Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Luonnonsuojelupiiri: Susien pannoitus olisi riittänyt suojelemaan koiria
Karjalainen
Susien kannanhoidollinen metsästys otetaan käyttöön liian
nopeasti uudessa sudenhoitosuunnitelmassa, toteaa Suomen
luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
kannanotossaan.
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tammikuussa uuden
sudenhoitosuunnitelman, jonka myötä susien kannanhoidollinen metsästys
alkaa. Luonnonsuojelupiirin mielestä susien metsästyksen olisi pitänyt
pysyä entisellään, eli metsästyslupia oltaisiin myönnetty vain
poikkeusmenettelyssä.
Kannanotossaan luonnonsuojelupiiri toteaa, että susien pannoitus
olisi ollut riittävä keino koiravahinkojen ehkäisyyn. Se pitää myös
tärkeänä, että jatkossa metsästysluvan myöntäminen vaatisi vähintään
yhden suden pannoittamista lupaa hakeneen metsästysseuran alueella.
Lisäksi piiri haluaa poistaa kaikki haaskat maastosta ennen
kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Se kritisoi myös
sudenhoitosuunnitelman metsästysaikaa, joka ajoittuu susien
lisääntymisajankohtaan.
Asianajaja: Metsästysrikoksista kohtuuttomat rangaistukset – rattijuoppo pääsee vähemmällä
Asianajaja Antti Kejon mukaan rattijuopumustuomiot ovat lieventyneet
vuosikymmenien saatossa, kun taas metsästysrikoksien tuomiot ovat
koventuneet.
Kuva: Sami Tammi / Yle
Asianajaja Antti Kejo muistelee, ettei kolme kuukautta ehdotonta
vankeutta rattijuopumuksesta ollut mikään tavaton rangaistus vielä
muutama vuosikymmen sitten. Nykyisin rattijuoppoa tuomitaan harvemmin
kiven sisään, mutta oheissakon määrä on kasvanut ja ajokiellot ovat
pidempiä kuin ennen. Auton menettäminen valtiolle tuskin rattijuoppoja
suitsisi, sillä Suomessa on taparattijuoppoja, jotka saavat alleen auton
- tavalla tai toisella.
– Rattijuoppo tuskin ajelee humalassa
juuri kaupasta ostamallaan uudella Mersulla. Sen sijaan on paljon
tavallisempaa, että rattijuoppo ajaa luvatta käyttöönotetulla autolla
tai ainakin vanhalla ajoneuvolla, jonka arvo on varsin vähäinen. Juuri
siitä syystä lainsäädäntöä ei olla muuttamassa siihen, että rattijuoppo
menettäisi autonsa valtiolle, koska sen vaikutus olisi melko pieni,
Antti Kejo arvioi.
Nykyisin ratista kärynnyt saa ensimmäisillä kerroilla ehdollisen tuomion, toisin kuin aiemmin.
–
Ehdoton vapausrangaistus tuli ennen huomattavasti helpommin kuin tänä
päivänä ja rangaistukset rattijuoppousrikoksissa olivat ankarampia kuin
nykypäivänä. Kolme kuukautta ehdotonta linnaa ei ollut mikään tavaton
tuomio rattijuopumuksesta, Kejo muistelee.
Metsästystuomiot ovat ankaria
Perhon
salakaatotapauksessa käräjäoikeus tuomitsi 12 metsästäjää vuoden ja
kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi he saivat
metsästyskieltoa neljä vuotta. Tapaus oli ensimmäinen kerta kun suden
salakaadosta annettiin tuomio törkeästä metsästysrikoksesta, josta
rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta
vankeutta.
Puolestaan törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
Asianajaja Antti Kejo.
Kuva:
Heli Sirviö / Yle
– Jos verrataan yleisellä tasolla esimerkiksi ulkopuolisen
kuoleman aiheuttaneen rattijuopon tuomiota ja metsästysrikosta
kaikkinaisine seuraamuksineen, niin voidaan perustellusti sanoa, että
tuollainen pitkä ehdollinen tuomio metsästysrikoksesta kaikkine
liitännäisseuraamuksineen on kohtuuton ja tarpeettoman ankarana. Tai
vaihtoehtoisesti sitten rattijuopumusten rangaistuskäytäntö on aivan
liian lievä, Antti Kejo toteaa.
Metsästysrikoksesta seuraamuksia
voivat olla arvokkaiden aseiden konfiskointi, monen vuoden kielto
harrastaa metsästystä ja ehdollinen vankeusrangaistus mahdollisine
oheissakkoineen.
Pelkän metsästysrikoksen rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Metsästysoikeuden menetys kirpaisee
Törkeässä metsästysrikoksessa rangaistusta lisää esimerkiksi suurpedon salakaatotapauksessa aseiden menetys valtiolle.
"Jos verrataan näitä kahta tyyppitapausta, niin voidaan sanoa hyvällä
syyllä, että metsästysrikoksessa ovat huikeasti vakavammat seuraukset
kuin tietyntyyppisessä rattijuopumusasiassa.
– Antti Kejo
– Metsästysaseet saattavat olla kalliita ja kun arvokkaat
aseet takavarikoidaan, niin tästä syntyy merkitttävä taloudellinen
lisäseuraamus. Ja sitten vielä se, että menettää metsästysoikeutensa
määräajaksi. Se voi olla innokkaalle metsästäjälle todella pahin
seuraamus, koska hän joutuu odottamaan monta vuotta, että voi osallistua
hyväksyttävällä tavalla metsästykseen. Sen merkitystä on tietysti
vaikea mitata rahassa, mutta kaikki jotka metsästystä harrastavat,
tietävät sen mielessään, Antti Kejo huomauttaa.
Jos henkilö on
syyllistynyt suurpedon, kuten suden, karhun tai vaikka ahman
salakaatoon, maksettavaksi tulee vielä riistaeläimen hinta. Esimerkiksi
suden luvattomasta kaadosta joutuu korvaamaan valtiolle 4 500 euroa, jos
kyseessä on nuori yksilö tai 6 100–9 100 euroa, jos kyseessä on
aikuinen susi. Aikuisen karhun ohjeellinen arvo on 8 200–15 500 euroa ja
nuoren yksilön 4 500 euroa. Laittomasti kaadetun aikuisen ahman
maksimiarvoksi on määritelty 16 500 euroa.
– Jos verrataan näitä
kahta tyyppitapausta, niin voidaan sanoa hyvällä syyllä, että
metsästysrikoksessa ovat huikeasti vakavammat seuraukset kuin
tietyntyyppisessä rattijuopumusasiassa. Ja kaikki seuraamukset eivät ole
kohtuullisia metsästysrikostapauksessa. Ja toisinaan rattijuopot
pääsevät aika vähällä tekemistään vakavista rikoksista, Kejo toteaa.
