porovahingot, jopa 75 prosenttia, aiheuttaa kuitenkin ahma,
jota ei saa metsästää.
Luontoliitto: Poronhoito vain Ylä-Lappiin
Luontoliiton susiryhmä katsoo asioita toisesta näkökulmasta: se
syyttää porotaloutta susikannan ja jopa muunkin luonnon vaarantamisesta
yli kolmanneksella Suomen pinta-alasta. Siksi poronhoitoalueen eteläraja
pitäisi nostaa pohjoiseen. On esitetty myös poronhoidon varaamista vain
saamelaisille Norjan ja Ruotsin malliin.
Ruotsi taas harkitsee Ylen mukaan petokannan karsimista jopa tuhansilla yksilöillä. Ympäristöministeri
Lena Ek
esitti syyskuussa, että esimerkiksi karhuja vähennettäisiin noin 2 000
yksilöllä. Myös susia, ahmoja, ilveksiä ja jopa maakotkia esitetään
vähennettäväksi.
Tapporaha häirikkösusista?
Susikanta on RKTL:n tilastojen mukaan itse asiassa pienentynyt vuoden 2006 noin 250-300 yksilöstä 125-135:een. RKTL:n tutkija
Juha Hiedanpää kertoo Helsingin Sanomissa yllättävän logiikan: aina kun sutta koetetaan suojella, sen
määrä vähenee.
Maa- ja metsätalousministeriö esittääkin susi- ja ahmakannan hoitoon
tapporahan maksamista. Sitä on aiemmin esittänyt jo emeritusprofessori
ja kansanedustaja
Erkki ”Susi” Pulliainen (vihr.).
Tosin Luontoliitto
tyrmäsi tuoreeltaan tapporahan susien ja ahman suojelukeinona.
Veli-Pekka Leskelä
(Lähde: www.perussuomalaiset.fi)
Marjukka Talvitie
Yle Lappi
