Professorit pitävät Perhon susituomiota merkittävänä – koirasuden ja suden ero selvisi
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan koiran ja suden risteymää voidaan pitää sutena, jos se elää villinä luonnossa eikä perimältään enää vaaranna suomalaisen villin susikannan geneettistä puhtautta. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomitut valittavat päätöksestä hovioikeuteen.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden mukaan koiran ja suden risteymää voidaan pitää rikoslain tarkoittamana sutena, jos risteymä elää villinä suomalaisessa luonnossa eikä perimältään enää vaaranna suomalaisen villin susikannan geneettistä puhtautta. Moiseen määrittelyyn jouduttiin, koska metsästyslaissa ei ole risteymiä koskevia säännöksiä ja metsästäjät väittivät ammuttuja eläimiä koirasusiksi.
Oikeudenkäynnissä käytettiinkin pääosa ajasta lajimääritykseen ja DNA-testien luotettavuuden setvimiseen. Sama näkyi myös tuomion perusteluissa.
Oikeus päätteli kuulemansa perusteella, että risteymien määrä villistä susikannasta on vain muutamien prosenttien luokkaa. Se piti epätodennäköisenä, että vuosina 1993 ja -94 alueella havaitut risteymät olisivat jääneet luontoon lisääntymään. Näin ollen oikeuden mielestä olisi jo lähtökohtaisesti ollut varsin epätodennäköistä, että yksikään tapetuista eläimistä olisi ollut risteymä.
Käräjäoikeus painotti tuomiossaan DNA-lausunnon merkitystä. Se ei kuitenkaan täydellä varmuudella voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapetut eläimet olisivat olleet sellaisia suden ja koiran risteymiä, joiden perimästä korkeintaan 12,5 prosenttia tulee koirasta. Oikeuden mukaan suden ja koiran perimä voidaan erottaa takaisinristeymissä varmuudella kolmanteen sukupolveen saakka, jolloin koiran perimää on jäljellä 12,5 prosenttia.
– Päämieheni olivat tietenkin pettyneitä tuomioon. He odottivat tietenkin, että tämä hybridi-kysymys olisi ratkaistu toisin. Tuomion perustelut olivat sikäli kummallisia, että hybridit rinnastettiin susiin kun EU-tasolla vielä neljännen ja viidennenkin sukupolven risteymät katsotaan hybrideiksi, huolimatta siitä kuinka vähän niissä on enää koiran verta, ihmettelee puolustusasianajaja Hannu Lukkarila.
Lukkarila sanookin metsästäjien valittavan tuomiosta hovioikeuteen, myös syyttäjä harkitsee valitusta. Oikeus jätti tuomitsematta kolme miestä, jotka olivat kiistäneet osallistuneensa jahtiin. He olivat omien sanojensa mukaan paikan päällä ilman asetta vain uteliaisuuttaan.
Merkittävä päätös – tuomioistuimelle vaikea
Metsästysrikoksen törkeä tekomuoto tuli rikoslakiin vasta vuonna 2011.
– Tämä on merkittävä ratkaisu, koska törkeästä metsästysrikoksesta ei ole vielä oikeuskäytäntöä.
Tämä on merkittävä myös siksi, että suden ja koiran risteymä voi olla oikeuden määrittelemillä edellytyksillä susi, jonka tappaminen on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
– Tämä on ollut kiinnostava asia juridisesti. Mikä on koirasusi, kuinka paljon koiraa pitää sudessa olla jos se on risteymä ja miten näitä arvioidaan, luettelee rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta.
Professorien mielestä käräjäoikeus tarkasteli lajinmääritystä huolellisesti.
– Kyllä tämä määrittely on hyvinkin tarkka ja se perustuu asiantuntijoiden lausumiin. Oikeushan tarkasteli asiaa myös laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Se katsoi, että metsästäjälle on ennakoitavissa, että risteymä voidaan luokitella sudeksi. Metsästäjälle ei siis ole yllättävää, että jos sutta lähtee metsästämään, niin ammuttava eläin myös sudeksi luokitellaan geneettisesti, sanoo Matti Tolvanen.
Jos oikeus olisi katsonut eläimet koirasusiksi, myös vaihtoehtoinen syyte tavallisesta metsästysrikoksesta olisi voinut Tolvasen mukaan kaatua, koska ne eivät ole lain luettelemia riistaeläimiä.
– Tämä on ollut tuomioistuimelle hankala asia selvittää, asianosaisetkaan eivät ole juuri halunneet asioita selvittää. Rikosoikeudenkäynnissä ei tietenkään voida biologisia asioita määrätä, olennaista on juuri se, että mikä on suojelua tarvitseva susi, painottaa Kimmo Nuotio.
Tuomio rangaistusasteikon alapäästä – johtajaa ei löytynyt
Lain mukaan törkeästä metsästysrikoksesta on tuomittava vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi päälle tulee 3-10 vuoden metsästyskielto. Kaikki tuomitut saivat 1 vuoden ja kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja neljä vuotta metsästyskieltoa.
Metsästysrikoksen tekee törkeäksi jo se, että metsästettävä eläin susi. Lisäksi jahdissa toteutui tuomion mukaan myös muita törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkejä eli suunnitelmallisuus ja iso tekijäjoukko.
– Ylipäätään Suomessa käytetään yleensä rangaistusasteikon alinta kolmannesta, tämä osuu juuri siihen. Tämä on sillä tavalla poikkeuksellinen, että tässä monia tekijöitä, jota tekevät tämän poikkeukselliseksi. Ankarampikin rangaistus olisi ollut perusteltavissa, pohtii professori Matti Tolvanen.
Syyttäjän mielestä jahdilla oli kaksi johtajaa, joille hän vaati muutaman kuukauden raskaampia rangaistuksia. Oikeuden mielestä syyttäjän esittämät televalvontatiedot eivät riittäneet todisteeksi johtajakysymyksessä.
Ari Vihanta
Yle Keski-Pohjanmaa (Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/professorit_pitavat_perhon_susituomiota_merkittavana__koirasuden_ja_suden_ero_selvisi/7740297
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti