Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
torstai 27. helmikuuta 2014
Kiteellä on tehty susihavaintoja
Kiteen jäteasemalla on tämän viikon aikana tehty havaintoja sudesta, joka on käynyt etsimässä ilmeisesti ravintoa jätekasoista.
Kyseessä
on sama yksilö, joka on aiemmin helmikuussa karkotettu poliisin
määräyksestä Joensuusta Kontiosuon jäteasemalta. Yksilö on tunnistettu
samaksi Kiteen jäteasemalta saatujen valvontakamerakuvien perusteella.
Poliisi
on jo aiemmin antanut lopetusmääräyksen kyseisestä yksilöstä. Mikäli
susiyksilö ilmestyy jäteasemalle, poliisin antama lopetusmääräys on
voimassa.
Pihakoira
joutui susien saaliiksi viime yönä Kanteenmaassa. Koiran omistaja löysi
yön aikana kadonneen koiran iltapäivällä läheltä pihapiiriä syötynä.
Suurpetoyhdysmiehesten käynti paikalla vahvisti koiran kohtalon susien
aiheuttamaksi. Kanteenmaan, Hennijoen ja Palojoen alueella on
susihavaintoja tehty useita vuoden sisällä. Asiasta tarkemmin ensi
viikon lehdessä.
Suomen metsäpeuran puolesta r.y. -niminen
yhdistys lisää ponnisteluja metsäpeurojemme pelastamiseksi. Yhdistyksen
mielestä peurat häviävät, jos niiden asuma-alueilta Kainuusta ja
Suomenselältä ei vähennetä susia ja muita petoja.
Yhdistys on ryhtynyt keräämään peura- ja petohavaintoja samalle
kartalle. Kuhmosta on jo lukuisia havaintoja ahmoista, ilveksistä,
susista ja metsäpeuroista.
Maa- ja metsätalousministeriölle viime
lokakuussa lähettämässään lausunnossa yhdistys muistutti, mitä on
kirjattu ministeriön hyväksymään metsäpeuran hoitosuunnitelmaan.
Suunnitelman
mukaan Kainuun metsäpeurakanta tulee kasvattaa 1 700 yksilöön. Nyt
määrä on alle puolet, vuoden 2013 laskennassa 793.
Suurin syy kannan romahtamiseen ovat sudet, yhdistys toteaa.
Kuhmo,
Sotkamo ja Ristijärvi pitää yhdistyksen mukaan julistaa susivapaaksi
metsäpeura-alueeksi. Alueelle tulisi myöntää ainakin 30 poikkeuslupaa
susien poistamiseksi.
EU-komission pääsihteeristölle yhdistys on
lähettänyt kantelun, jonka mukaan Suomi ei hoida velvoitteitaan
uhanalaisen metsäpeuran suojelemiseksi.
Kantelun on allekirjoittanut 11 henkilöä Kainuusta ja Suomenselältä.
Suomenselän kanta on huvennut vuonna 2006 lasketuista 1 400 peurasta noin tuhanteen.
Metsäpeurat vähenevät myös Venäjällä. Syiksi on mainittu salametsästys ja suurpedot.
”Suomen tulee varautua kantamaan vastuu metsäpeurojen tulevaisuudesta maapallolla”, Suomen metsäpeuran puolesta r.y. vaatii.
Lauantaiaamuna sudet olivat vihreän laatikon alueella.
Pantasudet Hessu ja Rita ovat liikkeellä. Viimeisin päivitys
pantasusiseurannassa kertoo, että sunnuntaiaamuna kello 6 Hessu oli
siirtynyt Kontiomäen tienoilta Paltamon kirkonkylän pohjoispuolelle. Sen
sijaan Ritan viimeisin päivitys on edelleen perjantailta
Häikiövaarasta.
Hessu kävi helmikuun alussa myös kierroksen Sotkamon kirkonkylän tienoilla.
Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitos aikoo sulkea susien pantaseurantapalvelu
helmikuun lopussa jänismetsästyskauden päättyessä.
Palvelun
avulla koiran kanssa metsästävät ovat voineet suunnitella jahdit niin,
että kohtaamisia susien kanssa on voitu vähentää.
Susiseuranta näyttää suden paikan viiden kilometrin tarkkuudella.
Koirat sisälle – Köyliön seudulla lisää kapisia susia?
Huittisten ja Köyliön rajalta löydetyn suden kuolinsyyksi on
varmistunut kapipunkkitartunta. On mahdollista, että alueella liikkuu
myös muita sairaita susia, joten koirat kannattaa pitää sisällä ainakin
öisin.
Kuva: Yle
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saaman tiedon
mukaan Satakunnasta Huittisten ja Köyliön rajalta tammikuussa löydetyllä
kuolleella sudella oli kapipunkkitartunta.
Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran tutkimuksen mukaan suden verinäytteessä todettiin
kapivasta-aineita ja myös nahan muutokset sopivat kapitartuntaan. Susi
oli lähes kokonaan karvaton ja sen ravitsemustila oli heikko.
Kuollut
nuori naarassusi löytyi syrjäisellä paikalla olevasta ulkorakennuksesta
tammikuussa. Eläin kuului niinsanottuun Köyliön laumaan.
Sairas susi saattaa hakeutua pihapiiriin
Riista-
ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusapulaisen Antti Härkälän
mukaan on mahdollista, että alueella liikkuu myös muita sairaita
eläimiä. Sairas susi saattaa hakeutua asutuksen läheisyyteen ja
kontaktiin ulkona olevien koirien kanssa.
"Itse en jättäisi koiraa juoksunarun päässä yöksi ulos.
- Tutkimusapulainen Antti Härkälä
– Jos sairaita susia on lisää, niin saattaa
esiintyä samanlaista käyttäytymistä, kuin löydetyllä sudella. Sairas
susi saattaa hakeutua pihapiiriin. Itse en jättäisi koiraa juoksunarun
päässä yöksi ulos. Ottaisin koiria suojaan tällä alueella, Antti Härkälä
kertoo.
Kapipunkkitartunnan leviäminen lauman muihin
jäseniin on mahdollista, mutta varmuutta asiasta ei ole. Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos seuraa tilannetta yhdessä paikallisten
riistanhoitoyhdistysten ja poliisin kanssa.
Supikoirilla ja ketuilla yleinen kapipunkki tarttuu fyysisen kontaktin kautta.
Susien salakaadot: "Metsästäjät eivät halua puhdistaa mätiä omenoita"
Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan mielestä metsästysseurat
suojelevat edelleen susia salametsästäviä jäseniään. Metsästäjäjärjestön
mukaan luonnonsuojelutahot kampanjoivat vaikutaakseen päivittettävään
sudenhoitosuunnitelmaan.
