Porintieltä löytyi yliajettu aikuinen susi

Kuvan susi ei liity tapaukseen.

Karkkilassa valtatie 2:lla sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä harvinainen susikolari.

Poliisi sai kello 5.30 aamulla ilmoituksen Porintiellä olevasta kuolleesta koirasta.

- Partiomme saavuttua paikalle totesivat he, että susihan siinä. Kyseessä oli täysikasvuinen naarassusi, kertoo ylikonstaapeli Juha Niemimaa Länsi-Uudenmaan poliisista.

Merkeistä päätellen susi oli saanut surmansa välittömästi.

Ilmeisesti suuren auton töytäisemäksi joutunut susi löytyi noin 600 metriä ennen Kovelon grilliä Helsingin suunnasta tultaessa.

Tieosuus on sankan metsän keskellä eikä lähellä ole asutusta. Poliisille ei myöskään ollut tullut tietoa Karkkilan seudulla liikkuneesta sudesta.

Suden yliajaja ei ole ilmoittautunut poliisille.

- Jos kyseessä olisi ollut henkilöauto, niin varmasti siihen olisi tullut vaurioita. Onkin oletettavaa, että susi jäi suuremman ajoneuvon alle, toteaa Niemimaa.

Poliisi ei tutki tapausta rikoksena, mutta turmasta tietävä voi ilmoittaa asiasta poliisille.

Suden ruumis lähetetään tutkittavaksi Eviran Oulun yksikköön. 

 

Timo Myllyniemi 

(Lähde: www.iltasanomat.fi)

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288671885214.html 

 

Susi puhuttaa Alavudella

 

Alavudella on huomenna susi-ilta. Kuva: Jouko Hänninen

Alavudella on torstai-iltana puhetta sudesta.

Alavuden elinkeinotalolla järjestettävässä iltatilaisuudessa ovat mukana projektipäällikkö Mikael Luoma, joka esittelee susikannan hoitosuunnitelman päivittämiseksi tehtyä työtä sekä susisovittelijaksi tituleerattu Antti Härkälä.

Miten elää susien kanssa samalla reviirillä -tilaisuus pidetään elinkeinotalon Huhtamäki-salissa kello 18 alkaen.

Tilaisuuden järjestävät Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri ja Alavuden-Töysän riistanhoitoyhdistys.

(Lähde: www.ilkka.fi)
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/susi-puhuttaa-alavudella-1.1580965

Susipantojen virta loppuu ennen syksyä

MT arkisto

Netissä pantasudet näkyivät 5x5 kilometrin ruuduissa. Kuvan susi asuu Ähtärin eläinpuistossa.

Ensi syksynä Suomessa ei ilmeisesti ole yhtään sutta, jolla olisi kaulassaan toimiva seurantapanta. Viime syksynä ja alkuvuonna toimineiden pantojen akuista virta loppuu. Uusia pannoituksia ei lumiolojen takia pystytä tekemään.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) suurpetotutkija Samuli Heikkinen kertoi viime viikolla Keuruulla Keski-Suomen riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajille ja toiminnanohjaajille karhujen ja susien pantaseurannan vaikeuksista.

Suden seurantapannassa virtaa riittää noin vuoden ajaksi. Huonojen lumiolojen takia pannoitukset eivät ole tänä talvena onnistuneet.

Viime talvena susille laitetut pannat mykistyvät ennen ensi syksyä. Samalla uhkaa loppua susien pantaseurantapalvelu, joka ennätti olla netissä yhden kauden. Sitä ennen Rktl antoi pantasusista tietoa puhelimitse.

Netissä pantasudet näkyivät 5x5 kilometrin ruuduissa. Palvelun tarkoituksena oli auttaa koiran kanssa metsästäviä välttämään tienoita, joissa pantasudet oleilevat. Metsästäjät kiittelivät palvelua, luonnonsuojelijat moittivat.

Rktl lopetti palvelun ennalta suunnitellusti helmikuun lopussa, kun jäniksen metsästys ajavilla koirilla päättyi.

Heikkisen mukaan pantasusista oli talvella hirvittävä määrä huhuja. Rktl:n väitettiin sammuttaneen joidenkin susien pantoja, tai metsästäjien tappaneen sudet ja hävittäneen pannat. Totuus on toinen. Pantojen sim-kortit eivät toimineet esimerkiksi Kuhmossa ja Sotkamossa toivotusti, yhteyskatkoja oli paljon.

Karhujen pannoitukset Rktl on keskeyttänyt. Syynä ovat kahden karhun kaulaa vahingoittaneet seurantapannat. Eläintä mahdollisesti vahingoittava panta on vielä yhdellä uroskarhulla. Se karhu on vielä Venäjällä.

Reijo Vesterinen 

 

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/susipantojen-virta-loppuu-ennen-syksy%C3%A4-1.59260

Ilmaise mielipiteesi netissä susikannan hoitotavoitteista

 

Markku Vuorikari

Poronhoitoalueen eteläpuolella on 16 susilaumaa ja 15 tiedossa olevaa paria. Kuvan sudet asuvat Ährärin eläinpuistossa.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa uudistetaan. 
Työhön voi jokainen vaikuttaa kertomalla kokemuksistaan ja ottamalla kantaa internetiin perustetulla keskustelufoorumilla.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman luonnos valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kansalaisilla on mahdollisuus kertoa ajatuksiaan luonnoksesta verkossa.Sivustolle pitää ensin rekisteröityä. Sen jälkeen täytyy valita alue, jota edustaa.

Vaihtoehtoina ovat idän, lännen, lounaan tai pohjoisen alueet, joilla esiintyy vakituisesti asuva susipari tai susilauma. Laumat on merkitty vihreillä pallukoilla Suomen karttaan, itärajan molemmin puolin elävät laumat harmailla pallukoilla.

Reviirittömät keskustelijat ovat niitä, joiden asuinalueella sudet eivät vakituisesti esiinny. Vielä erikseen ovat poronhoitoalueella asuvat henkilöt.

Kommentteja voi esittää vain oman asuinpaikan mukaisella keskustelualueella.

Keskustelufoorumin ideat ja ajatukset luovat pohjaa ensi syksyn paikallisille työpajoille susireviirialueilla. Samaan tähtää huhtikuussa toteutettava kansalaiskysely.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka turvaisivat susikannan säilymisen ja vastaisivat ihmisten kokemiin huoliin ja vahinkoihin.

Sudenhoitosuunnitelmaa valmistelevan Mikael Luoman mukaan biologit ovat linjanneet, että Suomessa pitää olla 20–25 lisääntyvää susiparia. Se on niin sanottu suotuisan suojelun taso.

Tällä hetkellä poronhoitoalueen eteläpuolella on 16 susilaumaa ja 15 tiedossa olevaa paria. Lisäksi on kahdeksan molemmin puolin itärajaa elävää laumaa. Nettisivulla olevan kartan mukaan poronhoitoalueella ei ole yhtään susilaumaa eikä -paria.

Kerro mielipiteesi sivulla http://www.sudenhoitosuunnitelma.fi.

Kuva vaihdettu klo 15:13

Reijo Vesterinen 

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/ilmaise-mielipiteesi-netiss%C3%A4-susikannan-hoitotavoitteista-1.59190 

Pihasusi jäi pyytämättä Alavuden alueelta

 

Perjantaihin päättyneen luvan pihasusi jäi pyytämättä, vaikka tulikin melko lähelle asutusta, mutta ei sadan metrin päähän. Pihakäynti puuttui. KUVA: TARJA RIIHIMÄKI 

 

Yksi susilupa tuli, ja se jäi luvan 21 päivän jälkeen pyytämättä Alavuden ja osin Ähtärin alueilta, vaikka suden jäljelle päästiin Alavudella 300 metrin päähän asutuksesta. Sudenpyynnin poikkeusluvan ehtona oli, että pyynti voitiin aloittaa vasta, kun susi oli tullut 100 metriä lähemmäksi asuttua asutusta. Tällä ehdolla haluttiin varmistaa, että kohteena oli nimenomaan pihasusi.

Alavuden-Töysän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Mäki piti tiukkaa lupaehtoa sekä erikoista talvea syinä siihen, ettei sutta saatu. Pyyntiajasta oli maksimissaan vain kolme päivää sellaista, jolloin jahti oli säiden puolesta mahdollista. Samaan aikaan viime vuonna oli 70 senttiä lunta.

Susiasioista keskustellaan ensi torstai-iltana Alavudella Huhtamäki-salissa, jonne toivotaan muutakin väkeä kuin metsästäjiä.

(Lähde: www.ilkka.fi)
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/pihasusi-jai-pyytamatta-alavuden-alueelta-1.1577781 

Susienhoidosta avattu keskustelufoorumi

Kuva: Arkistokuva

Marjatta Kurvinen

 

Nyt voi keskustelemalla vaikuttaa siihen, miten susikantaa jatkossa hoidetaan. 

 

Suomen riistakeskus päivittää yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa, jota laadittaessa halutaan ottaa huomioon myös paikallisten ihmisten näkemyksiä susikannan hoidon toimenpiteistä. Tätä keskustelua varten on nyt avattu nettiin keskustelufoorumi, jonka kautta on mahdollisuus osallistua toimenpiteiden kehittämiseen.

Keskustelun tavoitteena on kehittää ja löytää keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta uudenlaisia näkemyksiä ja toimintaehdotuksia susikannan hoitoon, ongelmiin sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Keskustelujen kautta syntyneet ideat ja ajatukset luovat myös pohjaa syksyllä 2014 järjestettäville paikallisille työpajoille susireviirialueilla. Tällainen työpaja on tulossa Kainuussa ainakin Kuhmoon.

Keskustelufoorumilla kommentit ovat avoimesti kaikkien luettavissa. Keskusteluun osallistuakseen täytyy rekisteröityä ja kirjautua.

Hoitosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joita toteuttamalla susikantaa on tarkoitus hoitaa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vastata ihmisten kokemaan huoleen ja vahinkoihin sekä turvata susikannan säilyminen.

Susikannan hoitosuunnitelman vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

(Lähde: www.kuhmolainen.fi)
http://www.kuhmolainen.fi/Uutiset/1194886524394/artikkeli/susienhoidosta+avattu+keskustelufoorumi.html

Perhon susia väitetään hybrideiksi

Eläkkeellä oleva porvoolainen ylikonservaattori Eirik Granqvist väittää Perhossa, vuoden 2013 tammikuussa salakaadettua kolmea sutta hybrideiksi. Asiasta uutisoi Österbottens Tidning lauantain 15. maaliskuuta lehdessä. Hänen mukaansa myös todisteita on hävitetty, susista on jäljellä vain luuranko.

Rikoskomisario Anders Åfors Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisista toteaa poliisin käyttäneen susien tunnistamisessa Eviran ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden osaamista. Päälinjana tutkinnassa on geeniteknologia.

– Puolustus on kutsunut Granqvistin asiantuntijaksi, kommentoi Åfors tämän roolia susitutkimuksessa.

Aiemmin julkisuudessa oli tieto, jonka mukaan salakaadetut sudet ovat villisusia.

– Ei meidän tutkintalinjamme ole muuttunut. Lähdemme siitä, että kolme sutta on ammuttu, Åfors sanoo. Hän mainitsee, että tekijät olivat yrittäneet myös peittää salakaatoja, sillä susia oli yritetty polttaa. Vain yksi saatiin tutkintaan ehyenä.

Asiasta pyydetään toisen kerran loppulausunnot eri osapuolilta ja sen jälkeen se menee syyteharkintaan. Mahdollisesti oikeuskäsittelyyn päästään syksymmällä.

Lisää asiasta tiistain 18.3. Keskipohjanmaassa.

(Lähde: www.kp24.fi)
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=360276

Riistakeskus kutsuu keskustelemaan susipolitiikasta

Kuva: Hannu Huttu

 

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa on 140-155 sutta. Se on parikymmentä enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten susia on itärajalla. Kuvan susi käyskenteli Kuhmossa keväällä 2010. 

 

 

Kainuulaiset ja muut susireviirialueilla asuvat ihmiset voivat osallistua viikosta 12 alkaen uuden sudenhoitosuunnitelman laadintaan.

Suomen Riistakeskus kerää mielipiteitä verkossa. Keskustelut ovat auki määräajan, ja niiden aiheet vaihtelevat. Keskustelijan nimi ja kotipaikkakunta ovat näkyvissä.

'Projektipäällikkö Mikael Luoma sanoo, ettei kyseessä ole huutoäänestys vaan vuorovaikutus ja kehittyvä keskustelu, josta myös tehdään yhteenveto.

Uuden keskustelusivun osoite tulee viikolla 12 Riistakeskuksen riista.fi-sivustolle.

Riistakeskus laatii tänä vuonna luonnoksen sudenhoitosuunnitelmaksi. Kyse on maa- ja metsätalousministeriön tämän vuoden isoimmasta hankkeesta.

Edellinen suunnitelma on vuodelta 2005. Tavoitteena on laatia selkeä ja havainnollinen toimintamalli, johon ihmiset voivat sitoutua ja joka samalla turvaa elinvoimaisen susikannan

Maria Kalliokoski

(Lähde: www.kainuunsanomat.fi)
http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194883767969/artikkeli/riistakeskus+kutsuu+keskustelemaan+susipolitiikasta.html

Metsästäjien vastaus P-K:n luonnonsuojelupiirille: Suurpetojen kannanhoito ei parane perättömillä väitteillä

 

Metsästäjät ovat vastanneet pikaisesti ja kipakasti Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin väitteisiin salametsästyksestä ja luvattomista haaskoista Tohmajärven Värtsilän alueella. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin mukaan luonnonsuojelupiiri jatkaa totuuden vastaisilla väitteillään metsästäjien mustamaalaamista ja pyrkii kääntämään yleistä mielipidettä metsästyksen vastaiseksi.

Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri epäilee, että metsästäjien maineen mustamaalauksen lisäksi luonnonsuojelupiiri pyrkii väitteillään vaikuttamaan sudenhoitosuunnitelman valmisteluun, jonka kuulemistilaisuudet ovat juuri käynnistymässä.

