Itärajan oma suurpetomies sai valtakunnallisen tunnustuksen – "Susikeskustelussa ääripäät kannattaisi jättää huomiotta"
Marko Kettunen ei istu stereotyyppiseen muottiin susien suojelijasta. Metsäkonetta työkseen ajava valtimolainen saakin kritiikkiä niin metsästäjiltä kuin muilta suojelijoilta. Vuoden luontovapaaehtoisena palkittu Kettunen haluaa nostaa susikeskusteluun maltillisempia äänenpainoja.
Kolmen maakunnan kulmauksessa Valtimolla asuva Marko Kettunen pokkasi torstaina Metsähallituksen vuoden luontovapaaehtoisen tunnustuksen Kolin kansallispuistomaisemissa.
– Kyllä se hyvältä tuntuu, kun tunnustus tulee Metsähallitukselta. Olen itsekin metsätalousalan ihmisiä. Kyllä se on mieltä lämmittävä tunnustus ja merkki siitä, että jotakin on tehty oikein.
Pitkän linjan suurpetosuojelijan toiveena on tuoda erityisesti susikeskusteluun enemmän maltillisia äänenpainoja.
– Kaikista paras olisi, jos kaikki jättäisi ääripäät huomiotta. Keskusteluyhteys voisi löytyä keskitieltä, Kettunen ehdottaa.
Keskustelu käykin tällä hetkellä kuumana erityisesti itäisessä Suomessa. Kettunen on itsekin saanut osansa erityisesti nettikeskusteluista. Hän aikoo kuitenkin pitää päänsä kylmänä.
– Kyllä siellä on suoranaista haukkumista ja kunnian loukkaamista. Siellä leviää esimerkiksi kuva, johon kirjoitettu päälle "vuoden vasikka". En ole viitsinyt lähteä puuttumaan näihin, antaa ääripäiden touhuta keskenään.
Kritiikkiä kolmelta taholta
Työkseen metsäkonetta ajava Kettunen ei kuitenkaan istu stereotyyppisen luonnonsuojelijan prototyyppiin. Palautetta tulee niin Metsähallitukselta, suojelijoilta kuin metsästäjiltäkin. Kaikilta tulee niin positiivista kuin negatiivistakin viestiä.
– Palautteessa on hajontaa, Kettunen muotoilee.
– Moni on pitänyt tätä harrastusta ristiriitaisena. Kun itse muokkaa metsää työkseen ja samalla suojelee petoja niin en varmasti sovi siihen muottiin.
Kettusella on toki mielipiteitä, mutta viestinsä hän pyrkii ohjaamaan niin ikään kaikille tahoille, erityisesti keskustelijoiden ääripäille. Ensin metsästäjille, jotka kritisoivat susien kanta-arvioita.
– Se olisi hyvä ymmärtää, että koko kanta-arvio pohjautuu metsästäjien omiin ilmoituksiin ja maastotyöhön. Se on siis metsästäjien oma arvio asiasta. Jos niitä (arvioita) pitää liian pieninä, on hyvä muistaa, että yksi susilauma voi liikkua kolmen kunnan alueella. Yhdellä reviirillä ei voi siis olla useampaa susilaumaa, tämä olisi hyvä muistaa. Siitä ei kolmea laumaa saa millään.
Sitten suojelijoille.
– Jos viranomaiset ovat myöntäneet poikkeusluvan, niin en lähtisi valittamisen tielle. Jos susi liikkuu enemmän pihapiirissä ja sieltä on poistettu mahdolliset ravintohoukuttimet, niin kyllä sellainen on sieltä poistettava.
Tiivistetysti Kettunen haluaa puhua susialueilla asuvien ihmisten puolesta.
– Henkilökohtaisesti olen paikallisuuden puolella, koska jotain muutoksia (susipolitiikkaan) tarvitaan. Se, että ulkopuolelta sanotaan ihmisille, mitä pitää tehdä ei yksinkertaisesti toimi.
Suojelu lähti koiraharrastuksesta
Suurpetojen suojelutyötä Kettunen kuvailee koiraharrastuksensa jatkumoksi.
Hän on ollut perustamassa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin suurpetoryhmää, jossa on tällä hetkellä 15 aktiivijäsentä. Ryhmä tekee työtään syvällä metsissä, tehden maastohavainnointia. Tietoa lähtee niin suurpetojen tutkijoille RKTL:ään, Metsähallituksen erävalvonnalle kuin poliisillekin. Retket ovat usein monen päivän mittaisia.
Kettusen mukaan susilaumojen häirintä on yleistynyt viime vuosina.
– Esimerkiksi luvatonta moottorikelkkailua Metsähallituksen mailla ja luonnonsuojelualueilla on ollut viime vuosina enenevässä määrin. Kolmella moottorikelkalla on saatettu ajaa susien jälkiä. Tälläisistä laittomuuksista ilmoitetaan tietysti poliisille. Se mitä näistä ilmoituksista seuraa, on poliisin tehtävä.
Kettusen mukaan monet ihmisten ilmoilla harhailleilla susilla voikin olla jotain tekemistä ihmisten häirinnän kanssa.
– Viime aikojen poikkeusluvilla kaadetuissa on vanhoja vammoja. Joko hauleja tai muita kolhuja, eli niitä voi olla moottorikelkalla tai autolla töytäisty. Toki keväällä on näitä edellisen vuoden pentuja, jotka alkavat erota susilaumasta ja alkavat etsiä omaa reviiriään. Ne saattavat liikkua asutusten lähellä, mutta vain hetkellisesti.
Muuten susi on Kettusen mukaan ihmisarka eläin.
– Meidän ryhmällä on pitkä kokemus ja vain muutamia näköhavaintoja on tehty. Kun se kuulee äänen tai haistaa ihmisen, niin se saattaa poistua paikalta 1-1,5 kilometrin päästä.
Kettuselle itselleen parasta työssä ovat pitkät matkat metsissä ja luonnon keskellä.
– Se merkitsee kaikkea. Työ ja elanto tulevat sieltä sekä myös vapaa-aika tulee siellä vietettyä. Se on tällä hetkellä koko elämä.
Lasse Laitinen
@LaitinenLasse
Yle Pohjois-Karjala(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/itarajan_oma_suurpetomies_sai_valtakunnallisen_tunnustuksen__susikeskustelussa_aaripaat_kannattaisi_jattaa_huomiotta/7685255
