Susi-ilta ei saanut tunteita kuumenemaan Kuopiossa
Kuopion kolmetuntisessa susi-illassa keskusteltiin vilkkaasti, mutta asiallisesti. Yllätysväriä iltaan toi osallistujalistan paljastuminen kannanotoksi susien liian suuresta määrästä.
Kuopiossa tiistai-iltana järjestetyssä susi-illassa ei odotusten vastaisesti nähty suurta draamaa. Paikalla oli järjestysmiehiä, mutta keskustelu käytiin ilman häiriöitä.
Pohjois-Savon susitilanteesta keskusteltiin monipuolisesti ja monipolvisesti Kuopiossa Hotelli Iso-Valkeisessa kolmen tunnin ajan. Paikalla oli järjestäjien arvion mukaan viitisensataa ihmistä. Keskustelu sujui rauhallisesti ja asiallisesti, vaikka metsästäjien ja koiraharrastajien järjestämässä tilaisuudessa Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli mielipiteineen aikalailla yksin ja sai kuulla naljailua.
Puheenaiheina olivat muun muassa salametsästys, EU:n rooli susitilanteen kärjistymisessä, vahingoista saatavien korvausten epävarmuus ja luottamuspula viranomaistahojen sekä susialueella asuvien ja metsästäjien välillä.
Susi-illassa kuultiin monia vastakkaisia mielipiteitä, mutta yhdestä oltiin yhtä mieltä: Suomen susipolitiikka on epäonnistunut. Metsästäjien ja koiranharrastajien edustajien mielestä sudet ovat suojelun vuoksi tulleet liian röyhkeiksi. Viranomaistahojen näkökulmasta epäonnistumisesta kielivät salametsästys ja luottamuspula. Luonnonsuojelijoille puolestaan susikannan pienuus on ongelma.
"Minusta ei tullut susivihaajaa"
Tilaisuuden tarkoituksena oli kartoittaa susien määrää ja susivahinkoja Pohjois-Savossa. Susien määrästä maakunnassa ei ole tarkkaa arviota. Petoyhdyshenkilöiltä on tullut tänä vuonna Riistakeskukseen runsas sata havaintoa susista ja Riistakeskus Pohjois-Savon vs. riistapäällikkö Teemu Lamberg esitteli kartan, jonka mukaan Ylä-Savon alueella liikuskelee arviolta neljä erikokoista susilaumaa ja yksi susipari on muodostumassa.
Tilaisuudessa ihmiset kertoivat muun muassa omakohtaisia kokemuksiaan susien aiheuttamista vahingoista ja susipelosta. Riistakeskuksen mukaan susien aiheuttamia koiravahinkoja on sattunut Pohjois-Savossa tähän mennessä neljä ja lammasvahinkoja yksi.
Paneelissa mukana olleella, suonenjokelaisella Harri Hirvosella on omakohtaisia kokemuksia suden hyökkäyksestä. Susi raateli hänen koiransa linnunhaukkukisoissa Lapinlahden Varpaisjärvellä elokuun lopussa. Koira selvisi hyökkäyksestä.
– Epelistä tuli kotikoira, tuskin siitä metsään on. Minusta ei tullut susivihaajaa, mutta kokemukseni mukaan susien ihmispelko on hävinnyt, ja siksi niitä pitää voida metsästää, Hirvonen sanoi.
Luontoliitto ja Metsästäjäliitto erimielisiä
Susi-illan pohjalta Pohjois-Savon Kennelliitto ja Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri tekevät yhteisen kirjallisen selvityksen ja esityksen siitä, mitä susikannalle pitäisi maakunnassa tehdä.
Paneeliin kuului muun muassa metsästäjiä, koiraharrastajia, viranomaistahoja, yksi luonnonsuojeluliiton edustaja sekä kaksi maakunnan kansanedustajaa. Suurin osa panelisteista oli sitä mieltä, että susikantaa pitäisi voida säädellä metsästämällä.
– Ensinnäkin kannanhoidollisia lupia pitää myöntää. Toiseksi häirikkösudet pitää poistaa välittömästi. Kolmanneksi susien aiheuttamat vahingot pitää korvata täysimääräisesti ja nopeasti, Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro luetteli liiton vaatimuksia.
Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli toista mieltä.
– Susi on erittäin uhanalainen laji, susia on vain noin 150. Vähäisten susien hävittämisen sijaan koiria ja tilallisten eläimiä pitäisi suojata petoaidoilla ja koirien suojaliiveillä, Harju totesi.
Oinonen: Heti tappolupa häirikkösusille
Paikalle kutsutut kansanedustajat perussuomalaisten Pentti Oinonen ja kokoomuksen Markku Eestilä olivat molemmat susien metsästyksen kannalla. Eestilän mukaan susia pitäisi Suomessakin voida kohdella EU:n luontodirektiivin vähemmän tiukan liitteen mukaisesti niin, että niitä voitaisiin metsästää hallitusti. Samoilla linjoilla oli Oinonenkin.
– Luottamus paikallisiin ja metsästäjiin pitää palauttaa, niin ettei metsästäjien tietoa ei kyseenalaisteta. Heti tappolupa häirikkösusille, Oinonen totesi.
Suomen Riistakeskuksessa uutta sudenhoitosuunnitelmaa valmisteleva Mikael Luoma muistuttikin tilaisuudessa, että uuteen suunnitelmaan on tulossa kannanhoidollisia lupia ja alueellisia riistaneuvostojen mielipidettä kuultaisiin niiden kohdistamisessa.
Pohjois-Savon Kennelpiirin puheenjohtajan Erkki Savolainen oli tyytyväinen illan antiin ja hänen mukaansa myös yhteisessä kannanotossa tullaan ehdottamaan susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.
Osallistujalistan teksti yllätys järjestäjille
Susi-illassa tapahtui myös erikoinen käänne, kun kävi ilmi, että yleisössä kiertävä osallistujalista olikin samalla kannanotto maakunnan susitilanteeseen. Osallistujaluettelon allekirjoittanut oli samalla sitä mieltä, että Pohjois-Savossa on "liian paljon susia ja että on vain ajan kysymys, milloin maaseudun ihmiset ja lapset ovat vaaravyöhykkeessä".
Tilanne tuli myös järjestäjille yllätyksenä, sillä illan alussa kerrottiin vain, että salissa kerätään nimiä osallistujalistaan. Järjestäjien mukaan kyse oli vahingosta eikä Pohjois-Savon Kennelpiirin puheenjohtajalla Erkki Savolaisella ollut tietoa, kuinka teksti oli osallistujalistaan joutunut. Illan juontajana toiminut Metsästäjäliiton Pohjois-Savon Piirin Pekka Julkunen kertoi illan lopuksi, että teksti poistetaan ja jäljelle jää vain osallistujalista.
– Jos nyt joku kokee vääryyttä, niin olihan se teksti siellä ja on sen sieltä jokainen voinut lukea, Julkunen sanoi.
Monelta kuitenkin teksti jäi huomaamatta, sillä osa ihmisistä kävi järjestäjien luona suttaamassa nimensä pois kuultuaan tilanteesta ja muutamat tulivat tilaisuuden jälkeen kertomaan, etteivät olisi pistäneet nimeään paperiin, jos olisivat katsoneet sitä tarkemmin.
Helmi Nykänen
Yle Savo (Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susi-ilta_ei_saanut_tunteita_kuumenemaan_kuopiossa/7542333
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti