Susi liikkuu Virroilla sitkeästi koulun lähellä karkotuksen jälkeen: "Ihmiset huolissaan"

Colourbox

Kuvituskuva.

Aamulehti

 

Virroilla Vaskiveden koulun alueella liikkuu yksinäinen, isokokoinen susi. Tämä on herättänyt huolta lasten vanhemmissa ja lemmikkien omistajissa.

 

Virtain Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Luuri sanoo, että viimeksi susi liikkui Vaskiveden koulun lähellä tiistain vastaisena yönä jälkien perusteella. Susi on useita kuukausia aiemmin nähty myös Virtain keskuskoulun lähellä.

 

- Ihmiset ovat olleet huolissaan. Lasten kyydityksestä kouluun on käyty keskusteluja, mutta ilmeisesti siihen ei ole vielä lähdetty, Luuri sanoo.

 

Susi on myös pyörinyt maatilojen pihoissa, joten lemmikkieläimet on pitänyt pitää sisällä.

 

Riistanhoitoyhdistyksellä on vain karkotuslupa, eikä lupaa tappaa sutta. Yhdistys yritti karkottaa sutta maaliskuussa. Se olikin viikon poissa, mutta tuli uudelleen koulun lähelle.

 

- Susi tuntuu olevan ongelmayksilö, eikä karkotuksella tunnu olevan merkitystä.

 

Yhdistys on anonut poikkeuslupaa suden poistamiseen, mutta ei ole sitä saanut. Suden pitää ensin todistaa aiheuttaneen vahinkoa jollekin.

 

- Niin hullua kuin se onkin, pitäisi tulla ensin vahinko ennen kuin vahinkoperusteisen luvan saa, Luuri valittelee.

 

Pääsiäisen jälkeen mökkiläiset tulevat Virroille ja heillä on paljon koiria. Riistanhoitoyhdistys on tiedottanut sudesta ja aikoo jatkaa tätä. Tähän asti suden jäljet on voinut nähdä lumessa, mutta lumien sulamisen jälkeen sen jäljittäminen vaikeutuu.

 

(Lähde: www.aamulehti.fi)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194971035683/artikkeli/susi+liikkuu+virroilla+sitkeasti+koulun+lahella+karkotuksen+jalkeen+ihmiset+huolissaan+.html 

Susi jahtasi peuraa lauantaina Metsäkansassa?

Kuva: Jussi Leinonen

 

Tämä ei ole kuva Metsäkansassa nähdystä sudesta, sillä susi juoksi pellolta metsään peuran perässä tosi nopeasti.

Valkeakoskelainen Olavi Pullinen on varma. Hänen lauantaiaamuna näkemänsä eläin oli susi, eikä mikään muu.

Se juoksi peuran perässä aamulla puoli kahdeksan aikaan alle sadan metrin päässä Pullisen kotitalosta. Pullinen asuu Kartanontiellä Metsäkansassa.

– Se meni niin nopeasti peuran perässä pellolta metsikköön, että en ehtinyt hakea sisältä kameraa, sanoo ahkera harrastajakuvaaja.

Pullinen sanoo, että ensiksi hän kiinnitti huomionsa peuraan, joka hyppi pitkiä loikkia pellolla.

– Myös pellolla olevat joutsenet lähtivät yht’äkkiä lentoon.

Peuran perässä tuli susi, joka ei näkynyt kauan näköpiirissä, sillä se meni kovaa vauhtia mahdollisen saaliin perässä.

– Meillä on tuossa lähellä neljä tai viisi peuraa.

– Kävin katsomassa tapahtuneen jälkeen, näkyisikö mitään. Mutta maa oli jäässä, eikä siellä ollut lunta. Peurojen jättämiä painaumia näkyi, mutta ei suden jälkiä.

Pullinen sanoo, että eläintä ei voinut sekoittaa ilvekseen.

– Olen nähnyt ilveksen kolme kertaa, eikä tämä ollut ilves. Tämä oli kuin iso koira.

Hän sanoo nyt pitävänsä varmuuden vuoksi kameraa vielä paremmin saatavilla.

– Nytkin istun tässä toimistossani ja katselen pellolle päin. Vaihdoin kameraan pitkän putken siltä varalta, että onnistaisi.

Pullinen ilmoitti havainnostaan eteenpäin riistamiehille .

Akaan puolella tehtiin tammikuussa kaksikin havaintoa sudesta.

Tammikuun lopulla susi tallentui forssalaisen Mikko Anttilan kuviin ja videolle 9-tiellä Akaan Sallinkulman sillalla.

Eläimen jäljet kävi tuolloin tarkistamassa Jalannin riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Mikko Peräkivi.

Lauantaina Metsäkansassa nähty susi ei ole välttämättä ollenkaan sama eläin kuin tammikuussa Akaassa nähty.

– Susi kulkee yhdessä yössä kymmeniä kilometrejä. Yksinäisiä susia kulkee etsimässä omaa reviiriä ja voivat siis olla läpikulkumatkalla, toteaa petoyhdyshenkilö Kari Toivonen Jalannin riistanhoitoyhdistyksestä.

(Lähde: www.valkeakoskensanomat.fi)
http://www.valkeakoskensanomat.fi/Uutiset/1194969210511/artikkeli/susi+jahtasi+peuraa+lauantaina+metsakansassa+.html

Perhon susijutun käsittely jatkuu hovioikeudessa

Syyttäjän mukaan kaikki 12 rangaistukseen tuomittua vastaajaa ovat jättäneet valituksen tuomiosta. Kuva: Lehtikuva / Aki Paavola

Perhon susijutun käsittely jatkuu hovioikeudessa. Syyttäjän mukaan kaikki 12 rangaistukseen tuomittua vastaajaa ovat jättäneet valituksen tuomiosta. Lisäksi syyttäjä kertoo jättäneensä vastavalituksen.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 12 miestä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi miehet määrättiin neljäksi vuodeksi metsästyskieltoon. Kolmen miehen syytteet hylättiin.

Syyttäjä vaatii vastavalituksessaan, että miehet tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi vähintään 50 päiväsakkoon. Lisäksi heidät tulee määrätä vähintään kuudeksi vuodeksi metsästyskieltoon.

Syyttäjä ei valita hylättyjen syytteiden osalta.

Tapaus liittyy kahden vuoden takaiseen jahtiin, jonka yhteydessä Perhossa Keski-Pohjanmaalla kaadettiin laittomasti kolme sutta. Oikeudessa taitettiin peistä siitä, olivatko kaadetut eläimet villisusia vai koiran ja suden risteymiä kuten vastaajat väittivät. Käräjäoikeuden mukaan eläimet olivat villisusia.



(Lähde: www.kp24.fi)
http://www.kp24.fi/uutiset/Default.aspx?newsid=386138

Metsästäjät pettyneitä susilupien hukkaamiseen

 
AURANMAA. Suomen Riistakeskukselta poikkeusluvan susien kaatoon saaneet yhteisluvan metsästysseurat ovat pettyneitä Turun hallinto-oikeuden välipäätökseen, joka esti kannanhoidollisten susilupien käyttämisen. Torstaina julkaisemassaan tiedotteessa metsästysseurat paheksuvat asiassa ilmenneitä eriarvoisia menettelytapoja maakuntien välillä.
Metsästysseurojen mukaan lupa-alueella on kaksi lisääntyvää susilaumaa, joiden lisäksi alueella esiintyy muitakin yksittäisiä susia. Susia on laskettu olevan lupa-alueella vähintään 17 kappaletta.
Metsästysseuran muistuttavat, että Varsinais-Suomen alueelle myönnettyjen kolmen suden luvan tarkoituksena olisi ollut lisätä susien ihmisarkuutta.
–Alueen susista on kirjattu LUKE:n Tassu- järjestelmään yli 200 pihahavaintoa alkuvuoden aikana. Määrä on suurempi kuin koko Suomessa yhteensä vastaavana aikana. Tälläkin viikolla susia on havaittu alueen kuntakeskuksien läheisyydessä, metsästysseurat kertovat tiedotteessaan.
Metsästysseurat syyttävät viranomaistahoja vastuun siirtelystä ja toteavat metsästäjien olevan turhautuneita alueen tiheään ja voimistuvaan susikantaan.

(Lähde: www.avl.fi)
http://www.avl.fi/2015/03/metsastajat-pettyneita-susilupien-hukkaamiseen/

SLL: "Alfayksilöitä kaatui liikaa"

 

 

Kaisa Huttunen

Pohjois-Karjalassa oli viisi susilupaa. Jahteihin osallistuneet kuvasivat sutta vaativaksi metsästettäväksi.

Kannanhoidollisen suden metsästyksen aikana kaadettiin 17 eläintä. Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi, että nuorien yksilöiden sijaan kaadettiin liian monta aikuista urosta.

Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL) katsotaan, että sunnuntaina päättynyt susikokeilu meni pieleen. Puheenjohtaja Risto Sulkavan mielestä kokeiluluonteinen susien harvennus ei ylipäätään olisi ollut tarpeen ja siinä tehtiin paljon virheitä.

"Kohteina piti olla lauman nuorimmat, mutta nyt ammuttiin liian monta alfayksilöä. Siksi toisekseen salametsästettyjen susien lukua ei vähennetty kannanhoidollisista luvista eli salametsästys ikään kuin palkittiin."

Sulkava ei sulata myöskään pantasusien ampumista.
"Se on veronmaksajien rahojen tuhlausta ja haitta myös susien seurannalle. Metsästäjien olisi saatava omat porukat kuriin, eikä luvallisessa metsästyksessä liipaisinsormi saa olla liian kireällä."

Kaksivuotinen kokeilu jatkuu

Suomen riistakeskuksessa korostetaan kyseessä olevan kaksivuotinen kokeilu, eikä sen tuloksia vielä voi analysoida tarkemmin.

Kaadetut eläimet ovat tutkittavina Luonnonvarakeskuksessa, ja esimerkiksi ikätiedot saadaan vasta parin kuukauden päästä. Tiettävästi vain yksi alfanaaras olisi ammuttu ja pantasusia kolme Kuhmossa, mutta niissäkään sinänsä ei ollut mitään kiellettyä, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen riistakeskuksesta.


Salametsästyksistä on hänen mukaansa vasta epäily, joka tuli ilmi poikkeuslupien myöntämisen jälkeen.


"Päätöstä ei voi perua jälkikäteen, mutta mahdollinen salametsästys voidaan ottaa huomioon seuraavilla kerroilla."


Härkösen mukaan nyt vajaiksi jääneitä lupakiintiöitä ei voi siirtää seuraavalle vuodelle, vaan päätökset tehdään ajankohdan kanta-arvioinnin perusteella. Luonnonvarakeskus arvioi tammikuun puolivälissä, että Suomessa olisi 220–245 sutta.


Kokeilu oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2007, kun Suomessa on myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia sudenmetsästykseen. Kannanhoidollinen metsästys on tähän saakka koskenut ilvestä ja karhua.

Sunnuntaina päättyneessä kokeilussa ammuttiin 17 sutta. Suomen riistakeskus oli myöntänyt maa- ja metsätalousministeriön asetuksen perusteella 24 poikkeuslupaa.

Valituksista johtuneiden hallinto-oikeuksien toimeenpanokieltojen vuoksi myönnetyistä luvista vain 19 oli käytössä. Hakemuksia oli siihen nähden tuplamäärä.

MT-STT

 

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tuoreet/sll-alfayksil%C3%B6it%C3%A4-kaatui-liikaa-1.98031 

Poikkeuslupa yhden suden tappamiseen

 

Kuva: Ensio Ruohomäki

Suomen riistakeskus on myöntänyt susien aiheuttamien vahinkojen perusteella poikkeusluvan yhden suden pyyntiin Pohjois-Hämeessä.

Poikkeuslupa on myönnetty rajatulle alueelle, joka sijoittuu Mänttä-Vilppulan, Ruoveden, Juupajoen ja Oriveden kuntien alueille. Sudet ovat toistuvasti aiheuttaneet merkittävää vahinkoa karjankasvatukselle tappamalla nautoja. Viimeisin vahinko on tapahtunut maaliskuun alussa. Lisäksi hakemusalueella sudet ovat aiheuttaneet ainakin yhden koiravahingon ja liikkuneet pihapiireissä. Poikkeusluparatkaisussa on otettu huomioon viranomaisten tiedot tapahtuneista vahingoista, alueella tehdyt susihavainnot sekä muut saadut selvitykset.

Poikkeuslupa on myönnetty rajatulle alueelle ja lupa on voimassa 21 vuorokautta. Jotta voidaan varmistua pyynnin kohdentumisesta vahinkoja aiheuttaneeseen susiyksilöön, on poikkeuslupaan sisällytetty pyyntiä koskevia ehtoja. Susi voidaan pyytää nautavahinkojen kohteena olleella karjatilalla sen tultua 100 metriä lähemmäs tilan asuinrakennusta, karjasuojaa tai laidunaluetta, jolla pidetään karjaa poikkeusluvan voimassaoloaikana. Pyynti voidaan toteuttaa myös siten, että pyynti aloitetaan viimeistään vuorokauden sisällä tällaisesta susien käynnistä tilalla siten, että katkeamattomalla jäljityksellä voidaan varmistaa pyynnin kohdistuminen juuri kyseisen karjatilan läheisyydessä liikkuneeseen yksilöön.

Metsästykseen voi osallistua enintään 30 metsästäjää kerrallaan. Lisäksi luvansaajan on nimettävä metsästyksenjohtaja ja apujohtajat, jotka vastaavat pyynnin turvallisuudesta ja pyyntiä koskevien säädösten noudattamisesta.

(Lähde: www.kmvlehti.fi)
http://www.kmvlehti.fi/Uutiset/1194965508622/artikkeli/poikkeuslupa+yhden+suden+tappamiseen.html

Susi tassutteli ikkunan alla asuinalueella - " Vaimo ei meinannut uskoa"

 

Jani Leinonen 

 

 Leinosenlammen rannalla on runsaasti asutusta. Kuvaaja: Arkistokuva  

Leinosenlammen rannalla Liperissä asuva Jouko Ratilainen hämmästyi perjantaiaamulla hieman ennen seitsemää: susi tallusteli vain muutaman metrin päässä talosta.

- Vaimo ei meinannut ensiksi uskoa, kun sanoin nähneeni suden ikkunasta, Ratilainen naurahti.

Lopulta kuitenkin sekä Ratilaisen vaimo että läheisen Pärnätuvan yrittäjä näkivät saman suden.

Lähimmät tassunjäljet olivat vain muutaman metrin päässä talosta. Ratilainen on täysin varma, että kyseessä oli susi.

- Mittasimme tassunjäljet: se oli 8,5 senttiä leveä ja 11 senttiä pitkä. Ei sellaista ole millään koiralla, Ratilainen kertoi.

- Harrastan metsästystä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun näen suden. On se jalo eläin, hän ihasteli.

Ratilaisen talon lähistöllä on paljon asutusta sekä muun muassa Jyrin koulu ja Pärnävaaran hiihtokeskus.

- Susi vaikutti säyseältä, mutta eihän sen noin lähellä asutusta tarvitsisi olla. Susi oli varmaan pahasti nälkiintynyt, sillä se näytti laihalta, Ratilainen pohti.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/69415-susi-tassutteli-ikkunan-alla-asuinalueella-vaimo-ei-meinannut-uskoa

Susikeskustelu kuumentaa tunteita

Jenni Haukio ei kommentoi susi-kolumniaan

 

Kuva: Savon Sanomien arkisto Varpaisjärvellä kaadettiin helmikuussa susi kannanhoidollisella poikkeusluvalla.

 

Iida Muhonen

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio tuli sohaisseeksi arkaa aihetta kirjoittaessaan susien suojelusta Seura-lehden kolumnissaan. Iso paha susi? -otsikolla julkaistussa kolumnissa Haukio epäili, että osasyy susipelkoon ovat tarinoiden isot ja pahat sudet.

– Kaksi kenties parhaiten tunnettua fiktiivistä kuvausta sudesta lienevät Grimmin veljesten klassikkosadusta Punahilkka sekä Walt Disneyn luoma Sepe "iso paha" Susi, Haukio kirjoittaa kolumnissaan.

Haukio pohdiskeli kolumnissaan myös sitä, miten kannanhoidollisessa metsästyksessä onnistutaan kaatamaan susilaumasta juuri se yksilö, joka haittaa aiheuttaa.

– Tappoluvat on kohdistettua "haittaa aiheuttaviin" yksilöihin. Se, kuinka 3–12 yksilön perhelaumoista onnistutaan kaatamaan juuri nämä kyseiset yksilöt, on monelle kysymysmerkki.

Vaikka Haukio myöntääkin ymmärtävänsä niitä, jotka pelkäävät susia lastensa tai eläintensä turvallisuuden vuoksi, hän myös uskoo eläimen joutuneen perusteettoman vainon uhriksi.

Myös Pohjois-Savossa susikeskustelu käy kuumana. Oman mausteensa keskusteluun ovat tuoneet salakaatotapaukset, joista viimeisin tuli ilmi viikko sitten Sonkajärvellä.

Tasavallan presidentin kansliasta ilmoitettiin, ettei Jenni Haukiota ole mahdollista haastatella aiheeseen liittyen.

(Lähde: www.savonsanomat.fi)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/jenni-haukio-ei-kommentoi-susi-kolumniaan/1998356?pwbi=350db303f4de5b54970c6a77f081d26e

Haukion kirjoitus nostatti susiraivon

Susien vastustajat raivostuivat Jenni Haukion kolumnista Seura-lehdessä.

Monet pelkäävät susia, vaikka tiettävästi susi on viimeksi vahingoittanut ihmistä 1800-luvulla. (JUSSI LEINONEN)

 

 

Jenni Haukio otti Seura-lehden kolumnissaan kantaa susien tappamiseksi myönnettyihin poikkeuslupiin. (VILLE RINNE)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio kirjoitti susista torstaina ilmestyneessä Seura-lehden kolumnissaan. Kirjoituksen otsikko oli "Iso paha susi?" (Seuran verkkosivuilla Haukion kolumni oli aiemmin otsikolla "Susi kärsii ihmisten säälimättömästä vainosta", kuten tässäkin kirjoituksessa aiemmin mainittiin).

Haukio ottaa kolumnissa voimakkaasti kantaa susien puolesta ja kritisoi susien kaatoon myönnettyjä poikkeuslupia. Hän nostaa esille esimerkiksi sen, ettei susien tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmisiä vuoden 1882 jälkeen.

Valistusta Haukiolle

Haukion kirjoitus nostatti raivon susien vastustajien piirissä. Susia vastustavan Metsästyskoiraharrastajat ry:n mukaan "presidentin puoliso vainoaa susialueiden asukkaita". Yhdistyksen mukaan Haukio ei "välitä tuon taivaallista susiongelmista kärsivistä kansalaisista".

Verkossa julkaistussa kannanotossa yhdistys vaatii Haukiolta julkista anteeksipyyntöä. Yhdistyksen mukaan presidenttipariin kohdistuvat ensisijaiset syytökset, jos susialueella susi joskus vie lapsen joltakin perheeltä. Kannanotossa yhdistys kehottaa Niinistöä "valistamaan ymmärtämätöntä puolisoaan miettimään, mitä tämän hetkisessä asemassaan julkaisee koskien susipolitiikkaa".

- Kirjoitus on selvä syyllistäminen niitä kohtaan, jotka kärsivät ylisuuren susikannan mukanaan tuomista ongelmista; jos se ei ole vainoa, niin mikä sitä sitten on? Metsästyskoiraharrastajat ry:n puheenjohtaja Marko Lind vastaa sähköpostitse.

Äänekkäitä ääriryhmiä

Suden metsästystä kannattava Suomen metsästäjäliitto sanoo, ettei heillä ole mitään tekemistä Metsästyskoiraharrastajat ry:n kanssa.

- Haukiolla on kaikki oikeus puolustaa kantaansa. Minusta on hyvä, että on keskustelua. Tervehdin kaikkea järkevää keskustelua tyydytyksellä, sanoo Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro.

Hänen mukaansa susikeskustelussa molemmilla puolilla on äänekkäitä ääriryhmiä, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään isompaan järjestöön.

- Muutaman hengen porukoita, jotka pitävät melua, Kontro toteaa.

Ei uhka ihmiselle

Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius näkee Haukion kirjoituksen rohkeana ja tervetulleena puheenvuorona.

- Kyllähän se luonnonsuojelijan sydäntä lämmittää, että tasavallan ykkösnainen ottaa selkeästi kantaa erittäin uhanalaisen lajin puolesta.

Straniuksen mukaan susi ei ole uhka ihmisen turvallisuudelle, vaikka se aiheuttaisikin vahinkoa poroille tai metsästyskoirille.

Hän näkee susikeskustelun Suomessa voimakkaasti polarisoituneena.

- Eri osapuolten välillä tarvittaisiin aito keskusteluyhteys, ilman vuoropuhelua suden suojelun tilanne ei juuri parane.

Hän huomauttaa, että keskustelussa äärinäkökulmat saavat usein eniten huomiota.

- Ymmärrän toki jollain tasolla aktiivisten metsästäjien huolen omista koiristaan, mutta samaan aikaan täytyy sanoa, että suuri osa maaseudun asukkaista tai metsästäjistä ei pidä sutta ongelmana, vaan sieltä löytyy yhtä lailla susien puolustajia.

Iltalehti ei sunnuntaina tavoittanut Haukiota kommentoimaan kirjoituksen herättämää raivoa.

MIKKO VIRTA
mikko.virta@ilmedia.fi

(Lähde: www.iltalehti.fi)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030219286286_uu.shtml

Autoilija ikuisti kännykkäkamerallaan pantasuden

 

Joensuussa juossut susi on Kuhmosta vaeltamaan lähtenyt nuori naaras. Se etsii parhaillaan pesimäpaikkaa, kertoo tutkija.

Kuva: Pentti Mainela

 

Mistä on kyse?

• Autoilija nappasi kännykkäkamerakuvan pantasudesta Joensuussa
• Naarassusi on lähtenyt Saunajärven laumasta Kuhmosta

Pentti Mainela ikuisti autoillessaan pitkin siltaa juosseen suden Joensuussa. Pantasusi ylitti Ahvenisen sillan Enossa lauantaiaamuna 28. helmikuuta 2015.

– Menimme rinnakkain sillalla, ja nopeutta oli arviolta 30 kilometriä tunnissa. Sain otettua kuvat sudesta kännykkäkamerallani, kertaa Mainela.

Yle Uutiset pyysi asiantuntija-arviota ja jäljitystä kännykällä ikuistetusta sudesta. Kyseessä on nuori naaras Saunajärven laumasta Kuhmon itäosasta. Yksilö on syntynyt joko viime tai edellisvuonna.

– Susi on pannoitettu tämän vuoden puolella, ja se etsii nyt pesimäaluetta. Tavallisesti sudet lähtevät liikkeelle joko kevättalvella tai keväällä. Vilkkainta aikaa on yleensä maalis-huhtikuu, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

"Menimme rinnakkain sillalla, ja nopeutta oli arviolta 30 kilometriä tunnissa.

– Pentti Mainela

Pentti Mainelan mielestä susi näytti heikkokuntoiselta, mutta tutkijan mukaan se vaikuttaa normaalilta.

– Todennäköisesti susi on hyvässä kunnossa, kun se on niin pitkän matkan liikkunut. Eikä se ollut heikossa kunnossa pannoitettaessa 4. helmikuuta, sanoo Kojola.

Janne Ahjopalo @JanneAhjopalo Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/autoilija_ikuisti_kannykkakamerallaan_pantasuden/7841402 

Kuhmon pantasusien kaataminen ei ollut laitonta

 

Jussi Leinonen/Arkisto

 

Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mukaan pannoitetut sudet eivät ole sen suojatumpia kuin pannoittamattomat. Kuvan susi on ikuistettu Ranuan eläinpuistossa.

Marjatta Kurvinen
Hannu Mustonen

Kuhmon susijahdissa on kaatunut myös pannoitettuja susia, sillä molemmat Juntin laumasta ammutut hukat kantoivat pantaa. Alueella pannoitettiin susia muutama viikko sitten.

Metsästyksen johtajan Ari Karppisen mukaan jahdissa yritettiin ensin välttää pannoitettuja susia, mutta kun vastaan ei juuri muita susia tullutkaan, niin jahtiporukka päätyi kaatamaan nuoret pantasudet.

Toinen Juntin susista oli alle vuoden ikäinen naaras ja toinen arviolta puolitoistavuotias uros. Saunajärven laumasta kaadettiin torstaina noin 30-kiloinen pannoittamaton naaras, jonka ikää ei osattu arvioida. Se selviää aikanaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksissa.

Kannanhoidollisista kaatoluvista valittanut Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola kommentoi pantasusien kaatoa toteamalla, että jahdissa on ollut kiire eikä metsästystä ole rajoittanut kysymys lupapäätöksen lainmukaisuudesta.

- Lähinnä tarkoitus on ollut kaataa kaikki myönnetyt lupasudet mahdollisimman nopeasti. Riistakeskuksella itsellään ei ole toimivaltaa peruuttaa jahtia, vaan toimivalta on hallinto-oikeuksilla, Tapiolan puheenjohtaja Sari Kantinkoski ja varapuheenjohtaja Leena Iivonen totesivat.

Itä-Suomen, Pohjois-Suomen ja Vaasan hallinto-oikeudet eivät kieltäneet toimeenpanoa välittömästi, vaan ne pyysivät Riistakeskukselta lausunnot ennen toimeenpanon keskeytyksen käsittelyä.

- Vaikka susijahdin toteutus on peruuttamaton.

Tapiola odottaa Lukelta lopullista vahvistusta siihen, kuinka monesta laumasta kaadettiin lisääntyvä yksilö juuri suden kiima-aikaan.

Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mukaan pannoitetut sudet eivät ole sen suojatumpia kuin pannoittamattomat eivätkä lupaehdotkaan ota asiaan kantaa, joten siinä mielessä Kuhmon pantasusien kaadoissa ei ole ongelmaa.

Asiassa olisi toki voinut miettiä sitä, että pannoituksiin on käytetty määrärahoja ja kannanhoidollisen pyynnin tavoitteena on saada useita pyyntitilanteita susien arkiinnuttamiseksi. Viime kädessä ratkaisut tehdään kuitenkin metsästyksen aikana tilanteen mukaan.

Pantasusien kaataminen johtaa mahdollisesti siihen, että susia on pannoitettava lisää.


(Lähde: www.kainuunsanomat.fi)
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/kuhmon-jahdissa-kaadettu-pantasusia/

Lauantaina kaatui kaksi sutta lisää

Kannanhoidollinen susijahti on edennyt suunnitellusti maan lounaisosaa lukuun ottamatta. Kaadettujen susien määrä nousi lauantaina neljääntoista, kun Kuhmossa ja Pohjois-Savossa kaatui kummassakin yksi susi. Toholammilla on jäljellä yksi ja Pohjois-Karjalassa neljä lupaa.

Suomen Riistakeskus myönsi 24 kannanhoidollista susien kaatolupaa, josta viime viikolla käytettiin 14. Lauantaina kaadettiin kaksi sutta, toinen Kuhmossa ja toinen Pohjois-Savossa, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Riistakeskuksesta.

Härkösen mukaan jäljellä on edelleen yksi lupa Toholammilla sekä neljä lupaa Pohjois-Karjalassa. Lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen viisi lupaa ovat jäissä ja todennäköisesti jahteja ei aloiteta, kun hallinto-oikeudet kielsivät susien kaatamisen valitusten takia.

Kaikista 24 susiluvasta valitettiin ja osassa valittajia oli useita. Kolmessa maan lounaisosan maakunnassa hallinto-oikeus kielsi lupien täytäntöönpanon valitusten käsittelyn ajaksi, muualla ei.

Härkösen mukaan etelässä pyyntiaika on käytännössä ohi eikä jahteja olisi ehkä saatu käyntiin niukan lumipeiteen takia. Jahdeissa tarvitaan tuoreita lumijälkiä, jotta liikkeellä olevista susista saadaan riittävän tarkkoja tietoja ja lauman motittaminen on mahdollista.

Härkösen mukaan kaatotilanne on hieman auki, koska metsästäjien pitää ilmoittaa kaadetut sudet seuraavana arkipäivänä. Viikonlopun saalis selviää maanantaina, jolloin tiedot päivittyvät Riistakeskuksen nettisivuille. Lauantain kaadot puuttuvat sieltä vielä.

Suomen Riistakeskuksen johtaja Reijo Orava toivoo, että nyt toteutetut kannanhoidolliset jahdit helpottavat edes jossain määrin asiaan liittyviä paineita. Tähän mennessä toteutuneet jahdit ovat edenneet hyvässä järjestyksessä.

Veikko Niittymaa

 

(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lauantaina-kaatui-kaksi-sutta-lis%C3%A4%C3%A4-1.92987