Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
keskiviikko 31. joulukuuta 2014
”Susien metsästyskiintiö olisi järkevää tuplata”
Metsästäjäliiton Kainuun piiri kannanotossaan: Suden määrittely riistaeläimeksi on oikein.
Jussi Leinonen/Arkisto
Metsästäjäliiton
Kainuun piirin mielestä on aivan oikein, että ministeriö on
mahdollistanut 29 suden kannanhoidollisen metsästyksen kahtena
seuraavana vuonna. Kuvan susi on Ranuan eläinpuistosta.
Tanja Nuotio
Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri painottaa kannanotossaan, että suden määritteleminen riistaeläimeksi on oikea ratkaisu.
– Se on erittäin arvostettu ja metsästyksellisesti vaativa
suurpeto, jonka kanta on vahvistunut muutaman viime vuoden aikana hyvin
merkittävästi. Viimeaikaiset pentuearviot ovat olleet 29–41 laumaa, mikä
ylittää selvästi kannanhoitosuunnitelmassa esitetyn 25 lisääntyvän
parin määrän.
Piirin mielestä on aivan oikein, että maa- ja
metsätalousministeriö on mahdollistanut 29 suden kannanhoidollisen
metsästyksen kahtena seuraavana vuonna.
– Kuitenkin laumojen lukumäärän kasvu antaa viitteen siitä, että
kestävästi olisi mahdollista ja kannanhoitosuunnitelman puitteissa
järkevää kaksinkertaistaa metsästettävien yksilöiden määrä.
– Susikannan seuranta voidaan turvata vain, kun saadaan kaikki luonnossa liikkujat kertomaan havaintonsa petoyhdyshenkilöille.
Kainuun piiri korostaa, että paikallisia asukkaita ja heidän
mielipiteitään pitää arvostaa eikä kuulla pelkästään hallintoalamaisina.
– Kainuussa on susia niin paljon, että ne ovat lähes päivittäin jonkinlaisessa kontaktissa ihmisten kanssa, piiri toteaa.
– Vahinkojen ennaltaehkäisy voi tapahtua vain, kun susiin saadaan palautettua ihmispelko.
Piirin mielestä yhteistyö kansalaisten, riistahallinnon ja suurpetotutkimuksen kesken on saatava toimimaan.
– Nyt useat, varsinkin metsästävät henkilöt ovat olleet oppositiossa muiden yhteistyötahojen suuntaan.
Kainuun piiri toivoo, että toistuvaa haittaa tai ongelmia aiheuttavat sudet tulisi saada poistaa välittömästi, kuten Ruotsissa.
Metsästyskoiraharrastajat: ”Hoitosuunnitelma on lähes täydellinen petos”
Kuva: Jussi Leinonen/Arkisto
Metsästyskoiraharrastajat
ry:n mielestä sudensuojelu täytyy lopettaa. Yhdistys kutsuu suden
hoitosuunnitelmaa petokseksi ja vaatii mm. RKTL:n susitutkijoiden eroa.
Metsästyskoiraharrastajat
ry vaatii suden suojelun lopettamista ja nykyisten susitutkijoiden
eroamista. Yhdistyksen mielestä susikannan hoitosuunnitelma ei huomioi
metsästyskoirakulttuuria ja susikanta on ylisuuri.
Metsästyskoiraharrastajat
kutsuvat tiedotteessaan hoitosuunnitelmaa ”lähes täydelliseksi
petokseksi, jonka uhreina ovat susialueiden asukkaat, metsästys- ja
metsästyskoirakulttuuri.
”Yhdistys väittää
tiedotteessaan, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
susitutkijat ovat valehdelleet susikannan koosta väittäen sitä
pienemmäksi kuin se todellisuudessa on. Lisäksi yhdistys syyttää RKTL:n
tutkijoita valehtelusta, että Suomessa ei olisi koiran ja suden
sekoituksia.
Metsästyskoiraharrastaja haluavat susitutkijoiden eroavan ja tilalle tulevan ”puolueettomia sekä rehellisiä tutkijoita”.
Yhdistyksen mielestä susiongelmista kärsivien
määrä on suuri ja heidän tyytymättömyytensä vain kasvaa. Jos suden
suojelupolitiikka ei muutu, johtaa se Metsästyskoiraharrastajien mukaan
korpilain käyttöönottoon.
Yhdistys korostaa, että
vaikka suojeluohjelmaan suuttuneet ottaisivat lain omiin käsiinsä ja
pyydystäisivät susia muun muassa ansoilla, myrkyillä tai luvattomilla
aseilla, se ei liity lainkuuliaisten metsästäjien toimintaan.
Metsästyskoirayhdistys
ilmoittaa tiedotteessaan, että mikäli sen vaatimuksiin ei suostuta,
yhdistys lopettaa kaikenlaisen yhteistyön RKTL:n kanssa. Tämä
tarkoittaisi, ettei yhdistys muun muassa ilmoita petohavainnoista tai
anna koiria käyttöön SRVA:n toimintaan esimerkiksi kolarissa
haavoittuneen eläimen jäljitykseen.
Lisäksi Metsästyskoiraharrastajat eivät jatkossa ilmoita suden salakaadoista.
Susikeskustelu virisi Oulussa tämän jälkikuvan myötä. Kuva: Tanja Luokkanen
Facebookissa jaettiin tapaninpäivänä kuva, jossa on eläimen jälki.
Kuvan jakaja Kaisu Luokkanen väittää jäljen kuuluvan sudelle.
Julkaisussa viitataan myös paikallislehti Rantapohjan Facebook-sivulla
aiemmin julkaistuun kuvaan väitetystä suden jäljestä. Luokkasen ottama
kuva on Kalimeenkylältä ja Rantapohjan kuva puolestaan Hämeenjärveltä
Haukiputaalta.
Rantapohjan mukaan kolmen suden lauma olisi liikkunut Kalimeen,
Kellon, Kuivasjärven ja Alakylän alueella. Molempia kuvia on jaettu
kymmeniä kertoja.
Riistapäällikkö Keijo Kapiainen on nähnyt Luokkasen jakaman kuvan.
Hänen mukaansa ainakaan sen kuvan perusteella ei pysty sanomaan, että
kyseessä olisi susi.
– Kyseessä voi olla susi, koira tai ilves. Yhdestä jäljestä sitä ei
pysty sanomaan. Pitäisi nähdä vähintään jälkijono. Se, että suurpetoja
olisi kolme, viittaa ilvekseen. Ilvesemo liikkuu usein kahden pennun
kanssa.
Kapiaisen mukaan tapauksessa on eriskummallista se, mistä susilauma olisi alueelle tullut.
– Sieltä ei ole aikaisempia havaintoja, eikä lähimaillakaan. Pidän sitä jopa epätodennäköisenä. Tekisi mieli epäillä ilvestä.
Koko Oulun alueella tavataan yksittäisiä vaeltavia susia. Lähimmät
tiedetyt susilaumat ovat etelämpänä Pyhäntä-Haapajärvi-Siikalatva
-alueilla.
Susi työllistää riistakeskusta erittäin paljon. Varsinkin nyt susi
puhuttaa, sillä tuore susikannan hoitosuunnitelma on parhaillaan
lausuntokierroksella. Jos suunnitelma menee läpi esitetyn kaltaisena,
voisi susia jatkossa metsästää niin sanotusti kannanhoidollisin
perustein. Nykyisin riistakeskus myöntää poikkeuslupia ainoastaan
häirikkösusien pyyntiin.
Pihasudelle kaatolupa – Lestijärvellä ja Toholammilla jo 160 susihavaintoa
Toistuvasti talojen pihoilla vierailleelle sudelle liikeni
riistakeskuksesta kaatolupa. Suomen Riistakeskus myönsi poikkeusluvan
suden pyyntiin Toholammin ja Lestijärven alueella – lupa on voimassa
kolme viikkoa. Alueella on tehty tänä vuonna lähes 160 susihavaintoa –
osa niistä pihojen tai tuotantoalueiden läheisyydessä.
Susilauma elää Keuruun, Virtain ja Ähtärin alueilla.
Kuva: Yle
Kaatoluvalle oli alueella melko painavat perusteet, sillä
Toholammilla ja Lestijärvellä valtio on jounut tänä vuonna korvaamaan
useita susien aiheuttamia vahinkoja. Sudet ovat tappaneet 19 uuhta,
yhden karitsan ja yhden vasikan sekä metsästystilanteessa
suomenajokoiran.
Kaiken kaikkiaan alueelle haettiin jopa kuutta
sudenpyyntilupaa, mutta yksi liikeni. Hakemusta perusteltiin muun muassa
sillä, että karjankasvatukselle aiheutuvia vahinkoja pitää ehkäistä.
Hakijat katsoivat myös yleisen turvallisuuden vaarantuneen susien
vuoksi.
Lupa on voimassa kolme viikkoa. Pyynnin voi aloittaa, kun
susi on tullut 100 metrin päähän asutusta rakennuksesta tai käytössä
olevasta eläinsuojasta.
Poronhoitoalueen ulkopuolelle maa- ja
metsätalousministeriö voi myöntää tänä vuonna korkeintaan 10
sudenkaatolupaa. Tähän mennessä poikkeusluvilla on kaadettu neljä sutta.
Suden
epäillään liikkuneen ihmisasutuksen välittömässä läheisyydessä Liedon
Ukurantien ja Saukonojantie sekä Kaarinan Saksantien ja Hepojoentien
alueella 23.12. päivällä. Jälkien perusteella epäilty susi on jatkanut
matkaa Paimion suuntaan.
Epäillystä sudesta on yksi silminnäkijähavainto. Lisäksi epäilty susi on
tallentunut riistakameraan. Täyttä varmuutta ei ole siitä, oliko
kyseessä susi vai joku sutta muistuttava eläin.
Suden epäillään liikkuneen asutuksen lähellä Liedossa ja Kaarinassa
Suden epäillään liikkuneen ihmisasutuksen
välittömässä läheisyydessä Liedon Ukurantien ja Saukonojantien sekä
Kaarinan Saksantien ja Hepojoentien alueella tiistaina.
Jälkien perusteella epäilty susi on jatkanut matkaa Paimion suuntaan. Epäillystä sudesta on yksi silminnäkijähavainto.
Lisäksi
epäilty susi on tallentunut riistakameraan. Lounais-Suomen
poliisilaitoksen mukaan täyttä varmuutta ei toistaiseksi ole siitä, onko
kyseessä susi vai joku sutta muistuttava eläin.
Pohjois-Karjalaan myönnetyt kaksi poikkeuslupaa susien kaatoon on käytetty.
Tohmajärvellä muun muassa pihapiirissä Riikolassa
liikkunut susi ammuttiin joulukuun alkupuolella vain päivä, pari sen
jälkeen, kun uusi lupa sen kaatamiseen oli myönnetty. Ensimmäistä lupaa
ei ehditty käyttää huonojen sääolosuhteiden takia.
Enossa ja Kontiolahdella liikkunut susi puolestaan ammuttiin viime lauantaina Kontiolahden Kyykässä.
Sotkamossa on kaadettu talon pihaan tullut isokokoinen susi
Sotkamon Ontojolla on kaadettu susi Riistakeskuksen poikkeusluvalla.
Noin 47 kiloa painava urossusi kaadettiin sunnuntai-iltapäivällä, sanoo
luvanhaltija Esko Klemetti. Asiasta kertoi ensimmäisenä Sotkamo-lehti.
Kuva: Yle
Isokokoinen urossusi ammuttiin sunnuntaina klo 14 aikaan. Sotkamon
riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen arvelee, että
susi liikkui pihoissa etsimässä ravintoa vioittuneen alaleukansa takia.
Riistakeskusken
myöntämä poikkeuslupa astui voimaan viikko sitten. Lupa myönnettiin
Sotkamon itäosaan ja Kuhmon puolelle kuntarajan läheisyyteen.
Luvanhaltija Esko Klemetti kertoo, että yksinäisien susien liikkeitä
tarkkailtiin koko viime viikko.
– Vasta satanut lumi helpotti
susien jäkien tarkkailua, sanoo Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen
toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen.
Noin 25 metsästäjän ryhmä lähti
sunnuntaina tositoimiin, ja he tavoittivat yksinäisen suden yhdeksän
aikaan sunnuntaina aamulla talon pihapiiristä. Susi oli tullut parin
kymmenen metrin päähän talosta. Metsästäjät seurasivat sutta Ontojoen
varteen ja motittivat eläimen lippusiiman avulla.
– Olihan se
pelottavan näköinen peto. Se on kova vastus kaikille luonnossa
liikkujille, jos sattuu pahalle päälle, Esko Klemetti kuvailee nyt
kaadettua sutta.
Susi talon kuistilla torstaina
Sudet ovat
tappaneet Sotkamon itäosassa ja Kuhmon kuntarajan tuntumassa ainakin
kaksi koiraa ja vahingoittaneet yhtä syksyn aikana. Lisäksi sudet ovat
toistuvasti liikkuneet lähellä asutusta.
"Sudet pysyvät poissa pihasta, jos niitä hätistelee.
– Jukka Kemppainen
Klemetin mukaan torstai-iltana susi on tullut talon kuistille
Sotkamon Härkölänsuoralla. Hänen mukaansa jälkien perusteella susi oli
pienempi kuin sunnuntaina kaadettu uros.
– Jos pihapiiriin
hakeutumisessa ei ole vaaraa, susien kynnys tulla sinne madaltuu. Sudet
pysyvät poissa pihasta, jos niitä hätistelee, Jukka Kemppainen selittää.
Jatkossa alueen susien käyttäytymistä seurataan ja selvitetään, liikkuuko Sotkamon ja Kuhmon rajalla muita häirikkösusia.
Susia pihapiireissä etelässäkin - kannanhoito jakaa mielipiteitä
Heinolalaisen Heimo Koivusen
arki on muuttunut tänä vuonna. Heinolan Rihin alueella reviiriään
pitävä ja sinne asettunut viiden-seitsemän suden lauma estää osin
metsästysharrastusta ja myös arkea.
- Koira on narussa ja aina joko emäntä tai minä
seurataan koiraa pihalla. Sitä ei voi jättää hetkeksikään yksinään,
Koivunen kertoo.
Ensimmäisellä havaintokerralla
touko-kesäkuun vaihteessa muutaman suden lauma oli 25 metrin päässä
Koivusten maapaikan pihanurmikosta.
- Koira jämähti paikalleen aamulla yhdeksän aikaan. Se oli
tunnin siinä liikkumatta, niin että vaan pää kääntyili ees taas, sivulle
ja eteen. Istuin rappusille katsomaan, kun se kokoajan tuijottaa
metsään eikä liiku. Hetken päästä näin kun kaksi sutta meni peräkkäin.
Ne oli kytännyt koko tunnin koiraa, välittämättä minustakaan sen
enempää, Koivunen muistelee.
Metsästystä nuoresta
pojasta asti harrastanut Koivunen kertoo useammasta vastaavasta
tapahtumasta kesän ja syksyn mittaan. Lauma uskaltautuu Koivusen mukaan
myös aivan asutuksen keskelle. Aivan Heinolan kirkonkylän kupeessa, ja
4-5 kilometriä Heinolan keskustasta olevalta kotipihalta lähimmät jäljet
ovat muutaman sadan metrin päässä.
- Ei se nyt mukavaa
ole, että ne täällä ihmisten asumuksissa liikkuu. Ne menee ihan talojen
ympäri ja 4-5 metrin rapun edestä saattaa mennä keskellä päivää. Ei
siitä kaikki tykkää.
Ministeriö esittää metsästyslupia
Tänään
esitellyn ja lausuntokierrokselle lähteneen sudenhoitosuunnitelman
mukaan susien kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin jo tänä talvena.
Enimmäismääräksi esitetään 29 sutta. Suunnitelmalla pyritään
ministeriön mukaan suden ja ihmisen parempaan rinnakkaiseloon.
-
Huolehdimme, että meillä on elinvoimainen vahva susikanta, mutta
kannanhoidolla pyritään löytämään tapa ettei ihmisten tarvitse myöskään
tuntea pelkoa.
- Nythän me toimitaan näiden
poikkeuslupien kautta, silloin kun ongelma on jo, ja tässä pyrittäisiin
pitkäjänteisempään työhön ja malliin toimia, maa- ja
metsätalousministeri Petteri Orpo sanoo.
Metsästys jakaa mielipiteet
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä susikanta ei vahvistumisesta huolimatta kestä vielä metsästyksen lisäämistä.
-
Susikannan pitäisi antaa vielä kasvaa ehkä pari vuotta. Jos hyvin
menee, niin sitten se olisi mahdollista kun kanta olisi kestävä ja
saavuttanut esimerkiksi sen 2007 tason, Suomen luonnonsuojeluliiton
erityisasiantuntija Tapani Veistola perustelee.
Heinolalainen Koivunen on vahvasti eri linjoilla.
-
Ei siinä ole minun mielestä mitään järkeä että ensin ruvetaan laumaa
kasvattamaan ja sitten vasta ruvetaan poistamaan. Se pitäis ajoissa
pitää tarpeeksi pienenä, ettei siitä tule ongelmaa.
Esityksen
mukaan luvat kohdistettaisiin nuoriin susiin, jotka yleensä aiheuttava
haittaa ihmisille ja joiden kaataminen ei vaikuttaisi liikaa koko lauman
elinvoimaisuuteen.
Yhdestä laumasta saisi ampua korkeintaan yhden suden.
-
Ei se yhden poistaminen vaikuta siihen ihan yhtiskä mitään. Kyllä
sieltä kaksi-kolme pitäisi saada laumasta pois. Silloin se lauma pysyisi
kurissa ja ne muuttaisi asumattomille alueille, Koivunen perustelee.
Ministeriön tavoitteena on saada esitys voimaan tammikuussa ja metsästys alkamaan jo kuluvana talvena.
Susien metsästäminen halutaan sallia. Maa- ja metsätalousministeriö
esittää uudessa hoitosuunnitelmassa vuosittaiseksi saalismääräksi
enintään 29 sutta.
Kuva: Pentti Kallinen / Yle
Käytännössä susien kaatoluvat olisivat laumakohtaisia. Keski-Suomessa
on arvioitu olevan yhdestä kahteen susilaumaa, joten enimmillään
maakunnassa saisi tappaa kaksi sutta.
- Esitämme, että lupa
kohdistuu susilaumaan, josta saisi tappaa yhden nuoren yksilön.
Olennaista on pitää lauma tuottavana, mutta kohdentaa metsästyspainetta,
jotta lauma pysyy ihmisarkana. Nuoren yksilön poistaminen ei vaikuta
lauman elinvoinmaisuuteen lainkaan. Siksi on yksi lupa laumaa kohden,
jotta riski alfan tappamisesta olisi mahdollisimman pieni, kertoo maa-
ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.
Ongelmia
aiheuttavia susia saa jo nykyisin kaataa riistakeskuksen myöntämällä
poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä. Sudenhoitosuunnitelma on
lausuntokierroksella tammikuun puoliväliin saakka.
Itärajan oma suurpetomies sai valtakunnallisen tunnustuksen – "Susikeskustelussa ääripäät kannattaisi jättää huomiotta"
Marko Kettunen ei istu stereotyyppiseen muottiin susien
suojelijasta. Metsäkonetta työkseen ajava valtimolainen saakin
kritiikkiä niin metsästäjiltä kuin muilta suojelijoilta. Vuoden
luontovapaaehtoisena palkittu Kettunen haluaa nostaa susikeskusteluun
maltillisempia äänenpainoja.
Kuva: Heli Immonen
Kolmen maakunnan kulmauksessa Valtimolla asuva Marko Kettunen pokkasi
torstaina Metsähallituksen vuoden luontovapaaehtoisen tunnustuksen
Kolin kansallispuistomaisemissa.
– Kyllä se hyvältä tuntuu, kun
tunnustus tulee Metsähallitukselta. Olen itsekin metsätalousalan
ihmisiä. Kyllä se on mieltä lämmittävä tunnustus ja merkki siitä, että
jotakin on tehty oikein.
Pitkän linjan suurpetosuojelijan toiveena on tuoda erityisesti susikeskusteluun enemmän maltillisia äänenpainoja.
"Keskusteluyhteys voisi löytyä keskitieltä.
– Marko Kettunen
– Kaikista paras olisi, jos kaikki jättäisi ääripäät huomiotta. Keskusteluyhteys voisi löytyä keskitieltä, Kettunen ehdottaa.
Keskustelu
käykin tällä hetkellä kuumana erityisesti itäisessä Suomessa. Kettunen
on itsekin saanut osansa erityisesti nettikeskusteluista. Hän aikoo
kuitenkin pitää päänsä kylmänä.
– Kyllä siellä on suoranaista
haukkumista ja kunnian loukkaamista. Siellä leviää esimerkiksi kuva,
johon kirjoitettu päälle "vuoden vasikka". En ole viitsinyt lähteä
puuttumaan näihin, antaa ääripäiden touhuta keskenään.
Kritiikkiä kolmelta taholta
Työkseen
metsäkonetta ajava Kettunen ei kuitenkaan istu stereotyyppisen
luonnonsuojelijan prototyyppiin. Palautetta tulee niin
Metsähallitukselta, suojelijoilta kuin metsästäjiltäkin. Kaikilta tulee
niin positiivista kuin negatiivistakin viestiä.
– Palautteessa on hajontaa, Kettunen muotoilee.
–
Moni on pitänyt tätä harrastusta ristiriitaisena. Kun itse muokkaa
metsää työkseen ja samalla suojelee petoja niin en varmasti sovi siihen
muottiin.
Kettusella on toki mielipiteitä, mutta viestinsä hän
pyrkii ohjaamaan niin ikään kaikille tahoille, erityisesti
keskustelijoiden ääripäille. Ensin metsästäjille, jotka kritisoivat
susien kanta-arvioita.
"Henkilökohtaisesti olen paikallisuuden puolella.
– Marko Kettunen
– Se olisi hyvä ymmärtää, että koko kanta-arvio pohjautuu
metsästäjien omiin ilmoituksiin ja maastotyöhön. Se on siis metsästäjien
oma arvio asiasta. Jos niitä (arvioita) pitää liian pieninä, on hyvä
muistaa, että yksi susilauma voi liikkua kolmen kunnan alueella. Yhdellä
reviirillä ei voi siis olla useampaa susilaumaa, tämä olisi hyvä
muistaa. Siitä ei kolmea laumaa saa millään.
Sitten suojelijoille.
–
Jos viranomaiset ovat myöntäneet poikkeusluvan, niin en lähtisi
valittamisen tielle. Jos susi liikkuu enemmän pihapiirissä ja sieltä on
poistettu mahdolliset ravintohoukuttimet, niin kyllä sellainen on sieltä
poistettava.
Tiivistetysti Kettunen haluaa puhua susialueilla asuvien ihmisten puolesta.
–
Henkilökohtaisesti olen paikallisuuden puolella, koska jotain muutoksia
(susipolitiikkaan) tarvitaan. Se, että ulkopuolelta sanotaan ihmisille,
mitä pitää tehdä ei yksinkertaisesti toimi.
Hän
on ollut perustamassa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin
suurpetoryhmää, jossa on tällä hetkellä 15 aktiivijäsentä. Ryhmä tekee
työtään syvällä metsissä, tehden maastohavainnointia. Tietoa lähtee niin
suurpetojen tutkijoille RKTL:ään, Metsähallituksen erävalvonnalle kuin
poliisillekin. Retket ovat usein monen päivän mittaisia.
Kettusen mukaan susilaumojen häirintä on yleistynyt viime vuosina.
"Viime aikojen poikkeusluvilla kaadetuissa on vanhoja vammoja. Joko hauleja tai muita kolhuja.
– Marko Kettunen
– Esimerkiksi luvatonta moottorikelkkailua Metsähallituksen
mailla ja luonnonsuojelualueilla on ollut viime vuosina enenevässä
määrin. Kolmella moottorikelkalla on saatettu ajaa susien jälkiä.
Tälläisistä laittomuuksista ilmoitetaan tietysti poliisille. Se mitä
näistä ilmoituksista seuraa, on poliisin tehtävä.
Kettusen mukaan monet ihmisten ilmoilla harhailleilla susilla voikin olla jotain tekemistä ihmisten häirinnän kanssa.
–
Viime aikojen poikkeusluvilla kaadetuissa on vanhoja vammoja. Joko
hauleja tai muita kolhuja, eli niitä voi olla moottorikelkalla tai
autolla töytäisty. Toki keväällä on näitä edellisen vuoden pentuja,
jotka alkavat erota susilaumasta ja alkavat etsiä omaa reviiriään. Ne
saattavat liikkua asutusten lähellä, mutta vain hetkellisesti.
Muuten susi on Kettusen mukaan ihmisarka eläin.
–
Meidän ryhmällä on pitkä kokemus ja vain muutamia näköhavaintoja on
tehty. Kun se kuulee äänen tai haistaa ihmisen, niin se saattaa poistua
paikalta 1-1,5 kilometrin päästä.
Kettuselle itselleen parasta työssä ovat pitkät matkat metsissä ja luonnon keskellä.
–
Se merkitsee kaikkea. Työ ja elanto tulevat sieltä sekä myös vapaa-aika
tulee siellä vietettyä. Se on tällä hetkellä koko elämä.
Sudet tappaneet useita koiria - Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeuslupa pyyntiin
Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan yhden suden pyyntiin Pohjois-Karjalassa.
Poikkeuslupa myönnettiin Joensuun, Juuan ja Kontiolahden kuntiin
alueelle, jossa sudet ovat tappaneet syksyn aikana toistuvasti koiria.
Riistakeskuksen
mukaan koira joutui suden suuhun viimeksi tällä viikolla. Suden
tappamia koiria on todettu varmuudella seitsemän. Lisäksi kaksi koiraa
on kadonnut olosuhteissa, joissa niiden voidaan olettaa joutuneen suden
tappamiksi.
Metsästäjäliitto: Susia on saatava kaataa, jotta haitat pysyvät kurissa
Kuva: Laukka-Kiikkala Mirja
Sudenhoitosuunnitelman mukaan suotuisan suojelun taso on noin 20
laumaa, mutta nyt laumamäärä on jopa kaksinkertainen tähän tasoon
verrattuna, ja susien suuri määrä merkitsee myös susivahinkojen kasvua,
Metsästäjäliitto sanoo.
Metsästäjäliitto vaatii, että tänä talvena käynnistetään susien
kannanhoidollinen metsästys. Heidän mielestään on myönnettävä riittävän
suuri määrä kaatolupia, jotta susien aiheuttamat haitat pysyvät kurissa.
Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on tällä
hetkellä 29–41 susilaumaa, mikä liiton mukaan merkitsee sitä, että
susien määrä on kasvanut merkittävästi. Arvio vahvistaa tiedot, joiden
mukaan Suomen susien tämän hetkinen määrä on huomattavasti suurempi kuin
aiemmin arvioitu. Viime keväänä laumojen määräksi arvioitiin 24 laumaa.
Sudenhoitosuunnitelman mukaan suotuisan suojelun taso on noin 20
laumaa, mutta nyt laumamäärä on jopa kaksinkertainen tähän tasoon
verrattuna, ja susien suuri määrä merkitsee myös susivahinkojen kasvua,
Metsästäjäliitto sanoo.
Metsästäjäliitto toteaa, että susi on
arvokas riistaeläin ja sitä pitää voida metsästää. Valikoiva, kestävä
kannanhoidollinen metsästys pitää susikannan paitsi elinvoimaisena myös
ihmisarkana. Hannu Karjalainen
Susikanta kasvaa kohisten – yhteisiä laumoja Venäjän kanssa
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on
noin 29–41 susilaumaa. Näistä 5–8 on yhteisiä laumoja Venäjän kanssa.
Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos (RKTL) toimitti tänään maa- ja
metsätalousministeriöön arvion susikannan tämänhetkisestä koosta.
Susikanta on vahvistunut merkittävästi viimeisestä arviosta.
Havaintoja kertyy sulan maan aikana vähäisesti, mikä hankaloittaa
laumojen määrän arvioimista. Tarkempi kanta-arvio annetaan alkuvuodesta.
Itä-Suomen alueella on todennäköisesti syntynyt 18–24 pentuetta.
Kannanhoitoalueen laumat ovat Pohjois-Savossa, Kainuussa,
Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Kainuun ja Pohjois-Karjalan
laumoista 4–7 elää Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa, ja ne ovat osan
ajasta Venäjän puolella.
Suomen susikannan hoitosuunnitelman valmistelusta on vastannut Suomen riistakeskus yhdessä RKTL:n kanssa.
Susikanta vahvistunut merkittävästi - Etelä-Savossa on yksi lauma
Susien määrää on vaikeampi arvioida lumettomana talvena. RKTL:n antaa alkuvuodesta tarkemman arvion. Kuva: Jussi Nukari
Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on noin 29–41 susilaumaa.
Näistä 5–8 on yhteisiä laumoja Venäjän kanssa.
Susikanta
on vahvistunut merkittävästi viimeisestä arviosta. Helmikuussa 2014
ennen lisääntymiskautta RKTL arvioi maassamme olevan 24 laumaa, joista
rajalaumoja oli kahdeksan.
Itä-Suomen alueella on
todennäköisesti syntynyt 18–24 pentuetta. Etelä-Savossa arvioidaan
olevan yksi lauma. Pohjois-Savossa laumoja on 3–4, Kainuussa 8–9 ja
Pohjois-Karjalassa 6–10. Kainuun ja Pohjois-Karjalan laumoista 4–7 elää
Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa, ja ne ovat osan ajasta Venäjän
puolella.
Länsi-Suomen kannanhoitoalueella on
arvion mukaan syntynyt 10–14 pentuetta. Satakunnassa ja Keski-Suomessa
arvioidaan olevan yksi lauma, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä
kaksi, Pohjanmaalla 3–5 ja Oulun alueella 2–3.
Poronhoitoalueella
on tehty havaintoja 1–3 laumasta, jotka liikkuvat poronhoitoalueen
eteläisellä rajalla Kainuussa. Poronhoitoalueella on lisäksi yksin
liikkuvia susia, sillä alueelle siirtyy nuoria yksilöitä Suomen
laumoista ja naapurimaista.
Voit katsoa susilaumojen sijainnin kartalta tästä.
Nyt
tehty arvio susilaumojen määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden
kirjaamiin havaintotietoihin pentueista tai laumoista. Havaintoja on
kirjattu elo-marraskuussa aikana 989 kappaletta. Arviossa on hyödynnetty
myös muiden tahojen havaintoja.
Havaintoja kertyy
sulan maan aikana vähäisesti, mikä hankaloittaa laumojen määrän
arvioimista. RKTL:n tarkempi, lumipeitteen aikana tehtäviin
maastohavaintoihin perustuva kanta-arvio susikannan koosta annetaan
alkuvuodesta.
Tutkija: Suden salakaatajat eivät ole eläinten vihaajia
Susien salakaatojen yleistymiseen on vastattu kiristämällä kontrollia. Kuva: Lehtikuva / Heikki Kotilainen
Susien salakaatojen taustalla on syvä epäluottamus eri toimijoiden
välillä, katsoo Turun yliopistossa väittelevä Mari Pohja-Mykrä.
Lisääntyneisiin
salakaatoihin on vastattu kiristämällä kontrollia, kuten säätämällä
laki törkeästä metsästysrikoksesta sekä korottamalla korvaussummia.
Pohja-Mykrän mukaan tällaiset keinot eivät tehoa, koska salakaatojen
motiivi on virallisen susipolitiikan haastaminen.
Tutkijan
mielestä salakaatajat eivät ole eläinten vihaajia tai moraalittomia
ihmisiä, vaan äärimmäisen turhautuneita. Heitä myös tuetaan laajalla
rintamalla.
– Mikäli kehityskulku halutaan kääntää, tulee
ymmärtää paikallisten ihmisten asenteita susia kohtaan, sanoo
Pohja-Mykrä tiedotteessa.
Hän esittää ratkaisukeinoksi muun muassa sitä, että suurpetoalueilla eläville ihmisille annetaan vaikutusmahdollisuuksia.
Metsästäjät
ovat tutkijan mukaan kantaneet vastuuta susista vuosisatoja ja kokevat
siksi omistajuutta lajia kohtaan. Yhteiskunnan virallinen tuki on
kuitenkin siirtynyt suojelijoiden puolelle, minkä vuoksi suojelijoiden
ja metsästäjien suteen kohdistuva omistajuus on törmäyskurssilla.
Pohja-Mykrän väitöskirja tarkastetaan Turussa perjantaina.
”Susivaaran vähyys ei riitä pienten lasten vanhemmille.”
Kasvanut susikanta kuumentaa jälleen tunteita – tällä kertaa
erityisesti Itä-Suomessa. Kainuussa, Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
vaaditaan nopeasti toimia, joilla pedot kyettäisiin pitämään poissa
ihmisten reviiriltä (MT 3.12.).
Esimerkiksi Sonkajärvellä sudet
ovat tappaneet kahden viikon aikana jo neljä koiraa. Saalista etsivät
laumat eivät näytä juuri karttavan ihmistä, sillä koiria on viety kesken
metsästyksen jahtiseurueen keskeltä.
MT:n haastattelemat
paikalliset asukkaat ja petoasiantuntijat ovat samaa mieltä susikannan
kasvusta. Isojen pentueiden seurauksena uusia laumoja on muodostunut
nopeasti.
Huolta susialueiden asukkaissa ei herätä niinkään
petojen määrä, vaan niiden muuttunut käytös. Kun susi ei pelkää ihmistä,
alkaa ihminen perustellusti pelkäämään sutta.
Kotieläinvahinkojen
lisäksi sudet ja niiden pelko vaikuttavat ihmisten normaaliin elämään.
Lapsia ei uskalleta päästää liikkumaan ulkona yksin, ja susipelon
vuoksi järjestetyt koulukyydit ovat petotihentymissä jo arkipäivää.
Tahallaan
tai tahtomattaan susipelon siemenen pukee MT:ssä sanoiksi Suomen
riistakeskuksen päällikkö Sauli Härkönen: ”Eihän kukaan voi sanoa, ettei
vaaraa ole, mutta yleensä se on kuitenkin pieni.”
Vaaran vähyys
ei riitä pienten lasten vanhemmille. Pienikin riski peruuttamattomasta
vahingosta halutaan poistaa. Jo kotieläintenkin menettäminen pedoille
lietsoo vihan tunteita.
Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitokselta pitäisi lähipäivinä valmistua uusi arvio susien
määrästä. Se toimii osaltaan pohjana parhaillaan päivitettävälle
susikannan hoitosuunnitelmalle.
Päättäjien pitää huolehtia, että
petojen aiheuttamiin ongelmiin löytyy toimivat ratkaisut. Jos
petoalueilla asuvat ihmiset kokevat, että yhteiskunta on heidät
unohtanut, seuraukset voivat olla ikäviä sekä pedoille että ihmisille.
Suden pyyntiin on myönnetty poikkeuslupa Pohjois-Karjalassa.
Kiteellä ja Tohmajärvellä sudet ovat tappaneet useita lampaita sekä
lehmän ja koiran.
Kuva: Seppo Nykänen
Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan suden pyyntiin Pohjois-Karjalassa.
Lupa
on myönnetty Tohmajärvelle ja osin Kiteelle sijoittuvalle
hakemusalueelle. Kuntien alueella sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja
neljällä lammastilalla ja yhdellä nautatilalla. Sudet ovat tappaneet
yhteensä yksitoista lammasta ja yhden lehmän sekä koiran.
Hakemusalueella vahingot ovat seitsemän lammasta ja yksi koira.
Riistakeskuksen
tiedotteen mukaan lammastiloilla vahingot ovat tapahtuneet petoaidoista
huolimatta. Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen
pihoissa ja muun muassa yrittäneet mennä koiratarhaan.
Poikkeuslupa
on voimassa kolme viikkoa. Riistakeskus myönsi myös viime kuussa
poikkeusluvan suden pyyntiin samalle alueelle, mutta lupa jäi tuolloin
käyttämättä.
Poikkeusluvassa on ehto, jonka mukaan pyynti voidaan
aloittaa vasta sitten, kun susi on tullut lähemmäksi kuin 100 metriä
asuttua rakennusta tai kun katkeamattomalla jäljityksellä voidaan
varmistaa pyynnin kohdistuminen juuri tähän asuinrakennuksen tuntumassa
vierailleeseen yksilöön.
Tihentynyt susikanta on tänä syksynä
koetellut Itä-Suomen metsästäjiä. Sudet ovat napanneet tai yrittäneet
saalistaa koiria jahdista, vaikka välittömässä läheisyydessä on ollut
ihmisiä.
Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa odotetaan
ministeriöltä ja poliitikoilta ratkaisuja siihen, miten sudet saadaan
pysymään poissa ihmisten reviiriltä.
”Todella sietämätöntä”, sanoo susitilanteesta Metsästäjäliiton Kainuun piirin toiminnanjohtaja Juhani Voutilainen .
Susikanta on lisääntynyt, kun pariskunnista on muodostunut uusia laumoja, vahvistaa tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl).
Viime vuoden helmikuussa Rktl arvioi Suomen susikannan kooksi 140–155 sutta. Edellisvuonna arvio oli 120–135 sutta.
Tälle
vuodelle Heikkinen ei halua antaa arviota vielä, koska lumettomassa
maassa eläinten määrää on vaikeaa selvittää. Virallinen kanta-arvio
tulee tammi–helmikuun vaihteessa.
Parhaillaan päivitetään
valtakunnallista susikannan hoitosuunnitelmaa. Sitä varten Rktl on
tehnyt väliarvion susien määrästä. Luku julkaistaan Heikkisen mukaan
lähiaikoina.
Susilauma hiippailee yöllä kotipihalle, kamera ikuisti saalista etsivät vieraat
Tohmajärveläisen talon lähellä liikkuvat sudet päätyivät myös eduskuntakyselyyn.
Seitsemän suden lauma asioi tohmajärveläisen kodin läheisyydessä öisin...
Pohjoiskarjalainen kansanedustaja Osmo Kokko (ps.)
on jättänyt kirjallisen kysymyksen asutuksen ja eläintilojen lähellä
liikkuvista susista. Kokko kertoo useista tapauksista, joissa asutus,
karja ja sudet ovat olleet konfliktissa.
Kansanedustaja mainitsee
Kontiolahdella susien tappamasta suomenajokoirasta, josta ei "ollut
jäänyt oikeastaan mitään jäljelle". Hän kertoo saaneensa marraskuun
puolivälissä kuvia viiden suden laumasta Tohmajärveltä, jossa "lauma oli
tullut aivan talon pihan ja lammasaitauksen lähettyville". Myös
Ilomantsista ja Juuasta Kokko on kuullut susihavainnoista pihojen
läheisyydessä.
Oheiset valokuvat ovat riistakameran Tohmajärveln tapauksista ottamia ja Kokon Verkkouutisille
antamia. Kuvien omistaja haluaa pysyä nimettömänä. Susia oli viisi,
mutta ne kuuluvat seitsemän suden laumaan, joka on useasti käynyt
samalla lammastilalla.
Kysymyksen mukaan Tohmajärven-Kiteen
alueella saatiin marraskuun alussa sudenkaatoon poikkeuslupa, kun "sudet
olivat tappaneet yksitoista lammasta, yhden naudan ja yhden koiran.
Lammastiloilla vahingot ovat tapahtuneet petoaidoista huolimatta.
Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen pihoissa ja
ovat muun muassa yrittäneet mennä koiratarhaan".
"Poikkeuslupiin
on kuitenkin sisällytetty ehto, jonka mukaan pyynti voidaan aloittaa
vasta sitten, kun susi on tullut päätöksen antamisen jälkeen lähemmäksi
kuin 100 metriä asuttua rakennusta, mikä osaltaan hidastuttaa
kaatoprosessia. Ongelmalliseksi on myös koettu hidas ja byrokraattinen
suurpetohavaintojen kirjaaminen Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen TASSU-tietojärjestelmään", kysymyksessä todetaan.
"Sudet
luovat turvattomuuden tunnetta etenkin lapsiperheissä ja
kotieläintalouksissa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi Kontiolahdella
paikallinen riistanhoitoyhdistys suosittelee koirien kiinnipitoa ja
lapsille on järjestetty autokyydityksiä koulumatkoille", Osmo Kokon
kysymys jatkaa.
Susi tappoi koiran kesken hirvijahdin – "Ei tule mitään tästä hommasta, koirat loppuvat"
Susi oli haudannut koiran raadon sammaleen alle. Kuva: Juha Kärnä
Susi tappoi hirvimetsällä mukana olleen koiran lauantaina aamupäivällä Sonkajärvellä.
Hirviporukka
oli jahdissa Pitkäjärven seudulla, kun susi hyökkäsi koiran kimppuun.
Metsästäjät kuulivat koiran haukkumisen vähän yli 300 metrin päästä, kun
susi oli huomannut sen.
Koira onnistui pakenemaan sitä muutaman sadan metrin matkan, kunnes susi sai sen kiinni.
Susi oli piilottanut koiran osittain sammalen alle, josta metsästäjät löysivät sen.
Metsästäjät ilmoittivat tapauksesta hätäkeskukseen. Poliisi kävi tapahtumapaikalla.
– Olisiko tämä ollut tällä suunnalla muutamaan viikkoon neljäs koira, jonka susi tappaa, laskeskelee Rauno Kärnä, jonka isän Sakarin koiran susi nyt tappoi.
– Ei tule mitään tästä hommasta. Metsästäjiltä loppuvat kohta koirat. Susikanta on ihan liian iso.
Lauantain
tapaus oli jo toinen tällä viikolla, kun sudet tappavat koiran
Sonkajärvellä. Keskiviikkona sekarotuisen koiran jänisjahti päättyi
siihen, kun sudet tappoivat koiran. Sudet ovat tappaneet koiran
Sonkajärvellä myös 7. ja 16. marraskuuta. Janne Niiranen
