lauantai 21. kesäkuuta 2014

Luonto-Liitto EU-komissiolle: Pelastakaa Suomen sudet


Susiryhmä on huolissaan myös Skandinavian susien sisäsiittoisuudesta. Kuvan sudet ovat Ähtärin eläinpuiston asukkeja.

Luonto-Liiton susiryhmä luovuttaa perjantaina EU-komissiolle vetoomuksen Suomen susien puolesta. Liiton mielestä susien salametsästys on laajaa eikä poronhoitoalueella sallita lisääntymiskykyistä susikantaa.

Luonto-Liiton susiryhmä ilmoittaa keränneensä viime vuoden aikana yli 11 000 nimeä kansainväliseen susivetoomukseensa. Siinä vaaditaan EU:lta toimia Suomen susikannan pelastamiseksi.

”Suomessa harjoitettu susipolitiikka on ollut epäonnistunutta, uusille ratkaisuille on selkeä tarve”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Tea Tawast sanoo.

Liiton mukaan laajaan susien salametsästykseen puuttuminen on ollut tehotonta. Poronhoitoalueelle ei ole haluttu sallia lisääntymiskykyisen susikannan muodostumista.

Susiryhmä on huolissaan myös Skandinavian susien sisäsiittoisuudesta, kun Suomen poronhoitoalueen läpi ei liiku susia. Ryhmä vaatii suden siirtämistä luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltuihin lajeihin myös poronhoitoalueella.

”Vuonna 2005 laadittu susikannan hoitosuunnitelma ei auttanut Suomen susikantaa kestävälle tasolle. Tilanne on monelta osin heikompi kuin vuosikymmen sitten”, Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen väittää.

Luonto-Liitto yrittää EU:n avulla vaikuttaa Suomen susikannan valmisteilla olevaan hoitosuunnitelmaan. EU-komission ympäristöasioiden pääosaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordea ottaa vastaan Suomen sudensuojeludelegaation vetoomuksen.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan Suomessa oli ennen kevään lisääntymiskautta 140–155 sutta. Kun otetaan huomioon Venäjän vastaisen rajan molemmin puolin liikkuvat sudet, Rktl ilmoitti Suomen susimääräksi 150–170.

Keväällä on syntynyt muutamia kymmeniä sudenpentuja.
 
Reijo Vesterinen 
 
(Lähde: www.maaseuduntulevaisuus.fi)

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Susien pannoitus epäonnistui täysin


Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei onnistunut laittamaan lähetinpantaa yhdellekään sudelle viime talvena. Tutkimuslaitoksen mukaan pääsyy epäonnistumiseen oli poikkeukselliset lumiolosuhteet.

Susien pannoituskausi ajoittui tammikuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, mutta tuona aikana ei saatu sopivia lumikelejä. Susien onnistunut pannoitus vaatii riittävän paksua lumipeitettä, joka kantaa moottorikelkkaa.

Samalla paksun lumikerroksen päällä on oltava pehmeää lunta, joka upottaa sutta. Näin pannoitukset saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vaarantamatta sutta, merkitsijöitä tai kalustoa, tutkimuslaitos selvittää.

RKTL:n mukaan tämä on ensimmäinen vuosi, kun yhtään sutta ei saatu pannoitettua. Susia on pannoitettu vuodesta 1998 lähtien. Edellisvuoden pannoituksista neljällä sudella on vielä toimiva panta, mutta niiden toiminta lakkaa kesän aikana, kun patterit loppuvat.

Ilman pantoja RKTL ei saa tietoa nuorten susien levittäytymisestä, vaelluksista ja asettumisesta uusille alueille. Lähetinpantatietojen puuttuessa susikannan arvioinnissa korostuvatkin nyt petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot ja maastotyö, RKTL muistuttaa.
TS

(Lähde: www.ts.fi)
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/639964/Susien+pannoitus+epaonnistui+taysin 

Jaalan naapuriin tehdään petoaitaa susivaaran takia


Susivaarassa olevat lampaat ovat texel-rotuisia jalostuslampaita. Suurpetoaitaa ei vielä ole, joten eläimet ajetaan yöksi turvaan lampolaan.
Susivaarassa olevat lampaat ovat texel-rotuisia jalostuslampaita. Suurpetoaitaa ei vielä ole, joten eläimet ajetaan yöksi turvaan lampolaan.

Heinolan puolella Rihussa sijaitseva lammastila on varuillaan. Arvokkaat emälampaat yöpyvät lampolassa, kunnes laitumen ympäröi kahden kilometrin pituinen sähköistetty suurpetoaita.

Leena ja Ari Muurisen lammastilalla odotetaan päivää, jona Riistakeskuksen lupaamat suurpetoaidan rakennustarpeet saapuvat. Laidunkausi on alkanut, mutta susivaaran takia noin 60 emälampaan katras joudutaan ajamaan yöksi sisään. Kyse on arvokkaista texel-rodun jalostuslampaista.

Toistaiseksi Muuristen lampaat ovat säästyneet susien hyökkäyksiltä. Suurpetoaidan tarvikkeita odotetaan saapuviksi mahdollisimman pian.

Heinolan puolella, kuitenkin lähellä Kouvolan rajaa, on tehty lukuisia susihavaintoja. Riistakeskus ja Heinolan seudun riistanhoitoyhdistys haluavat tehdä talkootyötä ja auttaa suojaamaan lammastilaa, jonka nurkilla sudet ovat pyörineet.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja petoyhdyshenkilö Osmo Laurila on käynyt susien jäljillä. Rihun ja Taipaleen suunnalla on ainakin kuluvan vuoden ajan liikkunut isokokoinen urossusi, jonka seuraan on ilmeisesti liittynyt toinen, pienempi yksilö. Jos sudet ovat pariskunta, luvassa voi olla pentue ja susilauma.

Myös Jaalan puolella on riistakamerassa havaittu kaksi sutta muistuttavaa eläintä, iso ja pienempi. Näillä oli niin paljon vauhtia, että lajimääritystä ei voitu luotettavasti tehdä. Jotkut epäilivät hahmoja koiriksi.

(Lähde: www.kouvolansanomat.fi)
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2014/06/09/Jaalan+naapuriin+tehd%C3%A4%C3%A4n+petoaitaa+susivaaran+takia/2014217481054/4