tiistai 11. maaliskuuta 2014

Metsästäjien vastaus P-K:n luonnonsuojelupiirille: Suurpetojen kannanhoito ei parane perättömillä väitteillä

Metsästäjät ovat vastanneet pikaisesti ja kipakasti Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin väitteisiin salametsästyksestä ja luvattomista haaskoista Tohmajärven Värtsilän alueella. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin mukaan luonnonsuojelupiiri jatkaa totuuden vastaisilla väitteillään metsästäjien mustamaalaamista ja pyrkii kääntämään yleistä mielipidettä metsästyksen vastaiseksi.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri epäilee, että metsästäjien maineen mustamaalauksen lisäksi luonnonsuojelupiiri pyrkii väitteillään vaikuttamaan sudenhoitosuunnitelman valmisteluun, jonka kuulemistilaisuudet ovat juuri käynnistymässä.

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri julkisti maanantaina kannanoton, jonka ydin on, että Tohmajärven Värtsilässä on jo useiden vuosien ajan pidetty luvattomia haaskoja lähellä asutusta. Haaskoilla on helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

Kaikki metsästäjät eivät ole seuroissa

Metsästäjien paikallinen edunvalvoja muistuttaa tiistaina julkistamassaan kirjelmässä, että poliisi on ilmoituksensa mukaan tarkastanut kaikki Värtsilän alueelta ilmoitetut haaskat. Samoin on tarkastettu kaikki suden salametsästystutkinnan yhteydessä ilmenneet haaskat. Yhden osalta selvitys on kesken ja kaikki muut haaskat on todettu laillisiksi.

Metsästäjäpiirin porukkaa kirpaisee pahasti luonnonsuojelupiirin väite siitä, että kaikki salametsästäjät ovat järjestäytyneitä metsästäjiä, koska jokaisen aseen omistajan on Suomen tiukasta aselupakäytännöstä johtuen pakko kuulua metsästysseuraan.

- Väite on täysin perätön. Aselain mukaan aseen hankinta- ja hallussapitoluvan voi saada muillakin kuin metsästysperusteilla, esimerkiksi ampumaharrastusta varten, julkilausumassa todetaan.

Piiri huomauttaa, että laillista metsästystä voi harrastaa Suomessa ilman, että kuuluu metsästysseuraan.

- Esimerkiksi Metsähallitus myy vuosittain useita kymmeniä tuhansia pienriistalupia ja runsaasti hirvilupaosoituksia joiden yhtenä myöntämisehtona on, että metsästäjällä ei ole muuta metsästysmahdollisuutta esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyden kautta. Myös Pohjois-Karjalan alueella on useita Metsähallituksen lupa-alueita.

Metsästäjien ja suojeluaktiivien autettava poliisia

Kirjelmässä todetaan, että metsästyksen valvonta on lain mukaan poliisin tehtävä. Valvonta edellyttää käytännössä laajaa yhteistyötä, jossa metsästäjät ovat yksi toimija.

- Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri on ollut helmi- ja maaliskuun aikana useita kertoja yhteydessä poliisiin ja riistakeskukseen metsästyksenvalvonnan tehostamiseksi. Yhteistyötä valvonnan tehostamiseksi jatketaan. Piiri on myös kehottanut metsästysseurojaan lisäämään alueidensa valvontaa.

- Metsästäjät ovat ilmoittaneet ja tulevat myös jatkossa ilmoittamaan salametsästyshavainnoistaan tuoreeltaan poliisille. Toivottavasti myös luonnonsuojeluaktiivit tekevät samoin, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ärähtää.