Brittijärjestö kampanjoi Lapin susien puolesta

 

Suomi harkitsee sudenmetsästyksen sallimista koko maassa

Heli Saavalainen

Susi Ähtärin eläinpuistossa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Brittiläinen eläinsuojelujärjestö Peta UK on aloittanut kampanjan Suomen susien puolesta. Auta säilyttämään Lapin viimeiset sudet -kampanjassaan Peta kehottaa tukijoitaan ottamaan yhteyttä suomalaispäättäjiin suden suojelemiseksi.

Suomi puolestaan harkitsee tiukasti suojellun suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Nykyisin susia saa metsästää poikkeusluvilla poronhoitoalueella vahinkojen välttämiseksi. Muualla Suomessa metsästys on kielletty mutta niin sanotulle häirikkösudelle voi saada tappoluvan.

Peta UK julkisti tänään tiistaina Action alertin, jonka mukaan Lapin sudet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon sekä salametsästyksen että laillisen metsästyksen vuoksi. Järjestö kehottaa tukijoitaan kirjelmöimään maa- ja metsätalousministeri Petteri Orvolle (kok) ja Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtoselle. Susien tappamisen sijasta Suomi voisi Petan mielestä kehittää petoihin liittyvää luontomatkailua.

Kansainvälinen Peta (People for the ethical treatment of animals) on maailman suurimpia eläinoikeusjärjestöjä. Viime vuonna järjestö aiheutti shokkireaktion julkaisemalla videon, jossa näytettiin, miten eläviltä angorakaneilta nyhdettiin karvaa Kiinassa. Video sai vaateketjut selvittämään tuotteidensa alkuperää. Peta tunnetaan myös mainoksista, joissa julkkiskaunottaret riisuvat vaatteensa tunnuslauseella "mieluummin kuljen alasti kuin käytän turkkia".

Suomi puolestaan harkitsee tiukasti suojellun suden metsästyksen sallimista koko maassa. Suomen riistakeskus valmistelee uutta sudenhoitosuunnitelmaa, johon on tulossa myös mahdollisuus sudenmetsästykseen.

"Sudenhoitosuunnitelmassa pohditaan tietenkin myös metsästystä. Lupakäytäntöä on tarpeen joustavoittaa häirikkösusien kohdalla", sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaihtoehdot ovat Niemen mukaan kannanhoidollinen metsästys ja vahinkolupien tulkinnat. Jälkimmäiseen Niemi ei kuitenkaan usko, sillä lupakäytännöissä ei ole juurikaan joustovaraa.

EU:n luontodirektiivi ei Niemen mukaan estä kannanhoidollista metsästystä. "EU-komissio on tulkintaohjeissaan todennut, että kannanhoidollinen metsästys voi olla mahdollista, kun on olemassa hoitosuunnitelma. Näin tehdään nyt karhun ja ilveksen kohdalla", Niemi sanoo.

Suomen riistakeskuksen johtajan Reijo Oravan mukaan sudenhoitosuunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä susialueiden paikallisväestön kanssa. "Maakunnissa on pidetty työpajoja ja haettu konkreettisia ratkaisuja siihen, miten yhteiselo suden kanssa hoituu. Tämä on ollut tähänastisen susipolitiikan kompastuskivi", Orava sanoo.

"Harkitun metsästyksen sallimiseksi maakunnista on tullut vahvoja vaatimuksia."

Suomen suurpetopolitiikasta valmistui arvio vuosi sitten. Suden kohdalla arvio oli tyly.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksen mukaan Suomen susipolitiikka on epäonnistunut sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Paikallisyhteisöjen yleinen hyväksyntä puuttuu, ja susikanta on romahtanut. Salametsästys on lisääntynyt, ja epäluottamus metsästäjien ja tutkijoiden välillä on syvä.

Keskustelu Suomen susipolitiikasta sai uutta pontta viime viikolla, kun ministeri Petteri Orpo kertoi Lännen Median maakuntalehtien haastattelussa, että hän sallisi susien kannanhoidollisen metsästyksen. Perusteluna hän totesi, että ihmisten huoli susien tulosta pihapiiriin on kasvanut. Orpo ilmoitti myös susikannan kasvaneen.

Susien määrä on kuitenkin puolittunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on 140–155 sutta, kun 2000-luvun puolivälissä susia oli 250–300. Poronhoitoalueella susia ei juuri ole muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Susikannan romahtamisen taustalla on salametsästys.

HS:lle Orpo ei suostunut kommentoimaan asiaa.

Ympäristöjärjestöt eivät hyväksy suden kannanhoidollista metsästystä.

"Nykytilanteessa susien tappolupien myöntämistä ei voi mitenkään hyväksyä, sillä Suomen susikanta ei ole geneettisesti kestävällä tasolla. Se ei kestä metsästystä", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Säynevirta pitää tärkeänä sitä, että susien metsästämiselle etsitään vaihtoehtoja. "Koti- ja tuotantoeläimet pitää suojata asianmukaisella tavalla erityisesti susialueilla."

Luontoliitto haluaa, että susi määriteltäisiin koko Suomessa EU:n luontodirektiivin uhanalaisuusliitteeseen neljä, johon kuuluvat lajit ovat tiukasti suojeltuja. Nyt susi kuuluu Lapissa liitteeseen viisi, joka ei suojaa sutta.

"Direktiivejäkin tärkeämpää on asennemuutos ja se, että susista uutisoidaan asiallisesti. Suden ympärillä on liikaa vihaa", Säynevirta sanoo.

Sudet herättävät voimakkaita tunteita siellä, missä ne vain kulkevatkin – tehdessään tuhoja ja jopa saalistaessaan luontaista ravintoaan. Sutta vihataan laajasti mutta myös suojellaan intohimoisesti.

Pohjoisessa petovihan taustalla ovat porotalous ja elinkeinon puolustaminen. Ristiriitoja aiheuttaa myös huoli metsästyskoiran menettämisestä ja lammasvahingoista. Mitä etelämmäksi susi vaeltaa, sitä enemmän pelot lisääntyvät, koska petoihin ei ole totuttu.

Tottumattomuus susien läsnäoloon on voimistanut ristiriitoja muun muassa Lounais-Suomessa, jonne sudet tulivat pitkän tauon jälkeen 2000-luvun alussa. Taajaan asutulla alueella sudet ovat väistämättä asutuksen liepeillä ja lähellä ihmistä. Myös jälkihavainnot ovat yleisiä.

(Lähde: www.hs.fi)
www.hs.fi/kotimaa/a1416279837491?jako=1210c307b3e2d38c0e3aab88b9f90ebc