Kuva: Seppo Nykänen / Yle
Suomen luonnonsuojeluliiton itsekin metsästävä suurpetoasiantuntija
Riku Lumiaro ihmettelee Suomen Metsästäjäliitosta tulleita puheita
metsästäjien mustamaalauksesta. Lumiaron mielestä on täysin selvää, että
sutta salametsästävät ovat aktiivisia metsästysseurojen jäseniä.
-
Olen tiennyt tämän jo vuosikymmeniä, sillä olen jutellut asiasta
satojen metsästäjien kanssa. Yleisesti puhutaan, että sudet kyllä
hoidetaan, jos tarve vaatii. Lisäksi viime vuonna paljastunut Perhon tapaus
osoitti sen virallisesti. Se on pieni, mutta aktiivinen ja taitava
porukka. Se on järjestelmällistä toimintaa, jota olen itsekin
todistanut. He (salametsästäjät) esimerkiksi seuraavat sutta tutkivia ja
pääsevät näin eläinten jäljille, Lumiaro kertoo.
"Miksi mätäporukkaa suojellaan?"
Tilanne
muuttui Lumiaron mukaan vuonna 2012, jolloin törkeä metsästysrikos
kirjattiin rikoslakiin. Tämän jälkeen tapauksia on tullut myös poliisin
tutkintaan ja niistä on selvinnyt, että salametsästyksessä on mukana
myös aktiivimetsästäjiä.
"Kyse on siitä halutaanko tätä pientä porukkaa tukea ja onko suomalainen metsästyskulttuuri rehellistä.
- Riku Lumiaro
- Meillä on maailman paras poliisi ja se tutkii asiat
tasapuolisesti. En edelleenkään ymmärrä, miksi metsästäjäkunnassa
suojellaan tätä mätäporukkaa, jotka salametsätävät susia. Se ei hyödytä
ketään. Tilastoista näkee, että susia salametsästetään
järjestelmällisesti, sillä kanta on romahtanut. Kyse ei ole mestästäjien
mustamaalauksesta, sillä olen itsekin metsästäjä. On kuitenkin turha
puhua, että kyse olisi yksittäistapauksista. Kyse on siitä halutaanko
tätä pientä porukkaa tukea ja onko suomalainen metsästyskulttuuri
rehellistä, Lumiaro sanoo.
Suomen Metsästäjäliiton
Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen näkee asian eri
tavalla. Hänen mielestään luonnonsuojelijatahot käyvät nyt kampanjointia
vaikuttaakseen kaavailtuihin muutoksiin susikannan hoitosuunnitelmassa.
-
Luonnonsuojelijat eivät hyväksy sitä, että susia ylipäänsä poistetaan.
Sudenhoitosuunnitelman päivityksessä paikallisille ihmisille tulisi
enemmän valtaa, Kejonen sanoo.
"Pantasutta ei ole ammuttu"
Markku
Kejonen on myös tyytymätön poliisin toimintaan metsästysrikoksia
tutkittaessa. Hänen mukaan esimerkiksi Joensuun ja Tohmajärven alueella
tutkittavana oleva törkeä metsästysrikos osoittaa, että poliisi ei toimi
asiassa tasapuolisesti.
"Pitää löytyä tekopaikka ja tekijä, muuten en siihen (salakaatoon) usko.
- Markku Kejonen
Poliisi on tehnyt pantasuden liikkuma-alueella
jälkihavaintoja, joiden mukaan sutta olisi seurattu tai ajettu
moottorikulkuneuvoilla.
Poliisi teki valvonnan yhteydessä havaintoja myös jälkien yhteydessä myös havaintoja verestä.
-
Yhtään ihmistä ei ole vielä putkassa, eli poliisi on asiassa joko
saamaton tai ammattitaidoton. Olen vahvasti sitä mieltä, että siellä ei
ole ammuttu sutta. Pitää löytyä tekopaikka ja tekijä, muuten en siihen
usko. Tunnen tapauksen ja olemme saaneet vihjeitä kahdesta
narttusudesta, joilla on kiima-aika, joten veri voi olla peräisin
heistä. Lisäksi on mahdollista, että sutta on koulutettu toisen lauman
toimesta, se on normaali luonnonlaki.
Kysymykseen siitä onko Pohjois-Karjalassa susien salametstäystä Kejonen vastaa kieli keskellä suuta.
- Jotain voi olla, mutta minun tiedossa ei ole tapauksia. Jos sellaista on, minun tietoon niitä ei ole tullut, Kejonen kertoo.
Itä-Suomen poliisi jatkaa edelleen epäillyn törkeän metsästysrikoksen tutkintaa Tohmajärvi–Hoilola–Uskali-alueella.
Tutkinta liittyy siihen, että susien pantaseurantaa on voitu käyttää laittomaan jahtiin.
Epäilyn
törkeän metsästysrikoksen osalta poliisi on saanut kysymyksiä, millä
perusteella esitutkinta kyseissä asiassa on aloitettu.
Itä-Suomen
poliisi vastaa, että esitutkintalain 3. luvun 1. pykälän mukaan
"poliisin on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen
perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty."
– Tutkintakynnys on siis hyvin matalalla, Itä-Suomen poliisi viestittää.
Koiran puremahaavat kuvattuna tiistaina 18. helmikuuta. Kuva: Eemeli Koivisto
Lestijärveläiset Natalia ja Jouni Heikkilä
nukkuivat toissa viikon sunnuntain ja maanantain välisenä yönä
levottomasti kotonaan Yli-Lestillä. Koira valvotti haukunnallaan
Heikkilöitä. Venäjän Karjalasta kotoisin oleva Natalia kävi katsomassa
koiraa ja näki suden loikkaavan koiran kopin laitamilta. Hän kertoi
tämän miehelleen.
– Vaimo on Venäjällä nähnyt useasti susia, ja osasi
katsoa oikein, mutta enhän minä silti asiaa tahtonut uskoa. Ajattelin,
että ei susi nyt meidän pihaan tulisi, Jouni Heikkilä kertailee
tapahtumia.
Tapauksen jälkeen koira menetti ruokahalunsa. Kukaan ei kuitenkaan huomannut paksun turkin alta suden puremajälkiä.
–
Suolitukoksena sitä aluksi hoidettiin ja koiralle annettiin
parafiiniöljyä. Viikon päästä tapauksesta huomattiin vereslihalla ollut
kylki, jonka jälkeen koira sai nopeasti asiaankuuluvan hoidon.
Koiran märkiväksi ehtinyttä haavaa hoidetaan antibioottikuurilla ja koira on selvästi piristynyt.
–
Toivotaan, että koira selviää. Olkoon tämä koiranomistajille muistutus,
että kannattaa seurata tarkasti lemmikkejä. Susia tuntuu olevan
liikkeellä nyt pihamailla.
Järjestöt: Suomen, Ruotsin ja Norjan on suunniteltava susikannan hoito yhdessä
Jussi Leinonen - Lapin Kansan arkisto
Kuvan susi on Ranuan eläinpuiston asukas.
Aamulehti, STT
Joukko pohjoismaisia
luonnonsuojelujärjestöjä tahtoo, että uhanalaisten suurpetojen kantojen
hoito suunniteltaisiin yhteispohjoismaisesti.
Yhteinen
kannanhoito on 21 järjestön mielestä aloitettava sudesta. Järjestöjen
mielestä suden suojelutilanne on suurpedoista huonoin niin Suomessa,
Ruotsissa kuin Norjassakin.
Suomesta vetoomuksen ovat allekirjoittaneet BirdLife, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Luonnonsuojeluliitto ja WWF.
Vetoomus
lähetettiin maanantaina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle,
pääministeri Jyrki Kataiselle ja ympäristöministeri Ville Niinistölle.
Pohjoiskarjalaiset metsästäjät ovat suivaantuneet susien
salametsästyssyytöksistä. Pohjoiskarjalaiset metsästäjät haluavat
ympärivuotisen valvonnan petoalueille koko maahan maineen
puhdistamistamiseksi ja oikeiden salametsästäjien kiinnisaamiseksi.
Metsästäjät epäilevät, että luontoaktivistit yrittävät mustamaalata
heitä.
Susi kuvattuna Suomen ja Venäjän välisellä rajavyöhykkeellä Kuhmossa.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Pohjoiskarjalaiset metsästäjät aikovat lisätä petoalueiden valvontaa
ympärivuotiseksi. Valvonnan lisäämisen taustalla on susien
salametsästysepäilyt. Poliisi tutkii parhaillaan törkeää
metsästysrikosta Joensuun ja Tohmajärven alueella. Riista- ja
kalatalouden pantasusien seurantapalvelua epäillään käytetyn apuna
salametsästyksessä.
On epäilty, että susia olisi metsästetty
Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueella moottoriajoneuvojen
avulla. Pantasusien elinalueelta on löytynyt muun muassa
moottorikelkkojen jälkiä.
- Aiomme lisätä valvontaa, että saisimme
selville ketkä pantasusia seuraavat, Suomen Metsästäjäliiton
Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen painottaa.
-
Aion esittää seuraavassa liittohallituksen kokouksessa, että kaikki
piirit aktivoituisivat tässä asiassa. Nimenomaan sen vuoksi, että
syytteet, joita me pidämme perusteettomina, saataisiin pois, Kuivalainen
jatkaa.
Tahallista mustamaalausta
Salametsästysjupakka sai alkunsa, kun pohjoiskarjalainen poliisi kirjoitti aiheesta sosiaaliseen mediaan.
Pohjoiskarjalaiset
metsästäjät ovat tulkinneet viranomaisten tekemät rajoitukset ja
syytökset epäluottamukseksi. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan
piirin mukaan epäluottamus vaikeuttaa viranomaisten ja metsästäjien
yhteistyötä esimerkiksi suurriistavirka-avussa.
"Kyllähän tässä hiekkaa rattaisiin on tullut.
- Antti Kuivalainen
- Kyllähän tässä hiekkaa rattaisiin on tullut. Kyllä me vielä
yritetään yhteistyö palauttaa. Poliisikin on ylilyöntinsä myöntänyt,
että liian vauhdikkaasti tässä on metsästäjiä syytelty, piirin
puheenjohtaja Antti Kuivalainen toteaa.
Metsästäjien mielestä heitä on mustamaalattu tarkoituksella.
-
Kenttäväki vakavasti väittää, että metsästäjien piikkiin tehdään tätä
häirintää. Itse epäilen, että päivitettävää suden
kannanhoitosuunnitelmaa eivät kaikki tahot hyväksy, sillä metsästäjät
haluaisivat selkeästi susille kannanhoidollisen metsästyksen ja
häirikkösusien nopeamman metsästyksen.
Metsästäjissä on herännyt epäily, että luontoaktivistit yrittävät mustamaalata heitä.
Joensuun
ja Tohmajärven alueelta löytyi muutamia viikkoja sitten pantasuden
verijälkiä. Vielä ei tiedetä mistä verijäljet johtuvat.
Myös Tassu-järjestelmä yleisölle avoimeksi?
Pohjoiskarjalaiset
metsästäjät puolustavat RKTL:n susinettiä. Heidän mukaansa
pantaseuranta on koirametsästyksen kannalta oleellista.
"Pantaseurannan hyödyt ovat satavarmasti suurempia kuin sen haitat.
- Antti Kuivalainen
- Pantaseurannan hyödyt ovat satavarmasti suurempia kuin sen haitat. Sen sulkemista ei voida perustella.
Pohjois-Karjalan
piiri haluaisi myös suurpetojen Tassu-järjestelmään enemmän avoimuutta.
Suurpetoyhdyshenkilöt syöttävät tassutiedot järjestelmään.
Järjestelmästä löytyy suden, karhun, ilveksen ja ahman jälkiä.
-
Myös sen käyttöä pitää avata suurelle yleisölle. Se parantaa ymmärrystä
pedoista, vähentää petovihaa ja -vahinkoja, Kuivalainen uskoo.
Susi havaittiin viimeksi viime viikon puolivälissä. Poliisin mukaan
susi tulee poikkeuksellisen lähelle asutusta ja päästää lähelleen
ihmisiä.
Ylikomisario Vesa Kostamo Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että
viimeisimmät havainnot sudesta on viime viikon loppupuolella.
- Se on parin viikon sisään jo kolmas kerta kun sudesta on alueelta havaintoja.
Susi
on liikkunut Kontiosuon jäteaseman ja Fortumin voimalaitoksen
ympäristössä. Eläin oleskelee kaatopaikan läheisyydessä ilmeisesti
ruuan vuoksi.
- Viesti kertoo, ettei se ole arka, vaan se on
päästänyt ihmisiä lähelle. Kyllähän se kummastuttaa ja voi olla
mahdollista, että yksilö on koirasusi, Kostamo arvelee.
Suurelle
yleisölle suden liikkeistä ei haluttu alun perin kertoa lainkaan.
Mediahiljaisuutta perusteltiin sillä, ettei sutta lähdettäisi etsimään
omin päin vapaaehtoisten voimin.
Nyt
on ilmoitettu palvelun lopettamisesta helmikuun lopussa. Tätä
perustellaan muun muassa sillä, että seurantaa on voitu käyttää
salametsästykseen.
Kainuulaisen kansanedustaja Eero Suutarin
(kok.) jättämässä kirjallisessa kysymyksessä huomautetaan, että sudet
ovat olleet salametsästyksen kohteena ennen pantaseurantaakin. Hänen
mukaansa julkisessa keskustelussa on tuotu esille, että pantaseuranta on
jopa vähentänyt salametsästystä.
Seurannalla on Suutarin mukaan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.
"Susien
pantaseurantapalvelu palvelee laajemmin yhteiskuntaa ja laajempaa
väestöä kuin pelkästään metsästäjiä. Palvelusta on ollut konkreettista
hyötyä etenkin metsästäjien koiravahinkojen ehkäisyssä mutta myös
ratsastus- ja vaellustallien turvallisuusriskien minimoinnissa. On
tärkeää, että tallit voivat ajantasaisten seurantatietojen avulla
päättää retkien ajankohdasta, milloin riski kohdata seudulla liikkuvia
susia on minimissään", Suutarin kysymyksessä todetaan.
Edustajan
mukaan palvelusta on ollut arvokasta hyötyä myös lampaankasvattajille.
"Näiden näkökulmien ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tulisi
susien pantaseurannan lopettamispäätöstä arvioida uudelleen.
Hallitusohjelmassakin pyritään kaikki julkisin varoin kerätty tieto
saamaan kansalaisten vapaasti käytettäväksi", Eero Suutari katsoo.
Varsinaisessa
kysymyksessä tiedustellaan susien tutkimiseen käytettävää rahasummaa ja
sillä tuotettavia tietoja ja palveluja sekä mitä aiotaan tehdä, ettei
kansalaisten pelko susien aiheuttamien vahinkojen sekä
turvallisuusriskien lisääntymisestä toteudu pantaseurantapalvelu
lopetettaessa. Juha-Pekka Tikka
Kuhmon laumasta erkaantuneet pantasudet Sako ja Sero ovat hengissä, vaikka ne on jo ehditty julistaa salaa tapetuiksi.
Toinen pantasusi liikkui alueella, missä poliisi valvoi metsästystä
viikonloppuna 8.–9. helmikuuta. Poliisi löysi usean suden jälkiä.
Samasta maastosta löydettiin erilaisten moottorikulkuneuvojen jälkiä.
Ainakin yhden suden jäljillä havaittiin verta.
Helmikuun 11. päivänä Itä-Suomen poliisilaitos tiedotti käynnistäneensä
esitutkinnan epäillystä suden salametsästyksestä. ”Tiedote Värtsilän
törkeään metsästysrikokseen liittyen” -otsikko antaa odottaa jotakin
konkreettista. Kolmanneksi viimeisessä kappaleessa todetaan, että
kyseessä on pelkkä epäily rikoksesta.
Ilmeisesti sen tiedotteen perusteella Luonto-liitto sai aiheen
julkaista oman tiedotteensa, jossa syytti metsästäjiä susien
salakaadoista.
Perjantaina 14. helmikuuta kello 4.01 pantasusi Sako oli Tohmajärven
Onkamossa. Sero-niminen pantasusi oli samana päivänä kello 10 Kiteellä
lähellä Venäjän rajaa.
Tuupovaaran riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Alpo Turunen ihmettelee kohua. Tähän aikaan vuodesta kiimaisen naarassuden jäljillä on verta, joka näkyy selvästi hangella.
Ainakin Tuupovaaran metsästäjät seuraavat susien jälkiä siksi, että
saisivat selville paikat, missä jänis- tai kettukoiran uskaltaa laskea
irti.
Pantasusienkin sijaintitiedot tulevat viiveellä, susi voi olla jo eri paikassa minne se netissä on paikannettu.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) lopettaa pantaseurantapalvelun helmikuun lopussa.
Sudet: Kuhmo kärsii, kun muilla ei pysy homma hallussa
Kuva: Soili Riepula-Vähäaho
Pantasutta
epäillään vastikään jahdatun Pohjois-Karjalassa. Kuva on kuitenkin
vuodelta 2009 Kuhmosta, jolloin pantasusi Juri tapettiin
Kuhmon susikantaa voitaisiin metsästää vähemmäksi, jos sudet pysyisivät
muualla Suomessa paremmin hengissä. Ongelmia on varsinkin
Pohjois-Savossa ja -Karjalassa, jossa häviää kokonaisia susilaumoja.
Tätä mieltä on Metsähallituksen erätarkastaja Seppo Toikkanen. Hänen mukaansa Kainuussakin on susien salametsästystä, mutta selvästi satunnaisemmin kuin maakunnan eteläpuolella.
Kainuun alueella salametsästys taas on yleisempää maakunnan länsi- kuin itäosissa.
– Onkopahan susi missään niin rauhassa kuin Kuhmossa? kysyy Toikkanen.
Nykyinen
tilanne on Kuhmon kannalta Toikkasen mukaan jopa sääli, sillä nyt Kuhmo
joutuu muun maan tilanteen takia kestämään jopa vähän ylisuurta
susikantaa, toimimaan tavallaan susien kasvattajaseurana.
Hyvä
esimerkki tilanteesta saatiin vastikään, kun Kuhmosta vaeltamaan
lähteneen nuoren suden epäillään joutuneen salametsästyksen kohteeksi
Värtsilässä.
Joitakin susia toki Kainuussakin kaatuu
salametsästyksen takia, arvioi Toikkanen. Joitakin tapauksia voi sattua
yllättävissä metsästystilanteissa, joissa varjellaan koiria.
Sen
lisäksi on myös vihiä salametsästystä Kainuussa harjoittavista
henkilöistä. Jos he eivät tajua lopettaa toimiaan, he Toikkasen mukaan
jossain vaiheessa päätyvät käräjille. Marjatta Kurvinen
Petoyhdysmies Pekka Kamppikoski selvittelee onko liikkeellä ollut susipari vai kaksi isokokoista koiraa?
Honkajokelainen Pauli Lahti havahtui sunnuntaina aamulla, että
pihapiirissä on aamuyöllä käynyt susipari. Hänen mukaansa jäljet olivat
julmetun kokoiset ja kynnetkin sojottivat kuin tykit eteenpäin.
Sama eläin oli vieraillut myös Lahden naapurustossa.
Jäljistä päätellen sudet olivat tulleet Honkajoki Oy:n takaa, jossa on syvää korpea. Pauli
Lahti hälytti paikalle myös riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmiehen
Pekka Kamppikosken, joka kävi katsomassa pihaan jääneet jäljet.
Kamppikoski ei osannut varmuudella sanoa oliko kyseessä susi. Hän
arvelee, että kyseessä saattoi olla myös isokokoinen susikoira, joka
löytyi jälkiä seuraamalla lähistöltä.
Honkajoella liikuskelee kuitenkin susia. Petoyhdysmies vahvistaa, että susista tehtiin havaintoja alkuvuodesta.
Metsästäjät: Salakaadot kitkettävä pois pilaamasta mainetta
Pohjois-Karjalassa metsästäjät kokevat, että heidät lavastetaan
syylliseksi susien salametsästykseen. He aikovat lisätä valvontaa
susialueilla, jotta mahdolliset salametsästäjät saataisiin jatkossa
paremmin kiinni.
Kuva: Heimo Kauppinen
Metsästysliiton Pohjois-Karjalan piirin kamelinselkä katkesi
metsästäjiin kohdistuneista susien salatapposyytöksistä. Poliisi tutkii
parhaillaan epäiltyä suden salakaatoa Joensuun ja Tohmajärven alueella,
jossa pantasusi on liikkunut.
Metsästysliiton Pohjois-Karjalan
piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen sanoo, että metsästäjiä saatetaan
lavastaa syyllisiksi mahdolliseen salametsästykseen.
- Nämä tuntuvat hyvin tarkotuksen hakuiselta.
-
Sanottiin, että sutta olisi metsästetty moottorikelkan ja mönkijän
avulla. Tiedämme, että Tuupovaaran endurokerho teki kelkkareittiä
alueelle, jossa nyt tutkitaan salametsästystä. Suden jäljet tulivat
alueelle kelkkareitin teon jälkeen.
- Sähköfirma liikkui alueella mönkijällä korjatessaan sähkövikaa, Kejonen toteaa.
"Sähköfirma liikkui alueella mönkijällä korjatessaan sähkövikaa.
- Markku Kejonen
Metsästäjät ovat kertoneet tietonsa poliisille ja toivovat, että viranomaiset saisivat tapauksen selvitettyä.
Pohjois-Karjalan piirin hallitus käsitteli susien salametsästysasioita ja aikoo ryhtyä toimenpiteisiin.
-
Aiomme lisätä omaa valvontaa. Susialueilla asuvat ryhtyvät kirjaa
kulkijoista ja kirjaavat esimerkiksi rekisterinumerot ylös. Tiedot
annetaan viranomaisille.
Oikaisu: Poliisi tutkii salakaadon sijaan vasta epäiltyä metsästysrikosta
Karjalainen
Karjalainen 12.2.: Susien salametsästystä kommentoineesta
pääkirjoituksesta sai käsityksen, että Pohjois-Karjalan poliisi tutkii
yhden pantasuden salakaatoa. Näin ei tarkkaan ottaen ole. Poliisin
tutkinnassa on epäilty metsästysrikos. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa ei
ole tietoa pantasuden ampumisesta.
Saunajärven laumasta erkaantuneesta pantasudesta, jonka on
epäilty olleen Värtsilässä salametsästyksen kohteena, on saatu uusi
pantaseurantapaikannus muutaman päivän hiljaiselon jälkeen.
Paikannuksen mukaan eläin on siirtynyt uuteen paikkaan.
Värtsilän
seudulla liikkuu kaksikin Saunajärven laumasta eronnutta nuorta sutta.
Lähempänä epäiltyä salametsästysaluetta on ollut pantasusi Sako ja siitä
muutama kymmenen kilometriä etelämpänä toinen Saunajärven lauman
kasvatti Sero.
Itä-Suomen poliisin tiedotteen mukaan poliisi on käynnistänyt esitutkinnan epäilyssä suden salametsästystapauksessa.
Poliisi suoritti metsästyksenvalvontaa yhteistoiminnassa
rajavartiolaitoksen kanssa 8. - 9. helmikuuta 2014 Tohmajärvellä ja
Joensuun Tuupovaarassa Saarivaara - Kaustajärvi - Kenraalinkylä
alueella. Metsästyksenvalvontaa suoritettiin, koska poliisin saamien
tietojen mukaan pantasuden paikannusalueella oli havaittu
poikkeuksellisen paljon liikennettä. Vastaavanlaista liikennettä oli
havaittu jo 1. - 2. helmikuuta 2014 viikonloppuna.
Poliisi teki
valvonnan yhteydessä havaintoja Saarivaaran suunnalta useamman suden
jäljistä. Näiden jälkien yhteydessä on havaittu myös verta. Lisäksi on
tehty jälkihavaintoja, joiden perusteella sutta olisi seurattu tai
ajatettu erilaisilla moottorikulkuneuvoilla. Nämä jäljet täsmäävät
yhteen Pohjois-Karjalan alueella liikkuvan pantasuden liikkeisiin.
Poliisi korostaa, että kysymyksessä on vasta epäily rikoksesta. Tarkoituksena on selvittää, mitä on tapahtunut.
Poliisi
on tehnyt yhteistyötä asian selvittämisessä Riista- ja kalatalouden
tutkimuskeskuksen sekä paikallisten metsästäjien kesken.
Vuosangan
Rita- ja Hessu-susista paikannukset nettisusipalvelussa ovat muutaman
päivän vanhoja. Niiden mukaan myös Hessu olisi jälleen Vuosangan
alueella.
Saunajärven lauman Sipi sekä Juntin lauman Julle ja Julla ovat edelleen reviireillään, kuten ne ovat olleet jo pitkään.
Susien pantaseurantapalvelu netissä päättyy tämän kuun lopussa. Marjatta Kurvinen
Salametsästäjien epäillään käyttävän hyväkseen pantasusiseurantaa.
Metsähallituksen erätarkastaja Seppo Toikkasen mukaan Kainuussakin on susien salametsästystä, mutta selvästi satunnaisemmin kuin maakunnan eteläpuolella.
Kainuun alueella salametsästys taas on yleisempää maakunnan länsi- kuin itäosissa.
– Onkopahan susi missään niin rauhassa kuin Kuhmossa? kysyy Toikkanen.
Nykyinen
tilanne on Kuhmon kannalta Toikkasen mukaan jopa sääli, sillä nyt Kuhmo
joutuu muun maan tilanteen takia kestämään jopa vähän ylisuurta
susikantaa.
Joitakin susia Kainuussakin toki kaatuu
salametsästyksen takia, arvioi Toikkanen. Joitakin tapauksia voi sattua
yllättävissä metsästystilanteissa, joissa varjellaan koiria.
Sen
lisäksi on myös vihiä salametsästystä Kainuussa harjoittavista
henkilöistä. Jos he eivät tajua lopettaa toimiaan, he Toikkasen mukaan
jossain vaiheessa päätyvät käräjille.
Pantasusien netissä olevan
seurantapalvelun hyväksikäyttöä salametsästyksessä epäillään
Pohjois-Karjalassa. Värtsilän seudulla poliisi tutkii mahdollista suden
salametsästystä alueella, jonne Kuhmon Saunajärveltä on siirtynyt pari
nuorta sutta.
RKTL sulkee nettiseurannan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti helmikuun lopussa.
Uuden metsästyskauden alkuun mennessä se analysoi tämän kauden kokemukset ja päättää, avataanko palvelua enää ensi syksynä. Marjatta Kurvinen
(Lähde: www.sotkamolehti.fi) http://www.sotkamolehti.fi/Uutiset/1194875177090/artikkeli/salametsastysta+enemman+etelassa.html
keskiviikko 12. helmikuuta 2014
Metsästäjäliitto: Pantaseurannasta paljon hyötyä
Metsästäjäliitto pitää susien pantaseurannan
tietojen välittämistä verkkosivujen kautta merkittävänä edistysaskeleena
koiravahinkojen ehkäisyssä.
Sen avulla vahingot ovatkin vähentyneet, koska metsästäjät pystyvät paremmin välttämään riskialueita. Tästä hyötyvät myös sudet.
Metsästäjäliitto
tuomitsee pantatiedon mahdollisen käyttämisen laittomuuksiin.
Palvelusta on suuri hyöty metsästyskoiratoiminnalle, eikä sen
tulevaisuutta tulisi vaarantaa.
Liitto huomauttaa, että
paikannustietoa käyttävät myös muut kuin metsästäjät. Tyypillisesti
koiran kanssa metsästävät välttävät aluetta, jolla tietävät olevan
susia. Sen sijaan paikannustieto lisää susibongausta ja siten
liikennettä.
TS
Tuoreen suurpetolausunnon mukaan Etelä-Savossa liikkuu 2-3 sutta.
Kuva: Yle
Etelä-Savon susikanta on vakiintunut muutamaan yksilöön.
Tuoreen
suurpetolausunnon mukaan Etelä-Savossa liikkuu muutamia yksittäisiä
susia, mutta pareja tai laumoja ei ole havaittu. Määrä on vähäinen
esimerkiksi verrattuna Pohjois-Karjalaan missä liikkuu 35-45 sutta.
Itä-Suomessa elää yli puolet Suomen susista.
Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan kooksi tällä
hetkellä 140-155 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 120-135.
Suurpetolausunnon tiedot perustuvat metsästäjiltä saatuihin tietoihin.
Kapisista susista ei uusia havaintoja Satakunnassa
Köyliöstä löytyi kapinen susi kuukausi sitten. Tuolloin arveltiin, että myös muilla susilla saattaa olla kapia.
Kuva: Seppo Nykänen
Kapia sairastavista susista ei ole enää tehty havaintoja eteläisessä
Satakunnassa. RKTL:n tutkimusapulaisen Antti Härkälän mukaan havainnot
loppuivat tammikuun pakkasjaksoon.
Köyliöstä löydettiin
tammikuussa todennäköisesti kapiin kuollut susi syrjäisellä alueella
sijaitsevasta ulkorakennuksesta. Tutkimukset suden kuolinsyyn
varmistamiseksi ovat yhä kesken.
Alueella tehtiin sairaasta
sudesta runsaasti havaintoja ennen pakkasjakson alkua. Sudet liikkuvat
pääasiassa Köyliön, Kokemäen ja Huittisten alueella.
Susien pantaseurantapalvelu suljetaan
helmikuun lopussa jänismetsästyskauden päättyessä, kertoo Riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitos RKTL. Syynä tähän on se, että pantaseurantaa
on saatettu käyttää apuna susien laittomassa pyynnissä.
Susia pannoitetaan ensisijaisesti siksi, että niiden
käyttäytymisestä, reviireistä ja ravinnosta saataisiin tietoa. Koiran
kanssa metsästävät ovat myös voineet suunnitella jahdit niin, että
kohtaamisia susien kanssa on voitu vähentää.
RKTL on
kuitenkin saanut poliisilta ja kansalaisilta tietoja, joiden mukaan
seurantaa on saatettu käyttää apuna susien laittomassa pyynnissä.
RKTL:n mukaan pannoitusta suunniteltaessa tiedettiin, että
tietoja voidaan käyttää myös väärin, mutta hyödyt koettiin niin
suuriksi, että palvelu avattiin.
RKTL kertoo, että palvelua saatetaan jatkaa syksyn 2014 metsästyskauden alkaessa.
Lukijamme otti kuvan maanantai-iltana puoli kuuden jälkeen Seinäjoella Katajalaakson takana alkavasta metsästä, Rupulivuorelta.
Hän sattui huomaamaan suuren eläimen jäljet ja jäi miettimään, ovatko jäljet suden.
Linnuntietä lähimpään asutukseen 300 metriä.
- Havaintopaikka on aivan talojen lähellä Seinäjoen Alakylän
kupeessa. Kyseessä on iso koiraeläimen jälki, mutta ei yhdestä jäljestä
voi määrittää onko kyseessä koira vai susi. Kuvasta mittakaavaa on
hieman epämääräisen vertauskohdan perusteella vaikea määrittää tarkasti,
riistasuunnittelija Juha Heikkilä Suomen riistakeskus Pohjanmaalta
kertoo.
Oulun kaupungin alueella on tehty havaintoja oudoista jäljistä,
joiden epäillään olevan nuoren suden jättämiä. Oulun eteläpuolisella
alueella liikkuu tällä hetkellä kaksi susilaumaa
Oulussa Maikkulan alueella nähdyt jäljet ovat tutkijan mukaan todennäköisesti nuoren suden. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Oulun Maikkulan kaupunginosassa on tehty viime aikoina havaintoja
jäljistä, joita epäillään suden jättämiseksi. Myös ylempänä Oulujoen
varressa Madekoskalla on nähty jälkiä, joita on epäilty mahdollisesti
suden aiheuttamiksi.
- Kuvien perusteella minun ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kyseessä ole susi, sanoo RKTL:n tutkija Samuli Heikkinen.
- Kyseessä lienee nuori yksilö, jolla ei ole kumppania tai vakinaista reviiriä.
- Kevään mittaan tällaisten yksittäisten susien liikehdintä vain lisääntyy, kun ne jättävät laumansa, Heikkinen toteaa.
Hekkisen
mukaan sudella on tyypilliset koiraeläimen jäljet, mutta
suurpetotutkijat muistuttavat, että ison koiran ja suden jälkiä on
erittäin vaikea erottaa toisistaan.
Suden etukäpälän jäljet ovat kooltaan reilun kymenen sentin kokoiset ilman kynsiä. Takatassut ovat hiukan pienemmät.
Pehmeällä
lumella susi levittää varpaansa mahdollisimman leveiksi. Silloin suden
jäljet voivat muistuttaa myös ilveksen jälkiä. Pehmeällä lumella suden
kynnenpainallukset eivät aina ole näkyvissä. Riista- ja
kalatalouslaitoksen suurpetohavintosivustoijen mukaan Oulunseudulla on
tehty yksittäisiä susihavaintoja myös aikaisemipina vuosina.
Oulun eteläpuolella kaksi susilaumaa
Susihavaintoja
on tehty Oulun eteläisellä alueella. Toinen laumoista asustelee
Pulkkila-Pyhäntä-Kestilä -alueella ja toinen Haapajärvi-Kärsämäki
-akselilla. Riista ja kalatalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan
poronhoitoalueella ei ole tehty havaintoja varsinaisista susilaumoista.
Alueella on havaittu pari kolme yksittäistä sutta.
RKTL:n mukaan
Suomessa on tällä hetkellä 144 - 155 sutta, kun vuosi sitten vastaavaan
aikaan susikanta oli parikymmentä yksilöä pienempi.
RKTL: Susien määrä kasvanut – Satakunnassa ainakin kymmenen sutta
Kuva: Arja Harjunmaa/SK
Satakunnan Kansa
RKTL:n
laskelmien mukaan susien määrä on vuoden aikana kasvanut etenkin
Länsi-Suomessa. Kuvan täytetty susi on ammuttu Kanadassa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) arvioi Suomen
susikannan kooksi 140–155 sutta. Vuosi sitten susia oli 120–135. Eniten
susien määrä on lisääntynyt Länsi-Suomessa. Vuonna 2013 alueella
arvioitiin olevan 40–45 sutta, nyt susia on 65–70.
Satakunnassa
susia on 10–12. Köyliön–Huittisten alueella liikkuu susilauma, jossa on
7–8 sutta. Lisäksi Honkajoen ja Isojoen alueella on todennäköisesti
liikkunut susipari. Pääosin Varsinais-Suomen puolella Laitilassa ja
Mynämäellä elävä kolmen suden lauma liikkuu ajoittain Satakunnan
puolella.
Pohjoisessa Varsinais-Suomessa Yläneen, Laitilan ja
Pöytyän seuduilla elää kaksi eri laumaa, joissa on RKTL:n arvion mukaan
10–13 yksilöä.
Susikannan painopiste on kuitenkin edelleen itäisen
Suomen kannanhoitoalueella, jossa susien määräksi arvioidaan 70–75
yksilöä. Määrä on hieman alentunut, sillä vuosi sitten alueella oli
77–78 sutta. Poronhoitoalueella susia on 5–10 yksilöä. Vuosi sitten
niitä oli 4–5.
Arvion perustana ovat tunnetut laumat ja kahdestaan
liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisiä pareja. Laumojen määrä kasvoi
viime vuoden 10 laumasta 16 laumaan. Susiparien määrä puolestaan laski
19:stä 14 pariin.
Yksinään liikkuvien susien osuus on noin 15 prosenttia talvisesta susikannasta.
Huomattava
osa itärajalla havaituista laumoista ja pareista liikkuu sekä Suomen
että Venäjän puolella. Näistä yksilöistä Suomen keskimääräiseen
susikanta-arvioon laskettiin mukaan puolet.
Suuressa osassa
eteläistä ja keskistä Suomea lumipeite muodostui vasta vuodenvaihteen
jälkeen. Tämä on lyhentänyt jälkihavaintojen tekemiseen käytettävää
aikaa, minkä takia arvioon liittyy viime vuotta enemmän epävarmuutta.
RKTL
teki arvion yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Havaintotiedot
arviota varten saatiin petoyhdyshenkilöverkostolta, Metsähallitukselta,
poroisänniltä, Suomen riistakeskukselta sekä rajavartijoilta. Laajaa
havaintoaineistoa tukee GPS-laitteilla merkittyjen susien antama
paikkatieto reviirien rajoista.
Lisäksi RKTL teki omaa maastotyötä
Suomen susikannan ydinalueella Kainuussa, Ylä-Savossa,
Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Kuhmossa elää kolme susilaumaa ja useita laumoja kaupungin raja-alueilla
Marjatta Kurvinen
Kuhmossa on havaintoja kolmesta susilaumasta. Lisäksi on kaksi
laumaa, jotka liikkuvat sekä Suomen että Venäjän puolella Kuhmon
kohdalla. Lisäksi yksi pari asustaa Venäjän ja Suomen raja-alueella.
Tiedot
perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL,
keskiviikkona julkaisemaan arvioon Suomen susikannasta. Arvion mukaan
Kainuun susikanta keskittyy edelleen Kuhmoon.
Lisäksi Sotkamossa asuu 4 suden lauma, joka on yhteinen Kuhmon kanssa.
Kuhmon susilaumoista kahdessa on neljä ja yhdessä kolme sutta.
Itärajalla liikkuvassa laumassa on toisessa 4 ja toisessa 5 – 6 yksilöä.
Kainuussa
asuu yhteensä 25 – 30 sutta. Maakuntien tai valtakunnan rajan molemmin
puolin liikkuvista susista puolet on laskettu kainuulaisiksi.
Pohjois-Karjalassa Kuhmon rajaa vasten elää yksi tai kaksi susilaumaa, jotka saattavat olla samaakin laumaa.
Poronhoitoalueella
Kainuussa on pääsääntöisesti vain yksittäisiä susia, mutta Suomussalmen
Kuivajärvellä on havaintoja myös neljän suden laumasta.
Erkki Schroderuksen pihan läpi juoksi susi viimeksi viime viikon perjantaina.
Taavelinjoen Virtalan isäntää Erkki Schroderusta ei yllätä tieto talonsa läheltä kulkeneista susista.
–
Viime perjantaita vasten yöllä oli susi tullut Taavelinjoelta päin
talon pihaan. Kun valot syttyivät, niin susi oli pitkillä loikilla
mennyt maantien ja Kusianjoen yli.
Sudet kulkevat Virtalan pihapiirissä harva se viikko. Kulkusuuntana on joko etelä tai pohjoinen.
Tiistaina oli kolme sutta Taavelijoentien ja Viinatien välissä.
–
Varmuudella kolme sutta ainakin. Nämä sudet ovat tulleet tiistaita
vasten yöllä Klemetinvaarasta päin, käyneet Jataniemessä, Makkosenmäellä
ja Sotkamojärvellä, Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen kertoi.
Tiistaina
päivällä sudet ovat palanneet takaisin pohjoiseen. Viinatien eli
Kaitainsalmi-Taivalkangas tien ne olivta ylittäneet Lehdonsuon
seutuvilla.
– Taavelinjoentieltä ei ylitysjälkiä löytynyt.
Sen
sijaan löytyi edellisen yön menojäljet. Yksi, isoin susi oli mennyt
noin 150 metriä Virtalasta Onnenaholle päin tien yli. Kaksi muuta,
pienempää puolen kilometrin päästä Onnenahosta.
Jukka Kemppainen arveli isoimpien jälkien jättäjän olleen pantasusi Hessun.
–
Päivityksen mukaan Hessu on Soidinvaaralla ja RKTL:n mukaan liikkuisi
yksin. Sekin on mahdollista, ettei Hessu ollutkaan Taavelinjoentien
ylittäneiden susien porukassa.
Räätäkankaalla Kemppainen kertoi talven aikana kahden suden tappaneen peuroja.
– Kahden pantaseurannassa olleen peuran jätökset on löydetty tähän mennessä
Joensuun Iiksenvaaralla saattaa liikkua harvinainen koirasusi
Joensuun Iiksenvaaralla on jo useiden kuukausien ajan liikkunut
susi. Eläimen liikkeitä seurannut riistanhoitoyhdistyksen
toiminnanohjaaja pohtii, voisiko kyseessä olla koirasusi.
Joensuun Kontiosuon jäteaseman läheisyydessä liikkuu susi.
