tiistai 11. maaliskuuta 2014

Metsästäjien vastaus P-K:n luonnonsuojelupiirille: Suurpetojen kannanhoito ei parane perättömillä väitteillä

 

Metsästäjät ovat vastanneet pikaisesti ja kipakasti Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin väitteisiin salametsästyksestä ja luvattomista haaskoista Tohmajärven Värtsilän alueella. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin mukaan luonnonsuojelupiiri jatkaa totuuden vastaisilla väitteillään metsästäjien mustamaalaamista ja pyrkii kääntämään yleistä mielipidettä metsästyksen vastaiseksi.



Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri epäilee, että metsästäjien maineen mustamaalauksen lisäksi luonnonsuojelupiiri pyrkii väitteillään vaikuttamaan sudenhoitosuunnitelman valmisteluun, jonka kuulemistilaisuudet ovat juuri käynnistymässä.

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri julkisti maanantaina kannanoton, jonka ydin on, että Tohmajärven Värtsilässä on jo useiden vuosien ajan pidetty luvattomia haaskoja lähellä asutusta. Haaskoilla on helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

 

Kaikki metsästäjät eivät ole seuroissa


Metsästäjien paikallinen edunvalvoja muistuttaa tiistaina julkistamassaan kirjelmässä, että poliisi on ilmoituksensa mukaan tarkastanut kaikki Värtsilän alueelta ilmoitetut haaskat. Samoin on tarkastettu kaikki suden salametsästystutkinnan yhteydessä ilmenneet haaskat. Yhden osalta selvitys on kesken ja kaikki muut haaskat on todettu laillisiksi.

Metsästäjäpiirin porukkaa kirpaisee pahasti luonnonsuojelupiirin väite siitä, että kaikki salametsästäjät ovat järjestäytyneitä metsästäjiä, koska jokaisen aseen omistajan on Suomen tiukasta aselupakäytännöstä johtuen pakko kuulua metsästysseuraan.

- Väite on täysin perätön. Aselain mukaan aseen hankinta- ja hallussapitoluvan voi saada muillakin kuin metsästysperusteilla, esimerkiksi ampumaharrastusta varten, julkilausumassa todetaan.

Piiri huomauttaa, että laillista metsästystä voi harrastaa Suomessa ilman, että kuuluu metsästysseuraan.

- Esimerkiksi Metsähallitus myy vuosittain useita kymmeniä tuhansia pienriistalupia ja runsaasti hirvilupaosoituksia joiden yhtenä myöntämisehtona on, että metsästäjällä ei ole muuta metsästysmahdollisuutta esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyden kautta. Myös Pohjois-Karjalan alueella on useita Metsähallituksen lupa-alueita.

 

Metsästäjien ja suojeluaktiivien autettava poliisia


Kirjelmässä todetaan, että metsästyksen valvonta on lain mukaan poliisin tehtävä. Valvonta edellyttää käytännössä laajaa yhteistyötä, jossa metsästäjät ovat yksi toimija.

- Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri on ollut helmi- ja maaliskuun aikana useita kertoja yhteydessä poliisiin ja riistakeskukseen metsästyksenvalvonnan tehostamiseksi. Yhteistyötä valvonnan tehostamiseksi jatketaan. Piiri on myös kehottanut metsästysseurojaan lisäämään alueidensa valvontaa.

- Metsästäjät ovat ilmoittaneet ja tulevat myös jatkossa ilmoittamaan salametsästyshavainnoistaan tuoreeltaan poliisille. Toivottavasti myös luonnonsuojeluaktiivit tekevät samoin, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ärähtää.

 

Lue myös

Jouki Väinämö Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/metsastajien_vastaus_p-kn_luonnonsuojelupiirille_suurpetojen_kannanhoito_ei_parane_perattomilla_vaitteilla/7130739 

P-K:n luonnonsuojelupiirin raju väite: Luvattomilla haaskoilla salametsästystä, susilupia, petopelkoa ja koulukyydityksiä

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin tuore kannanotto sisältää rajuja väitteitä luvattomista haaskoista ja niiden seurauksista Tohmajärven Värtsilän alueella. Kannanoton mukaan alueella on pidetty asutuksen välittömässä läheisyydessä jo useamman vuoden ajan luvattomia haaskoja, joita on käytetty salametsästykseen, helpottamaan houkuteltujen "häirikkösusien" kaatolupien saamista ja lietsottu petopelkoa entisestään.

