Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Met­säs­tä­jä­lii­ton yhteinen lausuma: Tuki suden met­säs­tyk­sel­le

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan 29 suden kaatoon. 

KUVA: Jarmo Kontiainen

Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ja Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro ovat antaneet yhteisen lausuman sudenmetsästyksestä.

Lausumassa Sulkava ja Kontro tukevat maa- ja metsätalousministeriön päätöstä suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Ministeriö on antanut luvan enintään 29 suden kaatamiseen. Sudenmetsästys alkaa ensi maanantaina 23. helmikuuta.

Kannanhoidollista metsästystä perustellaan Luonnonvarakeskuksen tekemällä arviolla susikannan suuruudesta.

Sekä luonnonsuojeluliitto että metsästäjäliitto vastustaa jyrkästi salametsästystä. Sulkavan ja Kontron mukaan kannanhoidollisen metsästyksen salliminen keskeinen keino susien salakaatojen poistamiseen. Lisäksi metsästys voi lisätä susien arkuutta, ja susikannan hoito on mahdollista saada kestävälle pohjalle.

Sudenmetsästys ei välttämättä toteudu koko maassa, koska asiasta on tehty valituksia. Sekä Sulkava että Kontro toivovat, että valituksia ministeriön päätöksestä ei tulisi.

(Lähde: www.kaleva.fi)
http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/luonnonsuojeluliiton-ja-metsastajaliiton-yhteinen-lausuma-tuki-suden-metsastykselle/690083/

Ensi viikolle suunnitellut susijahdit peruuntuvat

 

Turun hallinto-oikeus keskeytti päätöksellään Varsinais-Suomeen kolmen suden kaatamiseen myönnettyjen poikkeuslupien ja Satakuntaan myönnetyn yhden kaatoluvan täytäntöönpanon.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus keskeytti Pohjois-Hämeeseen myönnetyn kaatoluvan täytäntöönpanon.

Käytännössä keskeyttäminen tarkoittaa ensi viikolle suunniteltujen susijahtien peruuntumista.

–  Kannanhoidolliset poikkeusluvat on myönnetty tietylle ajalle, joka oli jo valmiiksi kovin myöhäinen. Arvioin, että jahdit peruuntuvat tässä tilanteessa kokonaan, riistapäällikkö Mikko Toivola Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimipisteestä kertoo.

Suomen riistakeskuksen 23. tammikuuta myöntämät olisivat astuneet voimaan 23. helmikuuta 21 vuorokauden ajaksi. Hallinto-oikeuden varsinaisia päätöksiä asiassa jouduttaneen odottamaan kuukausia.

– Susien lisääntymiskausi alkaa ja kesä on tulossa. Kyllä tämä nyt oli tässä, Toivola miettii.

TS–ANNE SAVOLAINEN

(Lähde: www.ts.fi)
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/737580/Ensi+viikolle+suunnitellut+susijahdit+peruuntuvat

Kaikista susiluvista valitettiin

 

 

Maanantaina susien metsästystä ei aloiteta Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa.

Maanantaina susien metsästystä ei aloiteta Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa. Hämeenlinnan ja Turun hallinto-oikeudet kielsivät välipäätöksissään susien pyynnin näillä alueilla siihen asti, kunnes valitus on ratkaistu oikeudessa. Kolmelle alueelle oli myönnetty yhteensä viisi suden kaatolupaa.

– Susia ei näillä alueilla tänä pyyntikautena kyllä kaadeta. Hallinto-oikeudessa käsittelyajat ovat useita kuukausia, kun taas kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat voimassa kolme viikkoa, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta.

Riistakeskus myönsi 24 kannanhoidollista poikkeuslupaa, joista kaikista valitettiin hallinto-oikeuteen. Kaikki hallinto-oikeudet eivät vielä perjantaina olleet ehtineet käsitellä valituksia. Poikkeusluvista ovat valittaneet pääasiassa luonnonsuojeluyhdistykset.

Härköselle valitusryöppy ei tullut yllätyksenä.

– Meille ilmoitettiin suoraan, että kaikista päätöksistä valitetaan.

Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään pitämään susien aiheuttamat haitat kurissa. Kaatoluvilla suositellaan metsästettävän nuoria haittaa aiheuttaneita susia.

Pyynti tarkassa valvonnassa

Eniten poikkeuslupia on myönnetty Kainuuseen, joka sai luvan seitsemän suden pyytämiseen. Toiseksi eniten lupia sai Pohjois-Karjala. Sinne tulleesta kuudesta luvasta hallinto-oikeuteen valitti Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri.

– Riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä on säädetty metsästämisestä lisääntymiskauden aikana. Pyynti pitäisi kohdentaa muihin kuin susilauman johtajayksilöihin. Miten on varmennettu, että pyyntiluvan saanut metsästysseurue voi tämän toteuttaa, perustelee valitusta luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Sanna Saarnio.

Metsähallitus peräänkuuluttaa tässä metsästäjien vastuuta.

– Jos lauman johtaja eli alfayksilö ammutaan, voi lauma hajaantua. Silloin mahdollisia häirikköyksilöitä saattaa lähteä vaeltamaan aiheuttaen paikallisia ongelmia, sanoo Pohjanmaan erätarkastaja Markus Aho.

Metsähallitus aikoo valvoa suden metsästystä tehostetusti valtion alueilla yhdessä poliisin, Rajavartiolaitoksen ja metsästyksenvalvojien kanssa.

– Kannanhoidollinen metsästys on yhteiskunnassa tällä hetkellä suurennuslasin alla. Haluamme turvata valvonnalla laillisen metsästyksen, Aho toteaa.

Metsähallituksen mukaan kannanhoidollinen metsästys saattaa aiheuttaa paikoin mielenilmauksia. Se muistuttaa, että metsästyksen tahallinen häirintä on rangaistavaa.

Kahden vuoden kokeilu

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi viime kuussa uuden sudenhoitosuunnitelman. Sen mukaan suojellun suden metsästystä kokeillaan kaksi vuotta.

Suden metsästykseen ei ole myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia vuoden 2007 jälkeen, vaan kaikki luvat ovat olleet vahinkoperusteisia. Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa yhä kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen susikanta on tällä hetkellä 220–245 yksilöä.

STT

(Lähde: www.iltasanomat.fi)

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424444166038.html 

Suden kannanhoidollinen metsästys alkaa maanantaina

 

Susi (Canis lupus) Ähtärin eläinpuistossa.

Lehtikuva/Jussi Nukari

Sudet Suden kannanhoidollinen metsästys alkaa maanantaina kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa kannanhoidolliseen metsästykseen.

Eniten lupia on myönnetty Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Kainuussa saa kaataa seitsemän sutta ja Pohjois-Karjalassa kuusi. Poikkeusluvat ovat voimassa kolme viikkoa.

Pyynnin suositellaan kohdistuvan haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin susiyksilöihin.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi viime kuussa uuden sudenhoitosuunnitelman. Sen mukaan kannanhoidollista metsästystä kokeillaan kaksi vuotta.

Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi susia saa yhä kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.

Suden metsästykseen ei ole myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia vuoden 2007 jälkeen, vaan kaikki luvat ovat olleet vahinkoperusteisia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen susikanta 220–245 yksilöä.

(Lähde: www.iltasanomat.fi)
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424377835222.html

Poliisi liikenteestä metsäautoteillä: "Ei selitä mikään muu kuin salametsästys"

 

Karjalainen 

 

 

Poliisi järjesti alkuvuodesta kolmen viikon mittaisen projektin, jossa hirvieläinten ja suurpetojen eli lähinnä susien ja ilvesten salametsästystä valvottiin tehostetusti Itä-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Poliisi sai paljastettua kaksi epäiltyä rikosta, joista toinen on tapahtunut Vieremällä ja toinen Oulun alueella.

- Itä-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla on harjoitettu vuosikymmenien ajan hirvieläinten ja suurpetojen salametsästystä. Toiminta on jatkunut aina näihin päiviin asti ja saanut edelleen yhä ammattimaisempia piirteitä ja toisaalta ne ovat muuttuneet yhä röyhkeämmiksi. Tekijät ovat rohkeita ja pelottomia eikä salametsästykseen liittyvää kiinnijäämisriskiä pidetä yleisesti kovin korkeana. Eikä kiinnijäämisriskiä lisää yhtään se, että osa esimerkiksi susien reviirialueilla asuvasta väestöstä antaa toiminnalle vähintäänkin hiljaisen hyväksynnän., poliisi pohtii.

- Osa asukkaista pelkää salametsästäjiä, koska heitä on peloteltu ja käsketty olla puhumatta viranomaisille. Nämä asiat vaikuttavat muun muassa siihen, että viranomaisten on erittäin vaikeaa paljastaa suurpetojen salametsästystä, poliisi jatkaa.

Poliisin mukaan valvontaviranomaisten havainnot tukivat hyvin ennakkokäsitystä siitä, että susia salametsästetään.

- Välillä alueen metsäautotieverkolla oli sellainen ajoneuvoliikenne, jota ei selitä mikään muu kuin salametsästykseen tavalla tai toisella liittyvä toiminta. Kuten eräs valvoja totesi, "jos joku vielä epäilee, ettei Suomessa harjoiteta suurpetojen salametsästystä, voisi tulla tänne katsomaan". Liikennettä oli aika-ajoin sen verran paljon, ettei muuta järkevää selitystä toiminnalle ole. Niillä alueilla, joissa susia ei ole, siellä ei ollut havaittavissa "hiiren hyppyäkään", poliisi havainnollistaa.

Lisää aiheesta täällä.

Metsästäjien näkemys aiheesta on luettavissa täällä.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/68195-poliisi-liikenteesta-metsaautoteilla-ei-selita-mikaan-muu-kuin-salametsastys