Viranomaiset
eli poliisi ja suurriistavirka-avun yhteyshenkilö ovat saaneet parin
viikon välein ilmoituksia alueella liikkuvasta eläimestä. Havaintoja on
tehty kesästä asti, ja eläintä on hätistelty useamman kerran kauemmas
asutuksen lähettyviltä.
- Olemme pohtineet voisiko kyseessä olla
koirasusi, koska se on niin kesy, Joensuun seudun
riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja SRVA-yhteyshenkilö Matti
Urjanheimo miettii.
Urjanheimo kertoo, että koirasudet ovat harvinaisia. Eläin oleskelee kaatopaikan läheisyydessä ilmeisesti ruuan vuoksi.
- Vanhuuden myötä sudelta voi lähteä hampaat, mutta susi ei ole jätteiden syöjä, Urjanheimo hämmästelee tilannetta.
Vanhuuden myötä sudelta voi lähteä hampaat, mutta susi ei ole jätteiden syöjä.
- Matti Urjanheimo
Iiksenvaaralla liikkuva eläin on ollut harmiton, mutta se
liikkuu lähellä ihmisiä. Eläin oli esimerkiksi ollut 300 metrin päässä
Fortumin voimalaitoksesta.
- Kissoja tai koiria ei ole hävinnyt.
SRVA:n vapaaehtoiset pitävät Iiksenvaaran tilannetta silmällä.
Suurelle
yleisölle suden liikkeistä ei ole haluttu kertoa. Yksi syy siihen on,
että uteliaat saattaisivat lähteä etsimään sutta. Vaarana on, että eläin
puolustautuu, jos se tuntee olevansa ahdistettu.
Useita susia liikkuu Sotkamon keskustan liepeillä?
Alueella liikkuu pantasusi Hessu. Sen mukana liikkuu kolme syksyllä
kuolleen kumppanin pentua. Lisäksi kaksi muuta sutta elää välittömästi
kirkonkylän kupeessa olevalla metsäpeurojen talvehtimisalueella.
Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL tutkii asiaa.
Keskustan alueen tuntumassa liikkuu Riista-ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen pannoittama susi Hessu ja sen mukana kolme pentua,
sanoo Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka
Kemppainen. Pennut ovat Hessun syksyllä hirvenpotkuun kuolleen kumppanin
Rillan pentuja.
- Jäljistä on varmistettu, että Hessun mukana on
kolme muuta sutta. Tiistaiaamuna tuli tieto, että jälkiä on havaittu
Sotkamojärven jäällä.
Kemppaisen mukaan Vuosangan alueelta lähtenyt pantasusi on jo aiemmin käynyt samalla alueella pari viikko sitten.
-
Se kävi tiedusteluretkellä tuolla Huhtikankaalla, jossa talvehtii
metsäpeuroja. Voi olla, että se on nyt palannut varmoille ruokamaille
pennut mukanaan, arvioi Kemppainen
Lisäksi välittömästi kirkonkylän itäpuolella olevalla metsäpeurojen talvehtimisalueella elää kaksi muuta sutta.
-
Ne ovat tulleet idästä ja etelästä, eikä niillä ole pantoja. Siellä ne
ovat metsäpeurojen keskellä eläneet mukavaa elämää, sanoo Kemppainen.
RKTL ei ole vielä varma määrästä
Tutkija Samuli Heikkinen kertoo, että heillä on kenttätutkijat Sotkamossa töissä.
-
Hessu on tullut viime yönä suoraan pohjoisesta Sotkamoon. Vielä emme
ole varmoja siitä, kuinka monta näitä susia on. Asia varmistuu, kun
saadaan tietoa kentältä, sanoo Heikkinen.
Heikkisen mukaan pantasusi Hessu on aiemminkin tehnyt retkiä.
- Ne alkoivat sen jälkeen, kun sen kumppani kuoli syksyllä. Aina aiemmin se on tehnyt retket yksin, sanoo Heikkinen.
Suomen riistakeskus päivittää sudenhoitosuunnitelmaansa.
Suunnitelman muokkaamisessa otetaan huomioon susialueilla asuvien ja
sidosryhmien mielipiteet. Etelä-Karjalassa häirikkösusien kaatolupien
saamisen toivotaan nopeutuvan.
Kuva: Yle
Jos susi on uhaksi tai pyörii toistuvasti jossain asutuksessa, näihin
tulisi pystyä reagoimaan nopeasti. Tällä hetkellä tämä järjestelmä on
älyttömän jäykkä.
- Parikkalan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Tiainen
Suomen riistakeskus päivittää sudenhoitosuunnitelman tämän vuoden
aikana. Muutokset hoitosuunnitelmaan tehdään susialueella asuville ja
sidosryhmille tarkoitetun kyselytutkimuksen tulosten perusteella.Parikkalan
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilkka Tiainen toivoo, että
hoitosuunnitelman muutosten myötä häirikkösusien kaatolupien
hankkimisesta tehtäisi helpompaa ja nopeampaa.
- Jos susi on
uhaksi tai pyörii toistuvasti jossain asutuksessa, näihin tulisi pystyä
reagoimaan nopeasti. Tällä hetkellä tämä järjestelmä on älyttömän
jäykkä.
- Yleensä se on niin pitkässä juoksussa, että ennen kuin
virkakoneisto pyörähtää niin pitkälle, että saadaan kaatolupa, se susi
onkin jo jossakin muualla, kertoo Etelä-Saimaan Riistanhoitoyhdistyksen
puheenjohtaja Harri Kälviäinen.
Susitilanne vaihtelee Kaakkois-Suomessa
Ilkka
Tiaisen mukaan Venäjän rajan läheisyyden vuoksi susitilanne vaihtelee
suuresti Etelä-Karjalan alueella. Tiainen muistuttaakin, että
vaihtelevuus tulisi pitää mielessä hoitosuunnitelmaa uudistaessa.
-
Tilannehan pystyy aina muuttumaan hyvinkin nopeasti johtuen itärajasta.
Voi olla, että tänään meillä ei ole susia ollenkaan ja huomenna kaksi-
tai kolmekymmentä. Tähän on minun mielestä varauduttava.
Kaakkois-Suomesta
puuttuu laajat yhtenäiset korpialueet. Lisäksi jokseenkin tiheään
asutut alueet aiheuttavat ongelmia laaja elinalueisille susille. Tiaisen
mukaan nopeasti paikkaansa vaihtaviin susiin tulisi varautua
lyhentämällä kaatolupien käsittelyaikaa.
- Pieni pelivara näissä
hoitosuunnitelmissa olisi hyvä olla. Ennen kuin susista alkaa tulemaan
toistuvaa ongelmaa, niihin pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti. Kovinkaan
monta susilaumaa ei pystyisi olemaan Kaakkois-Suomen alueella.
Jutun kirjoittaja Jani Koivistolainen on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.
Risto Degerman