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri julkisti maanantaina kannanoton, jonka ydin on, että Tohmajärven Värtsilässä on jo useiden vuosien ajan pidetty luvattomia haaskoja lähellä asutusta. Haaskoilla on helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

 

Kaikki metsästäjät eivät ole seuroissa

Metsästäjien paikallinen edunvalvoja muistuttaa tiistaina julkistamassaan kirjelmässä, että poliisi on ilmoituksensa mukaan tarkastanut kaikki Värtsilän alueelta ilmoitetut haaskat. Samoin on tarkastettu kaikki suden salametsästystutkinnan yhteydessä ilmenneet haaskat. Yhden osalta selvitys on kesken ja kaikki muut haaskat on todettu laillisiksi.

Metsästäjäpiirin porukkaa kirpaisee pahasti luonnonsuojelupiirin väite siitä, että kaikki salametsästäjät ovat järjestäytyneitä metsästäjiä, koska jokaisen aseen omistajan on Suomen tiukasta aselupakäytännöstä johtuen pakko kuulua metsästysseuraan.

- Väite on täysin perätön. Aselain mukaan aseen hankinta- ja hallussapitoluvan voi saada muillakin kuin metsästysperusteilla, esimerkiksi ampumaharrastusta varten, julkilausumassa todetaan.

Piiri huomauttaa, että laillista metsästystä voi harrastaa Suomessa ilman, että kuuluu metsästysseuraan.

- Esimerkiksi Metsähallitus myy vuosittain useita kymmeniä tuhansia pienriistalupia ja runsaasti hirvilupaosoituksia joiden yhtenä myöntämisehtona on, että metsästäjällä ei ole muuta metsästysmahdollisuutta esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyden kautta. Myös Pohjois-Karjalan alueella on useita Metsähallituksen lupa-alueita.

 

Metsästäjien ja suojeluaktiivien autettava poliisia

Kirjelmässä todetaan, että metsästyksen valvonta on lain mukaan poliisin tehtävä. Valvonta edellyttää käytännössä laajaa yhteistyötä, jossa metsästäjät ovat yksi toimija.

- Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri on ollut helmi- ja maaliskuun aikana useita kertoja yhteydessä poliisiin ja riistakeskukseen metsästyksenvalvonnan tehostamiseksi. Yhteistyötä valvonnan tehostamiseksi jatketaan. Piiri on myös kehottanut metsästysseurojaan lisäämään alueidensa valvontaa.

- Metsästäjät ovat ilmoittaneet ja tulevat myös jatkossa ilmoittamaan salametsästyshavainnoistaan tuoreeltaan poliisille. Toivottavasti myös luonnonsuojeluaktiivit tekevät samoin, Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ärähtää.

 

Lue myös

 

P-K:n luonnonsuojelupiirin raju väite: Luvattomilla haaskoilla salametsästystä, susilupia, petopelkoa ja koulukyydityksiä

 

 

Jouki Väinämö Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/metsastajien_vastaus_p-kn_luonnonsuojelupiirille_suurpetojen_kannanhoito_ei_parane_perattomilla_vaitteilla/7130739 

P-K:n luonnonsuojelupiirin raju väite: Luvattomilla haaskoilla salametsästystä, susilupia, petopelkoa ja koulukyydityksiä

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin tuore kannanotto sisältää rajuja väitteitä luvattomista haaskoista ja niiden seurauksista Tohmajärven Värtsilän alueella. Kannanoton mukaan alueella on pidetty asutuksen välittömässä läheisyydessä jo useamman vuoden ajan luvattomia haaskoja, joita on käytetty salametsästykseen, helpottamaan houkuteltujen "häirikkösusien" kaatolupien saamista ja lietsottu petopelkoa entisestään.

Kuvan haaska ei liity luonnonsuojelupiirin esittämiin tapauksiin. Kuva: YLE

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on julkistanut kannanoton, jossa esitetään rajuja väitteitä metsästäjien päänmenoksi Tohmajärven Värtsilän alueella.

Väitteiden ydin on, että lähellä asutusta jo useita vuosia pidetyillä luvattomilla haaskoilla on käytännössä helpotettu salametsästystä ja samalla lisätty tietoisesti suurpetovahinkoriskiä. Haaskoilla on tavattu laitonta eläinperäistä materiaalia, muun muassa lampaita ja nautoja.

Luonnonsuojelupiirin mukaan luvattomien ja luvallisten haaskojen yhteisvaikutuksesta on alueelle muodostunut poikkeuksellinen haaskahoukutin, joka jo vuosien ajan on synnyttänyt väärää mielikuvaa ihmisasutuksen lähistölle hakeutuvista häirikkösusista. Haaskojen sivuseurauksena lisääntynyt petopelko on johtanut muun muassa koulukyydityksiin.

Lukuisat petohavainnot ovat mahdollistaneet myös virallisten poikkeuslupien hakemisen "muka häirikköyksilöiden ampumiseen".

