Susialueiden asukkaille esitetään lisää äänivaltaa kannanhoidossa: "Me olemme vahingon kärsijöitä, kun jotain sattuu"
Tavoitteena on saada muodostettua paikallisia päätöksentekoelimiä, jotka voisivat itsenäisesti käsitellä, kuinka alueen susilaumoihin suhtaudutaan.
Kun puhutaan susista, kilpailevia totuuksia on monia ja tunteet roihahtavat herkästi pintaan. Yksi seikka uudessa suden kannanhoitosuunnitelmassa on saanut kuitenkin lähes yksimielisen kannatuksen: susia koskevia päätöksiä tulisi saada tehdä siellä, missä sudet ovat.
Toiveena on saada muodostettua paikallisia päätöksentekoelimiä, jotka voisivat itsenäisesti käsitellä, kuinka alueen susilaumoihin suhtaudutaan.
– Susireviirille asetettaisiin tavoitteet; mitä vahinkoja siedetään, millaisia kannanhoidollisia lupia olisi mahdollista saada, kuka ne käyttää ja millä muodoin, Riistakeskus Pohjois-Savon vs. riistapäällikkö Teemu Lamberg hahmottelee.
Maa- ja metsätalousministeriö on uusimassa susien yhdeksän vuotta vanhaa hoitosuunnitelmaa. Sitä varten susialueiden ihmisiä on kuultu paitsi verkossa käydyn keskustelun kautta myös kasvokkain. Ääneen ovat päässeet niin metsästäjät, luonnonsuojelijat, maanomistajat kuin tuotantoeläinten kasvattajat.
Suunnitelmaa tehdessä on myös tuotu esille mahdollisuutta tarkastella sudenpyyntiä nimenomaan yksittäisten laumojen, ei niinkään koko kannan näkökulmasta.
– Susien reviirit poikkeavat toisistaan niin paljon. Joillain reviireillä ongelmia ei ole laisinkaan, ja toisessa vahinkoja tulee paljon.
Lampuri toivoo sudelle rauhaa
Huhut susilaumoista saavat helposti siivet alleen. Esimerkiksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla liikkuvaa susilaumaa on ehditty jo pelätä. Riistaviranomaisten tietoon on tullut yksi koiravahinko alueelta.
Annaelina Kotilaisenkin pihassa Lapinlahdella vieraili kolme viikkoa sitten susi, joka tappoi yhden lampaan. Ikävästä tapauksesta huolimatta hän peräänkuuluttaa maltillista suhtautumista susiin.
– Todennetut havainnot pitäisi kuitenkin ilmoittaa riistanhoitoyhdistykselle, ei lähteä levittämään epämääräisiä huhuja.
Kotilainen on jo vahingon jälkeen hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä petoaitaa lampaidensa suojaksi.
– Kyllähän aita tietysti yöunia lisää, jos ajattelee ensi kesän laidunkautta. Nyt eläimet on pitänyt tuoda yöksi sisälle, mikä on lisännyt työmäärää tilalla huomattavasti.
Ministeriön kaavailema paikallinen päätöksentekomalli kuulostaa lampurin korvaan hyvältä.
– Ilman muuta heitä pitää kuunnella, ketkä alueella asuvat. Me olemme vahingon kärsijoitä, kun jotain sattuu.
Anu Pöntinen
Yle Savo (Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susialueiden_asukkaille_esitetaan_lisaa_aanivaltaa_kannanhoidossa_me_olemme_vahingon_karsijoita_kun_jotain_sattuu/7532727
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti