Susipelko rehottaa, vaikka koiravahingot vähenevät
Susien tekemistä vahingoista on käyty kiivasta keskustelua, mutta maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan petojen hyökkäykset koirien kimppuun ovat itse asiassa vähentyneet selvästi. Susi koetaankin ongelmaksi pikemminkin sen vuoksi, että sen edessä ollaan voimattomia.
Susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet selvästi viime vuosina, vaikka viime aikojen susikeskusteluiden perusteella voisi muuta luulla. Esimerkiksi Kuopiossa paikalliset koiraharrastajat ja metsästäjät järjestivät tiistaina susi-illan, koska pitävät maakunnan susitilannetta vakavana.
Maa- ja metsätalousministeriön koiravahingoista korvattavat summat ovat vähentyneet viime vuosina. Vuonna 2012 koiravahinkoja kirjattiin 48 ja niistä maksettiin korvauksia 140 000 euroa. Viime vuonna ilmoitetusta 25 koiravahingosta kertyi 79 000 euron korvaussumma ja tämän vuoden lukema on edelleen laskeva: Riistavahinkorekisteriin on kirjautunut 14 koiravahinkoa ja korvattavaa 32 000 euron edestä.
Suomen Riistakeskuksessa uutta sudenhoitosuunnitelmaa valmistelevan Mikael Luoman mukaan susi aiheuttaa muutakin haittaa kuin koira- ja kotieläinvahinkoja.
– Sudet voivat liikkua lähellä asutusta öiseen aikaan ja jättää maahan jälkiä ja herättää siten huolta. Tähän susien aiheuttamaan sosiaaliseen haittaan halutaan puuttua, mutta nyt koetaan, ettei siihen ole keinoja, Luoma toteaa.
Karhuista enemmän haittaa
Sudet aiheuttavat myös muun muassa lammasvahinkoja, mutta niitä sattuu vuosittain melko vähän: edellisten viiden vuoden aikana 6–18 vahinkotapausta. Tosin vahinko on voinut koskea useampaa lammasta.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Jussi Laanikarin mukaan poronhoitoaluetta lukuun ottamatta karhu on suurpedoista se, joka saa aikaan eniten vahinkoa.
Esimerkiksi viime vuonna karhun mehiläispesille, maataloudelle ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja korvattiin yli kahdensadan tuhannen euron edestä.
– Mutta metsästäjät pitävät koiravahingoistaan enemmän melua ehkä siksi, että koirat ovat niin arvokkaita ja oman koiran menetys aiheuttaa poikkeuksellisen paljon mielipahaa. Puhdasrotuisen, metsästykseen koulutetun ja näyttelyissä palkintoja saaneen koiran korvaussumma voi nousta jopa 10 000 euroon, kun esimerkiksi siitospässistä maksetaan korvauksia 556 euroa, Laanikari vertaa.
Korvauksia vielä maksamatta
Viime vuonna suurpetovahinkojen korvaussumma nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin, 8,5 miljoonaan euroon. Kaikista suurpetovahingoista 94 prosenttia oli porovahinkoja. Ahmat tappoivat puolet enemmän poroja kuin sudet, karhut ja ilvekset yhteensä.
Laanikari arvioi, että tänä vuonna maksettavat korvaukset vähenevät parilla miljoonalla eurolla lähinnä siksi, että ahmat ovat tappaneet vähemmän poroja.
Viime vuoden korvauksista on vielä maksamatta noin viidesosa, koska valtion talousarviossa niihin budjetoitiin vain hieman alle 4 miljoonaa euroa. Puuttuvat rahat pyritään maksamaan eduskunnan myöntämän lisätalousarvion turvin.
Sudenhoitosuunnitelmasta apua pelkoon
Kuopion tiistai-iltaisessa susikeskustelussa kysyttiin myös, voisiko valtio korvata susipelon aiheuttamia kustannuksia esimerkiksi, jos lapsia joudutaan kyyditsemään kouluun susihavaintojen vuoksi. Laanikarin mukaan oppilaskuljetuksiin ei ole varattu erikseen määrärahoja, koska kuntien peruspalveluiden valtionosuuden on katsottu kattavan oppilaiden koulumatkaetuuksista aiheutuvat kustannukset.
– Enkä usko, että koulukyytejä tai muunlaista sietopalkkioita koskeva esitys menisi läpi nykyisessä taloustilanteessa, kun nykyisiäkin korvauksia on vaikea maksaa. Susivahinkojen korvausperusteet on vahvistettu uusissa maatalouden suuntaviivoissa, joten korvauslainsäädäntöön tehtäville muutoksille tarvitaan EU:n hyväksyntä, Laanikari kertoo.
Laanikarin mukaan ei ole kuitenkaan mahdotonta, että suurpetovahinkoihin kohdistuvia määrärahoja käytettäisiin yhtä lailla konfliktinhallintaan kuin vahinkojen estämiseen.
– Onko se mahdollista ja minkä verran siihen osoitetaan määrärahoja, määrittää viime kädessä kuitenkin eduskunta, hän lisää.
Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuva sudenhoitosuunnitelma voi helpottaa tilannetta. Se mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen.
– Tarkoituksena on, että alueella, jonne sudenpyyntilupa myönnetään, voidaan paikallisesti ja joustavasti kohdistaa poikkeuslupa haittaa tuottavaan yksilöön, Luoma sanoo.
Helmi Nykänen
Yle Savo
(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susipelko_rehottaa_vaikka_koiravahingot_vahenevat/7543095
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti