Luontojärjestöt: Sudet tiukkaan suojelukseen poronhoitoalueella
Markku Vuorikari
Susi.
Yhden elinkeinon etu ei saa järjestöjen mielestä vaarantaa susikantaa.
Luontojärjestöt vaativat EU:n suurpetofoorumilta pitkäaikaista sekä kannanhoidollisesti kestävää strategiaa suden ja poronhoitajien välisten ristiriitojen ratkaisemiseksi Suomessa.
Järjestöt esittävät, että susi tulisi luokitella EU:n luontodirektiivin mukaisesti tiukasti suojelluksi lajiksi koko Suomessa.
Se tarkoittaisi suojelun tiukentamista poronhoitoalueella, sillä niillä direktiivi sallii tällä hetkellä suojelusta poikkeamisen petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
Luonto-Liitto sekä useat muut eläin- ja luonnosuojelujärjestöt ovat jättäneet suurpetofoorumille asiasta kirjeen.
Luontojärjestöt viittavaat kirjeessään Luonnonvarakeskuksen tammikuiseen arvioon, jonka mukaan Suomen Lapissa elää vain 3–6 susiyksilöä. Koko poronhoitoalueella ei ole lainkaan lisääntyvää susikantaa.
Porovahinkojen ehkäisemiseksi lisääntyvän susikannan syntyminen pyritään tällä hetkellä estämään maa- ja metsätalousministerion laatiman susikannan hoitosuunnitelman mukaan.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lapissa on syntynyt vain muutamia susipentueita, kertoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Järjestöjen mukaan susien metsästys poronhoitoalueella uhkaa myös eristyksissä elävää Skandinavian susikantaa, joka kärsii sisäsiittoisuuden aiheuttamista synnynnäisistä vioista. "Uusien geenien kulkeutuminen Suomesta ja Venäjältä voisi pelastaa Skandinavian sudet", järjestöt arvioivat.
"Ei ole lainkaan hyväksyttävää, että yhden elinkeinon vuoksi alkuperäisluontoon kuuluvien avainlajien olemassaolo käytännössä kielletään alueella, joka vastaa yli kolmannesta Suomen pinta-alasta", sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla.
Kirjeen ovat allekirjoittaneet Luonto-Liitto, Eurogroup for Animals, Animalia, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistys, Oikeutta eläimille ja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti