tiistai 14. heinäkuuta 2015

Venäjällä sudenpentujen luontoonpalauttamisesta vastaava: "Karjalassa ei kasvateta susia"

Venäjällä sudenpentuja luontoon palauttava Vladimir Bologov kiistää epäilyt siitä, että Karjalassa kasvatettaisiin susia luontoon päästettäviksi. Hänen mukaansa Venäjän Karjalassa ei kasvateta susia.

Susi Ähtärin eläinpuistossa. — **Kuvan susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa. Kuva: Pasi Takkunen/Yle**

Venäjällä sudenpentuja luontoon palauttava Vladimir Bologov kiistää epäilyt siitä, että Karjalassa kasvatettaisiin susia luontoon päästetäviksi.

– Venäjän Karjalassa ei ole susien kasvatusohjelmaa. Minä olen Venäjällä ainoa, jolla on sudenpentujen luontoonpalauttamisohjelma, se sijaitsee Tverissä. Pennut tulevat luonnosta tai eläintarhoista, listaa Bologov.

– Vuoden 2012 jälkeen olen kasvattunut ja palauttanut luontoon 15 pentua Tverissä, 750 kilometriä etelään Lieksasta.

Bologovin mukaan myöskään vuosikymmenen alussa Kimovaarassa Suomen rajan läheisyydessä luontoon päästetyillä susilla ja Lieksan äskettäisillä susihavainnoilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Bologov epäilee, että käyttäytymisen perusteella Lieksassa ammuttu susi on tottunut ihmiseen.

– Vaikuttaa siltä, että kyseessä on ollut ihmisen pitämä susi, joka on paennut. Venäjällä on samanlaisia tilanteita vuosittain. Itse asiassa suden pitäminen koirana on Venäjällä melko suosittua.

Matti Asikainen Yle Pohjois-Karjala

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/vladimir_bologov_karjalassa_ei_kasvateta_susia/8151260

Susialueiden toimijat ja viranomaiset kokoontuvat yhteen pohtimaan kannanhoitoa

Suomen riistakeskus kuulee syksyllä paikallisten toimijoiden ajatuksia kannanhoidollisista kysymyksistä. Uudistetun sudenhoitosuunnitelman tarkoituksena on lisätä susialueilla asuvien vaikutusmahdollisuuksia.

Susikannan hoitosuunnitelmaa viedään eteenpäin alkusyksystä alkaen muun muassa paikallisten sidosryhmien kuulemisilla. Kokoontumisissa käydään läpi esimerkiksi kannan seurantaan ja susien aiheuttamien vahinkojen estämiseen liittyviä toimia.

Myös susireviirialueiden yhteistyöryhmiä perustetaan, mutta aikatauluista linjataan vasta myöhemmin. Ryhmät arvioivat paikallista susitilannetta ja kannanhoidon onnistumista yhteistyössä riistahallinnon kanssa.

Myös suurpetoyhdyshenkilöiden koulutusta lisätään, Pohjois-Savon alueen riistapäällikkö Jouni Tanskanen Suomen riistakeskuksesta kertoo.

– Haluaisin vielä muistuttaa, miten tärkeää on ilmoittaa suurpetohavaintoja petoyhdyshenkilölle ja raportoida ne Tassu-järjestelmäämme. Suurpetokanta-arviomme perustuvat osaltaan näihin tietoihin, Tanskanen painottaa.

Hoitosuunnitelma mahdollisti metsästyksen

Valtakunnallinen sudenhoitosuunnitelma hyväksyttiin tämän vuoden alussa. Sen tavoitteena on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet.

Susikannan hoitosuunnitelmassa sallittiin myös suden kannanhoidollinen metsästys. Tänä vuonna poikkeusluvilla kaadettiin 17 sutta, joista neljä kaadettiin
Pohjois-Karjalassa ja kaksi Pohjois-Savossa. Metsästys alkaa aluksi kaksivuotisena kokeiluna.

Tammikuussa valmistuneen arvion mukaan Suomen susikannan koko oli 220–245 sutta, kun edellisen vuoden helmikuussa susia oli 140–155.

Helmi Nykänen @HelmeriNyk Yle Savo

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susialueiden_toimijat_ja_viranomaiset_kokoontuvat_yhteen_pohtimaan_kannanhoitoa/8152815

Susi raateli lampaita Kalajoella

Kalajoella liikkuneen suden tai susien epäillään raadelleen lampaita Kalajoen Rautiossa. Alueella on tehty useita susihavaintoja kesän aikana.

Kalajoen Rautiossa sijaitsevassa lammashaassa havaittiin maanantaiaamuna kuusi kuollutta lammasta, joissa oli raatelujälkiä. Riistanhoitoyhdistyksen asiantuntija tunnisti raatelu- ja tassunjäljistä vahingon tekijäksi suden.

Alueella on tehty useita susihavaintoja kesän aikana.

Heini Holopainen Yle Keski-Pohjanmaa

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susi_raateli_lampaita_kalajoella/8153585?ref=leiki-es

SUSIUUTISET.NET