Kuvan haaska ei liity luonnonsuojelupiirin esittämiin tapauksiin. Kuva: YLE
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on julkistanut kannanoton, jossa esitetään rajuja väitteitä metsästäjien päänmenoksi Tohmajärven Värtsilän alueella.

Väitteiden ydin on, että lähellä asutusta jo useita vuosia pidetyillä luvattomilla haaskoilla on käytännössä helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä. Haaskoilla on tavattu laitonta eläinperäistä materiaalia, muun muassa lampaita ja nautoja.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

Haaskat ovat myös hygieniariski. Kesäaikaan mädän haju leviää suotuisalla säällä pitkän matkan päähän, luonnonsuojelupiiri kuvailee julkilausumassaan.

 

Kaikki salametsästäjät seuroissa?


Kannanotossa todetaan ykskantaan, että kaikki salametsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin.

- Suomen tiukasta aselupakäytännöstä seuraa, että kaikki salametsästäjät (poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa) ovat myös metsästysseuroihin kuuluvia järjestäytyneitä metsästäjiä. Salametsästyksen kitkeminen on siten ensisijaisesti metsästäjäjärjestöjen vastuulla. Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja, luonnonsuojelupiiri vaatii.

Luonnonsuojelupiiri esittää ratkaisuksi, että Värtsilän alueelle ei myönnetä tulevina vuosina haaskalupia ollenkaan. Lisäksi lähitulevaisuudessa mahdollisesti alueelle myönnettävät suurpetojen poikkeusluvat tulee asettaa tavallista tarkemman harkinnan alaisuuteen.

 

"Päivänselvä ongelma"


Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä kertoo, että luvattomat haaskat ovat olleet jo vuosia päivänselvä ongelma Tohmajärven Värtsilän alueella. Pönkkä itse kävi maisemissa jo pari vuotta sitten eläinlääkärin kanssa katsomassa luvattomia haaskoja. Osan aikaa matkassa oli myös poliisi.
"Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista.
- Heikki Pönkkä
- Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista, Pönkkä muistelee.

Toiminnanjohtaja Pönkkä toteaa, että kaikkia luvattomia haaskoja ei välttämättä ole suunniteltu laittomuuksiin ja salametsästykseen, mutta niistä helposti tulee sellaisia.

Heikki Pönkkä myöntää, että luonnonsuojelupiirin kannanotto on jyrkkä. Rajan pinnassa eletään jo luonnostaan suurpetoalueella, joten tilannetta ei pidä ihmisten tietoisesti enää pahentaa.

- Ei ole provosoitu kertaakaan, mutta muutokset tulevat vain jäykimmän kautta.

 

Yksi mahdollinen haaska poliisin jatkoselvityksessä


Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että heille on tehty tänä talvena alueelta 6-9 ilmoitusta mahdollisesta luvattomasta haaskasta. Ilmoituksia on jätetty myös muualta Pohjois-Karjalasta.

Kaikki ilmoitetut paikat on käyty läpi, ja yhden osalta tehdään jatkoselvityksiä. Tässä vaiheessa kyseessä ei kuitenkaan ole rikostutkinta.

Poliisi muistuttaa, että ilmoitukset epäillyistä luvattomista haaskoista on tehtävä suoraan poliisille ja heti tuoreeltaan. Helmikuussa on hankala tutkia, onko paikalla ollut kesällä haaska.             

 

Lue myös



Jouki Väinämö Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/p-kn_luonnonsuojelupiirin_raju_vaite_luvattomilla_haaskoilla_salametsastysta_susilupia_petopelkoa_ja_koulukyydityksia/7129192