Haaskat ovat myös hygieniariski. Kesäaikaan mädän haju leviää suotuisalla säällä pitkän matkan päähän, luonnonsuojelupiiri kuvailee julkilausumassaan.

 

Kaikki salametsästäjät seuroissa?

Kannanotossa todetaan ykskantaan, että kaikki salametsästäjät kuuluvat metsästysseuroihin.

- Suomen tiukasta aselupakäytännöstä seuraa, että kaikki salametsästäjät (poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa) ovat myös metsästysseuroihin kuuluvia järjestäytyneitä metsästäjiä. Salametsästyksen kitkeminen on siten ensisijaisesti metsästäjäjärjestöjen vastuulla. Tyhjien puheiden, ongelmien kiistämisen ja peittelyn tilalle tarvitaan tekoja, luonnonsuojelupiiri vaatii.

Luonnonsuojelupiiri esittää ratkaisuksi, että Värtsilän alueelle ei myönnetä tulevina vuosina haaskalupia ollenkaan. Lisäksi lähitulevaisuudessa mahdollisesti alueelle myönnettävät suurpetojen poikkeusluvat tulee asettaa tavallista tarkemman harkinnan alaisuuteen.

 

"Päivänselvä ongelma"

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä kertoo, että luvattomat haaskat ovat olleet jo vuosia päivänselvä ongelma Tohmajärven Värtsilän alueella. Pönkkä itse kävi maisemissa jo pari vuotta sitten eläinlääkärin kanssa katsomassa luvattomia haaskoja. Osan aikaa matkassa oli myös poliisi.

"Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista.

- Heikki Pönkkä

- Kuolleita eläimiä oli kipattu pahimmillaan vain muutaman sadan metrin päähän rakennuksista, Pönkkä muistelee.

Toiminnanjohtaja Pönkkä toteaa, että kaikkia luvattomia haaskoja ei välttämättä ole suunniteltu laittomuuksiin ja salametsästykseen, mutta niistä helposti tulee sellaisia.

Heikki Pönkkä myöntää, että luonnonsuojelupiirin kannanotto on jyrkkä. Rajan pinnassa eletään jo luonnostaan suurpetoalueella, joten tilannetta ei pidä ihmisten tietoisesti enää pahentaa.

- Ei ole provosoitu kertaakaan, mutta muutokset tulevat vain jäykimmän kautta.

 

Yksi mahdollinen haaska poliisin jatkoselvityksessä

Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että heille on tehty tänä talvena alueelta 6-9 ilmoitusta mahdollisesta luvattomasta haaskasta. Ilmoituksia on jätetty myös muualta Pohjois-Karjalasta.

Kaikki ilmoitetut paikat on käyty läpi, ja yhden osalta tehdään jatkoselvityksiä. Tässä vaiheessa kyseessä ei kuitenkaan ole rikostutkinta.

Poliisi muistuttaa, että ilmoitukset epäillyistä luvattomista haaskoista on tehtävä suoraan poliisille ja heti tuoreeltaan. Helmikuussa on hankala tutkia, onko paikalla ollut kesällä haaska.             

 

Lue myös

 

Susien salakaadot: "Metsästäjät eivät halua puhdistaa mätiä omenoita"

 

 

Poliisi: Metsästysseuroja ei epäillä salakaadosta 

 

Jouki Väinämö Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/p-kn_luonnonsuojelupiirin_raju_vaite_luvattomilla_haaskoilla_salametsastysta_susilupia_petopelkoa_ja_koulukyydityksia/7129192 

Emeritustutkijan väite: Suomessa ei ole enää susia

 

Kuva: Pertti Granqvist

 

Susi, koirasusi vai koira? Kuvssa tutkitaan talvella 2008 Sotkamossa kaadettua sutta. Nyt on asiantuntijoiden taholta esitetty epäilyksiä susien geneettisestö puhtaudesta.

Riista- ja kalatalouden laitoksen emeritustutkija Kaarlo Nygrén sanoo Suomessa suden olevan sananmukaisesti hukassa.

– Meillä ei ole enää oikeastaan ollenkaan puhtaita susia. On koirien ja susien risteytymiä ja susiksi luultuja koiria. Parikymmentä vuotta sitten, 1990-luvulla tapahtui susillemme jotain.

Ilomantsissa asuva Nygrén perustaa havaintonsa tieteellisten tutkimusten tulosten lisäksi Itä-Suomessa otettuihin valokuviin susista. Susia on kuvattu haaskoilla, pannoituksen yhteydessä ja muutama kuva on saatu riistakameroista.

– Selkeästi näistä kuvista on nähtävissä, etteivät eläimet ole puhtaita susia. Eikä susien käyttäytyminen ole enää lajille tyypillistä. Nykyajan sudet eivät pelkää ihmistä kuten ennen. Ne tulevat melkein ihmiseltä kysymään, etteikö olisi jotain annettavaa.

