Taksi vie lapset kouluun susipelon takia

Suvi Toikkanen kertoo susien liikkuvan aivan kotitalonsa nurkilla. Kiikussa Toikkasen lapset Helmi ja Eedla. Kuva: Jorma Rekonen

Toholammin Sykäräisessä on viime viikkoina eletty pelonsekaisten tunteiden vallassa. Sudet kulkevat pihapiireissä. Varma havainto on kahden aikuisen ja neljän pennun laumasta. Sen lisäksi alueella uskotaan liikkuvan myös yksittäisiä susia. Riistakeskus ei ole antanut vahinkoperusteista lupaa susien kaatamiseen. Yksi pedoista on loukannut jalkansa, ja se liikkuu kolmella jalalla. Sykäräisessä ihmetellään, miksei edes tällaiselle eläimelle ole saatu kaatolupaa.

Jo ennen syyslomia Toholammin kunta järjesti pienten koululaisten kuljetuksen kotipihasta saakka. Pelko siitä, että jotain pahempaa vielä sattuu, on vallannut alaa. Toholammin kunnan sivistysjohtaja Leila Pihlajamaa sanoo, että Sykäräisen alakoululaisten koulumatka on pyritty nyt turvaamaan kaikilta osin. Osa haetaan taksilla kotipihasta ja osa saa kulkea linja-autossa.

– Meillä on Sykäräisen alakoulussa käyvä oppilas, jolla on koulumatkaa vain 380 metriä, mutta hän saa kulkea sen matkan turvallisuussyistä autolla, Pihlajamaa huomauttaa.

Suvi ja Pasi Toikkanen asuvat neljän lapsensa kanssa Sykäräisen Tornilassa aivan Lestijärven rajan tuntumassa. Kuusivuotias Eedla haetaan esikouluun kotipihasta asti. Perheen äiti kertoo, että susihavaintoja on aivan pihapiirin tuntumasta.

Sykäräisen kaupassa on lista, jossa on jo noin 400 ihmisen allekirjoitus. Siinä vaaditaan lapsille turvallista koulumatkaa.

(Lähde: www.kp24.fi)
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=375837

Susipelko rehottaa, vaikka koiravahingot vähenevät

 

Susien tekemistä vahingoista on käyty kiivasta keskustelua, mutta maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan petojen hyökkäykset koirien kimppuun ovat itse asiassa vähentyneet selvästi. Susi koetaankin ongelmaksi pikemminkin sen vuoksi, että sen edessä ollaan voimattomia.

Kuva: Pentti Kallinen / Yle

 

Mistä on kyse?

• Susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet viime vuosina
• Maa- ja metsätalousministeriöstä arvioidaan, että suurpetovahinkojen tämän vuoden korvaussumma pienenee parilla miljoonalla viime vuodesta
• Viime vuonna kaikista suurpetovahingoista 94 prosenttia oli porovahinkoja, poronhoitoalueen ulkopuolella karhu puolestaan aiheuttaa eniten vahinkoja

Susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet selvästi viime vuosina, vaikka viime aikojen susikeskusteluiden perusteella voisi muuta luulla. Esimerkiksi Kuopiossa paikalliset koiraharrastajat ja metsästäjät järjestivät tiistaina susi-illan, koska pitävät maakunnan susitilannetta vakavana.

Maa- ja metsätalousministeriön koiravahingoista korvattavat summat ovat vähentyneet viime vuosina. Vuonna 2012 koiravahinkoja kirjattiin 48 ja niistä maksettiin korvauksia 140 000 euroa. Viime vuonna ilmoitetusta 25 koiravahingosta kertyi 79 000 euron korvaussumma ja tämän vuoden lukema on edelleen laskeva: Riistavahinkorekisteriin on kirjautunut 14 koiravahinkoa ja korvattavaa 32 000 euron edestä.

Suomen Riistakeskuksessa uutta sudenhoitosuunnitelmaa valmistelevan Mikael Luoman mukaan susi aiheuttaa muutakin haittaa kuin koira- ja kotieläinvahinkoja.

– Sudet voivat liikkua lähellä asutusta öiseen aikaan ja jättää maahan jälkiä ja herättää siten huolta. Tähän susien aiheuttamaan sosiaaliseen haittaan halutaan puuttua, mutta nyt koetaan, ettei siihen ole keinoja, Luoma toteaa.

 

Karhuista enemmän haittaa

Sudet aiheuttavat myös muun muassa lammasvahinkoja, mutta niitä sattuu vuosittain melko vähän: edellisten viiden vuoden aikana 6–18 vahinkotapausta. Tosin vahinko on voinut koskea useampaa lammasta.

"Susien aiheuttamaan sosiaaliseen haittaan halutaan puuttua, mutta nyt koetaan, ettei siihen ole keinoja.

– Mikael Luoma

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan poronhoitoaluetta lukuun ottamatta karhu on suurpedoista se, joka saa aikaan eniten vahinkoa.

Esimerkiksi viime vuonna karhun mehiläispesille, maataloudelle ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja korvattiin yli kahdensadan tuhannen euron edestä.

– Mutta metsästäjät pitävät koiravahingoistaan enemmän melua ehkä siksi, että koirat ovat niin arvokkaita ja oman koiran menetys aiheuttaa poikkeuksellisen paljon mielipahaa. Puhdasrotuisen, metsästykseen koulutetun ja näyttelyissä palkintoja saaneen koiran korvaussumma voi nousta jopa 10 000 euroon, kun esimerkiksi siitospässistä maksetaan korvauksia 556 euroa, Laanikari vertaa.

 

Korvauksia vielä maksamatta

Viime vuonna suurpetovahinkojen korvaussumma nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin, 8,5 miljoonaan euroon. Kaikista suurpetovahingoista 94 prosenttia oli porovahinkoja. Ahmat tappoivat puolet enemmän poroja kuin sudet, karhut ja ilvekset yhteensä.

Laanikari arvioi, että tänä vuonna maksettavat korvaukset vähenevät parilla miljoonalla eurolla lähinnä siksi, että ahmat ovat tappaneet vähemmän poroja. 

"Metsästäjät pitävät koiravahingoistaan enemmän melua ehkä siksi, että koirat ovat niin arvokkaita.

– Jussi Laanikari

Viime vuoden korvauksista on vielä maksamatta noin viidesosa, koska valtion talousarviossa niihin budjetoitiin vain hieman alle 4 miljoonaa euroa. Puuttuvat rahat pyritään maksamaan eduskunnan myöntämän lisätalousarvion turvin.

 

Sudenhoitosuunnitelmasta apua pelkoon

Kuopion tiistai-iltaisessa susikeskustelussa kysyttiin myös, voisiko valtio korvata susipelon aiheuttamia kustannuksia esimerkiksi, jos lapsia joudutaan kyyditsemään kouluun susihavaintojen vuoksi. Laanikarin mukaan oppilaskuljetuksiin ei ole varattu erikseen määrärahoja, koska kuntien peruspalveluiden valtionosuuden on katsottu kattavan oppilaiden koulumatkaetuuksista aiheutuvat kustannukset.

– Enkä usko, että koulukyytejä tai muunlaista sietopalkkioita koskeva esitys menisi läpi nykyisessä taloustilanteessa, kun nykyisiäkin korvauksia on vaikea maksaa. Susivahinkojen korvausperusteet on vahvistettu uusissa maatalouden suuntaviivoissa, joten korvauslainsäädäntöön tehtäville muutoksille tarvitaan EU:n hyväksyntä,  Laanikari kertoo.

Laanikarin mukaan ei ole kuitenkaan mahdotonta, että suurpetovahinkoihin kohdistuvia määrärahoja käytettäisiin yhtä lailla konfliktinhallintaan kuin vahinkojen estämiseen.

– Onko se mahdollista ja minkä verran siihen osoitetaan määrärahoja, määrittää viime kädessä kuitenkin eduskunta, hän lisää.

Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuva sudenhoitosuunnitelma voi helpottaa tilannetta. Se mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen.

– Tarkoituksena on, että alueella, jonne sudenpyyntilupa myönnetään, voidaan paikallisesti ja joustavasti kohdistaa poikkeuslupa haittaa tuottavaan yksilöön, Luoma sanoo.

Helmi Nykänen Yle Savo

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susipelko_rehottaa_vaikka_koiravahingot_vahenevat/7543095