torstai 16. lokakuuta 2014

SLL metsästyskoiravahingoista: "Tähän pitää tottua niin kauan kuin Suomessa on susia"

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin petoryhmässä ajatellaan, että susi voi Suomessa huonosti. Salametsästyksenkin aiheuttama epäterve laumarakenne on saattanut suden hankaluuksiin. Vastakkainasettelu luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien välillä on johtanut sanaharkkaan esimerkiksi somessa.

Kainuussa on haettu poikkeuslupaa sudenkaatoon, ja siitä tehdään päätös, kun lumi saadaan maahan. Elo-syyskuussa metsästyskoiria joutui Kainuussa susien suuhun kuusi.

– Valitettavasti näitä tapauksia on ollut turhan paljon, se kuulostaa huolestuttavalta. Mutta ennen kuin mitään poikkeuslupia myönnetään, pitää selvittää perinpohjaisesti se, mistä susien käyttäytyminen johtuu, ja mitä seurauksia poikkeusluvan myöntämisellä on muuhun susilaumaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin petoryhmästä Marko Kettunen.

– Pitää pohtia, aiheuttaako suden tappaminen lisää murheita esimerkiksi sitä kautta, että sudet alkavat entistä enemmän liikkua ihmisastutuksen lähellä, kun lauman rakenne muuttuu. Oletan, että vahingot vähenevät lumen tullessa maahan, kun metsästäjät pääsevät havainnoimaan paremmin susia, eivätkä laske koiria riistan perään alueella, jolla on susia.

Susien käytös luontaista

Kainuussa on koettu myös, että sudet eivät juuri ihmistä kavahda. Marko Kettusen mielestä suden käyttäytyminen ei poikkea normaalista

– Kysymyksessä voi olla esimerkiksi seurusteluvaiheessa oleva susipari, joka on erityisen äkäinen reviiristään ja sinne tuleville koirille. Sellaisessa tilanteessa susi voi käydä napsimaan koiria saaliiksi. Sudethan syövät Suomessa vuosittain noin 30 koiraa.

– Tämä on tilanne, johon pitää tottua niin kauan kuin Suomessa susia on, että tällaisia vahinkoja metsästyskoirien osalta tulee. Samoin siihen, että metsästyskoiria jää auton alle tai hukkuu huomattavasti enemmän kuin mitä pedot syövät, Kettunen sanoo.

Riistakamerakuvaa sudesta. — **Arkistokuva.** **Kuva: Heimo Kauppinen**

Lokakuun alkupuolella Yle Kainuulle kerrottiin, että Sotkamon pohjoisosissa susitilanne vaikeuttaa metsästystä. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin petoryhmästä Marko Kettunen perää metsästäjien vastuuta koiristaan jo koulutusvaiheessa.

Työssä olevan koiran tulo kutsusta luokse pitäisi opettaa jo pentuvaiheessa, että esimerkiksi pilliin viheltämällä koira tulee luokse.

– Marko Kettunen

– Työssä olevan koiran tulo kutsusta luokse pitäisi opettaa jo pentuvaiheessa, että esimerkiksi pilliin viheltämällä koira tulee luokse. Koiraa ei myöskään saa missään tapauksessa jättää yksin jahtialueelle, vaan metsästäjän tulee pyrkiä olemaan mahdollisimman lähellä koiriaan.

Susi ei voi hyvin Suomessa

Yleisesti ottaen Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin petoryhmän Marko Kettunen kokee, että susi ei voi hyvin Suomessa.

– Terveitä laumoja on vähenevissä määrin. On epäterveitä laumoja, joissa alfasusista toinen on menehtynyt joko ihmisten toiminnan seurauksena tai luonnollisesti kuolemalla esimerkiksi saalistustilanteessa. Epäterve lauma voi alkaa hakeutua ihmisasutuksen lähelle ja on myös herkempi ottamaan metsästyskoiria saaliiksi.

– Metsästäjien vastuulla on se, että salametsästyksessä menetetyt sudet aiheuttavat muun lauman osalta ei-toivottua ja poikkeavaa käytöstä. Siinä mielessä Suomen sudet voivat mielestäni huonosti, Kettunen sanoo.

Kettusella on tiedossa tältäkin syksyltä epäilyjä susien salametsästyksestä.

Sosiaalisessa mediassa käydään molemminpuolista tunnepohjoista keskustelua, ja jopa henkilöiden haukkumista esiintyy valitettavan paljon.

– Marko Kettunen

– Esimerkiksi Pohjois-Savon puolella on yksi susilauma, joka on käyttäytynyt poikkeavasti ja meinannut viedä metsästäjiltä koiria – näin ei ole onneksi käynyt. Tästä laumasta on tavalla tai toisella menetetty jompi kumpi tai molemmat alfasudet, ja lauman pennut käyttäytyvät poikkeuksellisesti ja hakeutuvat ihmisasutuksen lähelle. Ne voivat myös viedä koiria, koska niiden normaali saaliskäyttäytyminen on estynyt tai ainakin erittäin vaikeaa tuollaisella haavoittuneella laumalla.

Kanssakäyminen faktapohjalta

Marko Kettunen kertoo, että luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien välillä on vastakkainasettelua susiasioissa.

– Henkilökohtaisuuksiin meneminen on yleistynyt luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien välillä, kun on sanallista erimielisyyttä. Sosiaalisessa mediassa käydään molemminpuolista tunnepohjoista keskustelua, ja jopa henkilöiden haukkumista esiintyy valitettavan paljon.

– Tunnepohjainen keskustelu pitäisi lopettaa kokonaan, ja perustaa yhteinen kanssakäyminen faktatietoihin. Se on hyvä lähtökohta viedä asioita yhdessä eteenpäin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tarjoaa ainoan luotettavan tiedon susien määrästä Suomessa tällä hetkellä.