Uusimmassa Metsästys- ja Kalastus -lehdessä Kaarlo Nygrén kertoi Venäjän tiedeakatemian Vavilov-instituutissa tehdystä tutkimuksesta. Tutkittavana oli 1970-luvulla susista otetut kudosnäytteet, kolmesta Perhossa ammutusta sudesta otetut kudosnäytteet ja Pöytyällä 2012 ammutun Auli-suden verta.

Sokkotestissä 1970-luvun näytteet todettiin susiksi, Perhon näytteet koirasusiksi ja Auli koiraksi.

Sotkamossa eliminoitiin myös kesällä 2012 pannoitettu koirasusi. Eläin muistutti ulkonäöltäänkin enemmän koiraa kuin sutta.

Nygrénin mielestä tilanne on huolestuttava.

– Euroopan Unionin direktiivin mukaan susien ja koirien risteymät on poistettava luonnosta välittömästi. Erikoista, että susien uhanalaisuutta koskevaan direktiiviin vedotaan joka käänteessä. Tämä toinen direktiivi on julkisessa keskustelussa unohtunut täysin.

Ministeri Koskinen: Pantasusiseurannan jatko harkinnassa
  
Pertti Granqvist

(Lähde: www.kuhmolainen.fi)
http://www.kuhmolainen.fi/Uutiset/1194881858261/artikkeli/emeritustutkijan+vaite+suomessa+ei+ole+enaa+susia.html

Pihasuden kaatoluvasta valitus – Suomen Susi ry vaati luvan kumoamista

Riistakeskus Pohjanmaa myönsi poikkeusluvan pihoilla liikkuneen suden kattoon Alavuden ja Ähtärin alueella viime perjantaina. Lupa on voimassa vielä kaksi viikkoa.

Kuva: Yle

Suomen Susi – yhdistys on jättänyt valituksen Pohjanmaan riistakeskuksen viime perjantaina myöntämästä pihasuden kaatoluvasta. Lupa myönnettiin Alavuden-Ähtärin seudulla sijaitsevalle alueelle.

Valitus on jätetty Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Suomen Susi ry vaatii luvan toimeenpanoa keskeytettäväksi ja päätöksen kumoamista.

Perusteluissaan yhdistys vetoaa muun muassa siihen, että päätöstä tulisi edeltää 30 päivän valitusaika.

Riistakeskus Pohjanmaan vs. riistapäällikkö Sami Tossavaisen mukaan riistahallintolaki kuitenkin mahdollistaa tietyissä tapauksissa päätöksen toimeenpanon myös ilman valitusaikaa.

Alavuden ja Ähtärin alueella on vuoden aikana kirjattu yhteensä 170 susihavaintoa, joista 90 pihoissa.

Suden kaato ei ole toistaiseksi alueella onnistunut. Havainnointia hankaloittaa lumen puute. Poikkeusluvassa on lisäksi määritelty, että pyynti voidaan aloittaa vasta sitten, kun susi on tullut 100 metriä lähemmäs asuttua rakennusta.

Riistakeskus Pohjanmaan tulee antamaan asiasta oman lausuntonsa.

Lue myös

 

Pihasudelle kaatolupa Etelä-Pohjanmaalla 

 

Birgitta Vuorela Yle Pohjanmaa 


(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/pihasuden_kaatoluvasta_valitus__suomen_susi_ry_vaati_luvan_kumoamista/7123606 

Venäläistutkijat: Perhossa salakaadetut pedot olivat koirasusia

 

Jaana Kankaanpää

Suomalaistutkija määritti Perhossa salakaadetut pedot susiksi, venäläistutkijat koirasusiksi. Tämä koirasusi on kuvattu Riihimäen erämessuilla 2002.

Viime vuoden tammikuussa Perhossa laittomasti tapettuja kolmea sutta venäläiset tutkijat väittävät koirasusiksi, suomalaiset susiksi.

Metsästysrikoksista epäillyt henkilöt ovat toimittaneet tappamistaan eläimistä dna-näytteet Venäjän tiedeakatemian Vavlov-instituuttiin. Samalla on lähetetty näyte myös tammikuussa 2012 Pöytyällä ammutusta Auli-sudesta.

Venäläistutkijoiden mukaan Perhon eläimet ovat koiran ja suden risteymiä. Pöytyän Auli oli venäläisten mielestä koira.

Oulun yliopiston professori Jouni Aspi on määrittänyt sekä Perhossa tapetut eläimet että Pöytyän Aulin susiksi. Aspin määritys perustuu noin 500 suomalaisen ja lähialueen suden geenipankkiin. Vanhimmat näytteet ovat 1800-luvulta.

Suomessa on 2000-luvulla tapettu kolme koiran ja suden risteymää. Parikymmentä vuotta sitten Perhossa tapettiin useita koirasusiksi epäiltyjä petoja.

Asiasta kertoi Metsästys ja kalastus -lehti maaliskuun numerossaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Hongisto on tehnyt eduskuntakyselyn koirasusista.

Reijo Vesterinen 

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/ven%C3%A4l%C3%A4istutkijat-perhossa-salakaadetut-pedot-olivat-koirasusia-1.57965 

Pelko heräsi Virroilla: Useita susihavaintoja aivan keskustan tuntumassa – katso kuvat

Lukijan kuva

Kuvassa näkyy täysikasvuisen suden tassunjälki. Kuvat otettiin 23. helmikuuta Virtain Torppakylässä.

Useat viimeaikaiset susihavainnot ovat herättäneet pelkoa Virroilla. Viimeisin havainto susista tehtiin tiistaiaamuna Virtain läpi kulkevalla entisellä junaradalla, jossa jäljet ulottuivat lähes keskustaan asti. Jälkihavainnot tehtiin kahdesta pihasta Koronkylässä.

 

- Alkaa kyllä pikkuisen huolestuttaa kylän laidalla pomppivat sudet, sanoo Virtain riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pekka Venäläinen, joka on käynyt toteamassa jälkihavainnot oikeiksi.

 

Havaintoja susista on tehty myös 23. helmikuuta Torppakylässä ja 18. helmikuuta Virtain keskustan laidalta. Venäläisen mukaan jäljet viittaavat siihen, että alueella liikkuvat sudet ovat täysikasvuisia. Hän arvioi, että laumaan kuuluu noin kymmenen sutta.

 

- Mäyräkoira syötiin Liedenpohjassa helmikuun 11. päivä. Mutta se on toisen susilauman tekoa. Se susilauma asustaa Alavudella ja käy Virtain pohjoisosissa.

 

Tiedot susihavainnosta kulkeutuvat nopeasti eteenpäin, ja Venäläinen sanoo, kyselyitä susista on tullut etenkin lapsiperheiltä.

 

- Emme ole toistaiseksi tekemässä asialle mitään. Vaikka saisimme luvan suden kaatoon, emme tekisi luvalla mitään. Huonon lumitilanteen takia suden jäljittäminen on käytännössä mahdotonta.

 

Venäläinen sanoo, että tilastojen mukaan susi on lähes vaaraton ihmiselle.

 

- Tilastojen mukaan näin on. Lähinnä se on koiralle vaarallinen. Mutta kun tilasto ei ihmistä tapa, mutta susi saattaa raadella. Neuvoisinkin koiranomistajia pitämään koirat kohtuullisen lähellä.

 

Susien vierailut asutuksen läheisyydessä selittyvät Venäläisen mukaan ravinnon puutteella. Kun metsästä ei löydy tarpeeksi ravintoa, susi lähtee etsimään ravintoa ihmisten ilmoilta.

 

Venäläinen pyytää, että Virtain ja lähialueen susihavainnot tulisi ilmoittaa suoraan riistanhoitoyhdistykselle.

 

Riistanhoitoyhdistyksen yhteystiedot löydät täältä >>>

 

Lukijan kuva

Kuvassa näkyy täysikasvuisen suden tassunjälkiä. Kuvat otettiin 23. helmikuuta Virtain Torppakylässä.

 

 

Lukijan kuva

Kuvassa näkyy täysikasvuisen suden tassunjälkiä. Kuvat otettiin 23. helmikuuta Virtain Torppakylässä.

(Lähde: www.aamulehti.fi)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194881229252/artikkeli/pelko+herasi+virroilla+useita+susihavaintoja+aivan+keskustan+tuntumassa+katso+kuvat.html 

Tutkija: Köyliön koko susilaumassa voi olla kapipunkkitartunta

Tänä talvena kapiin kuollut Köyliön lauman susi on tuskin ainutkertainen tapaus. On mahdollista, että koko 6-8 eläimen lauma on saanut kapipunkkitartunnan.

– On kai aika todennäköistä, että jos laumassa yksi on saanut tartunnan, myös toiset saavat sen. Sen verran kosketusta laumassa varmaankin on, vahvistaa luonnonvaraisten eläinten tauteihin erikoistunut tutkija Marja Isomursu Evirasta.

– Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä sairastu vakavammin.

Jos yksilöitä alkaa sairastua lisää, sillä voi olla isokin vaikutus Köyliön lauman rakenteeseen ja toimintaan.

Lue lisää keskiviikon Länsi-Suomesta

(Lähde: www.ls24.fi)
http://ls24.fi/jutut/uutiset/juttu-tutkija-koylion-koko-susilaumassa-voi-olla-kapipunkkitartunta

Yleisötilaisuuksia ei järjestetä

Kuva: Pekka Lassila

 

Sudenhoitosuunnitelmaa laadittaessa ei järjestätä kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, mutta susireviirien asukkaita kuullaan muulla tavoin. Kuva Hiisijärven susitilaisuudesta viime lokakuulta.

 

Riistakeskus päivittää parhaillaan susikannan hoitosuunnitelmaa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Työn lähtökohta on, että susireviireillä asuvat ihmiset ovat mukana kehittämässä toimenpiteitä kannanhoidolle.

Kaikille avoimia yleisötilaisuuksia ei kuitenkaan järjestetä.

Yleisötilaisuuksissa ovat Riistakeskuksen mukaan olleet korostuneesti esillä suden tuomat haitat, jotka eivät ole vuosien välillä juuri muuttuneet ja jotka tunnetaan verrattain hyvin. Kansalaisten laaja osallistuminen hoitosuunnitelmatyöhön mahdollistetaan keskustelufoorumin kautta. Foorumi tarjoaa yleisötilaisuutta paremmin tasapuolisen osallistumisen asuinpaikasta riippumatta ja sisältää ripauksen nykyaikaista innovatiivisuutta osallistamisen kentällä.

Maaliskuun aikana internettiin avataan keskustelufoorumi, joka mahdollistaa kaikkien halukkaiden osallistumisen toimenpiteiden kehittämistyöhön. Ideana on, että keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta nousee uusia ideoita paremman kannanhoidon toteuttamiseksi.

Kuhmossa järjestetään syyskuussa myös työpajatoimintaa, joissa ideoidaan ja kehitetään pienryhmissä toimenpiteitä. Työpaja ei ole kaikille avoin. Osallistujat työpajoihin kutsutaan siten, että edustettuina on kattava otos susireviirin toimijoista.

Lisäksi Riistakeskus järjestää asiantuntijatyöpajoja sekä maalis-huhtikuun aikana laajan kansalaiskyselyn.

(Lähde: www.kuhmolainen.fi)
http://www.kuhmolainen.fi/Uutiset/1194880684048/artikkeli/yleisotilaisuuksia+ei+jarjesteta.html

Villit koirasudet vaarallinen vieraslaji

Johanna Heikkilä

Koiran ja suden risteymä poistettiin laumastaan 90-luvun puolivälissä viranomaisten luvalla. Risteymätunnusmerkeinä ovat mm. valkotupsuinen ja kippurainen häntä sekä turkin väritys.

Suomalainen riistalainsäädäntö tuntee koiran ja suden, mutta ei näiden risteymää koirasutta tai susihybridiä. Epäselvä tilanne on johtanut hitaaseen toimintaan näiden eläinten poistossa luonnosta.
Euroopan komission asiakirjoissa edellytetään, että koiran ja suden risteymät ja villiintyneet koirat on poistettava luonnosta viipymättä.

Metsästyslaissa määritellään riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Jälkimmäisistä erikseen mainitaan villiintynyt kissa, jonka poistosta on säädökset.

Ministeri Jari Koskiselle jätettiin viime viikolla kirjallinen kysymys. Siinä kansanedustaja Reijo Hongisto (ps.) perää hallituksen toimia asiassa. Vastaus pitää antaa lähiviikkoina.

'Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka, niiden aiheuttamiksi vahingoiksi on arvioitu EU:n alueella 12,5 miljardia euroa.

Esimerkiksi Parkanon koirasusipentue hävitettiin tammikuussa 2010. Seudulta on myös tuoreita havaintoja epäilyttävistä yksilöistä. Satakunnan alueeltakin on ollut tietoja villikoiralaumoista.

(Lähde: www.kankaanpäänseutu.fi)
http://www.kankaanpaanseutu.fi/Uutiset/1194880562476/artikkeli/villit+koirasudet+vaarallinen+vieraslaji.html

Susi raateli metsästyskoiran hengiltä Maaningalla

 

Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan pedon tappama koira oli jo kolmas samalla suunnalla Savossa.

Susi on raadellut jäniskoiran hengiltä Maaningan Petsamossa. Metsästäjä oli laskenut jäniskoiran irti perjantaina päivällä. Se ajoi jänistä iltayöhön ja katosi metsään yöksi.

Lauantaina metsästäjä löysi koiran pahoin raadeltuna ja kuolleena. Metsästäjät päättelivät jäljistä, että koiran oli raadellut susi.

Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan pedon tappama koira oli jo kolmas samalla suunnalla. Ajavan koiran käyttö metsästyksessä päättyi kuitenkin helmikuun loppuun.

Itä-Suomen poliisista todetaan, että nähtäväksi jää, tuleeko susi pihoihin. Poliisi pyytää ilmoittamaan suden liikkeistä petoyhdyshenkilöille tai poliisille.

Paula Tapiola Yle Uutiset 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susi_raateli_metsastyskoiran_hengilta_maaningalla/7115446