Poikkeuslupia haettiin 48 suden pyyntiin - Pohjois-Karjala ja Kainuu kärjessä

 

 

 

Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään, että vuodesta 2015 alkaen susia voidaan kaataa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla, Suomen riistakeskus ilmoittaa.

Suomen riistakeskukselle on 9. tammikuuta mennessä saapunut 18 hakemusta, joilla haetaan lupaa yhteensä 48 suden metsästämiseen 27 susireviirillä. Eniten lupia haetaan Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.

Pohjois-Karjalassa hakemuksia tehtiin kuusi viidelle reviirille. Maakunnassa haettiin lupaa 11 suden pyyntiin.

Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen mukaan kannanhoidollisia lupia olisi mahdollista myöntää enintään 29 suden metsästämiseen.

Suomen riistakeskus arvioi ja selvittää tapauskohtaisesti perusteet poikkeuslupien myöntämiselle. Päätökset nyt jätettyihin hakemuksiin voidaan tehdä asetuksen tultua voimaan.

Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole.

Riistakeskuksen mukaan Suomessa kannanhoidollinen metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua, mikä on vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja.

Suden kohdalla on kyse kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana seurataan tarkasti metsästyksen vaikutuksia susikantaan, laumojen rakenteeseen ja ihmisten suhtautumiseen.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/64853-poikkeuslupia-haettiin-48-suden-pyyntiin-pohjois-karjala-ja-kainuu-karjessa

Salakaatojutussa tuomiopäivä – TS: Asianajaja valehtelun Suomen mestari

 

Kuva: Juha Sahlgren

Suden jäljet kuvattuna Perhossa tammikuussa 2013.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus antaa torstaina tuomiot Perhon salakaatojutussa. Syyttäjä vaati 15 miehelle ehdollista vankeusrangaistusta ja sakkoa törkeästä metsästysrikoksesta.

Syyttäjän mukaan miehet ampuivat ilman lupaa kolme sutta tammikuussa 2013. Syyttäjän mukaan miehet suunnittelivat salakaadon tarkkaan. Syytetyt kiistivät syytteet oikeudessa. Heidän mukaansa ammutut eläimet eivät olleet susia vaan koirasusia.

Salakaadoista syytettyjen asianajajana toimii Teppo Laine, jolla on Turun Sanomien mukaan henkilöhistoriassaan mielenkiintoinen yksityiskohta. Laine on nimittäin valehtelun Suomen mestari vuodelta 2006.

Turun Sanomien haastattelema Laine on tittelistään edelleen ylpeä. Ennen lakimieheksi ryhtymistään Laine työskenteli muun muassa stand up -koomikkona.

– Vastaus on yleensä, että "no en kyllä yhtään ihmettele", Laine kertoo ihmisten reaktioista siihen, kun hän paljastaa kisamenestyksensä.

Perhon salakaatojutun lisäksi Aarnio on tullut tunnetuksi Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvässä oikeudenkäynnissä.

 

Ville Grahn

 

(Lähde: www.ksml.fi)

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/perhon-susituomiot-torstaina-ts-asianajaja-valehtelun-suomen-mestari/1966463?pwbi=8d54f32fd06da9b12ac3a1e89cf5b421 

Susi- ja ilveshavainnot lisääntyneet

Toivo Heinonen. Kuva: Esko Keski-Vähälä

 
Riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille ilmoitettujen petohavaintojen määrä on lisääntynyt parissakymmenessä vuodessa rajusti. Esimerkiksi ahmahavaintoja tehtiin Keski-Pohjanmaan kennelpiirin alueella vuonna 2004 77 kappaletta, ja viime vuonna 496. Ilveshavaintoja ei kymmenen vuotta sitten ilmoitettu yhtään, kun vuonna 2014 niitä ilmoitettiin yli 1500. Ilmoitettujen susihavaintojen määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut yli 15-kertaiseksi. Vuonna 2004 havaintoja ilmoitettiin 53 kappaletta, viime vuonna 820.

Tiedot selviävät Halsualla asuvan Keski-Pohjanmaan kennelpiirin jäljestysohjaaja Toivo Heinosen tilastoista, jotka ulottuvat vuoteen 1993 saakka.

Ilmoitetuista havainnoista ei voi tehdä johtopäätöksiä petoeläinten määrästä, sillä samasta eläimestä ilmoitetaan yleensä useita kertoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen sanoo, että havaintojen kasvua selittää mm. uusien riistayhdyshenkilöiden kouluttaminen ja metsäautoteiden rakentaminen uusille alueille. Petoeläinten kantojen hän sanoo kuitenkin kokonaisuudessaan kasvaneen.

Heinonen sanoo, että etenkin ilves- ja susikanta on kasvanut Keski-Pohjanmaan alueella viimeisen parin vuoden aikana niin, että kannanhoidollisille metsästysluville on selvä tarve. Susien tulo ihmisasutuksen lähelle on Heinosen mielestä pysäytettävä.

Sekä Heinonen että Heikkilä korostavat, että jokainen havainto on edelleen tärkeä ilmoittaa petoyhdyshenkilöille.

– Jos järjestelmä menettää luotettavuutensa, tilanne karkaa käsistä. Silloin ei pystytä tekemään mitään arvioita kannan koosta, Heinonen sanoo.

Aiheestä lisää maanantain (12.1.) Keskipohjanmaassa.

(Lähde: www.kp24.fi)
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=381492