Takkula muistuttaa: EU suojaa ensin ihmisiä, sitten susia

– Kaatoluvat on myönnettävä suurpetoalueilla asuvien ihmisten kokeman todellisuuden perusteella, ei helsinkiläisten kirjoituspöytien takaa, Hannu Takkula sanoo. Kuva: Jari Laukkanen

Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula (kesk.) sanoo, että petojen kaatoluvat ovat Suomessa liian tiukassa.

Hän muistuttaa suomalaisia susikeskustelijoita EU:n linjasta: EU suojaa ensin ihmisiä, sitten susia.

– EU:n selän taakse asiassa ei voi piiloutua. Olen tehnyt työssäni Euroopan parlamentissa aiheesta useita kysymyksiä Euroopan komissiolle ja vastaukset ovat yksiselitteisiä: ihmisen suojelu tulee EU:ssa aina ennen pedon suojelua, Takkula toteaa.
 
TAKKULA vaatii, että Maa- ja metsätalousministeriön on määritettävä riistakeskuksille riittävät kiintiöt, jotta häirikköpedoille saadaan tarvittavat kaatoluvat.

Takkula muistuttaa, että EU:n läheisyysperiaatteen mukaisesti myös kansallisessa päätöksenteossa ja lupa-asioissa pitää kunnioittaa päätöksenteon läheisyyttä. Kansallinen päätöksenteko ratkaisee.

Suomalaisten viranomaisten täytyy kuunnella heitä, jotka joutuvat kohtaamaan petoja arkielämässä.

– Kaatoluvat on myönnettävä suurpetoalueilla asuvien ihmisten kokeman todellisuuden perusteella, ei helsinkiläisten kirjoituspöytien takaa avautuviin idealistisiin ihanteiseen hirttäytyen, Takkula vaatii.
 
KESKUSTAMEPPI toteaa, että suomalaisessa luonnossa on ikiaikaisesti totuttu kotimaisten suurpetojen läsnäoloon.

Käyttäytymissääntö on ollut selvä: ihminen aiheuttaa sopivaa metakkaa metsässä, jotta karhu, susi, ilves tai ahma ymmärtäisi pysyä kaukana.

Ihmisen läheisyyteen pyrkivä peto kaadetaan.

– Petojen tarpeellinen suojelu on tuottanut hyvän tuloksen. Sukupuutoilta on vältytty. Nyt on kaatolupa-asioissa aika keskittyä vuorostaan petoalueilla asuvien ihmisten hyvinvointiin, Takkula sanoo.

Suomenmaa

(Lähde: www.suomenmaa.fi)
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/takkula_muistuttaa_eu_suojaa_ensin_ihmisi%C3%A4_6891596.html

Kansalaisfoorumi: Susi on tottunut ihmisiin eikä koe ihmistä uhkana

Ilpo Kiuru

Suomalaisten mielestä susien ongelmallinen käyttäytyminen johtuu useista syistä: haaskaruokinnasta ja rauhoituksesta, hirvikannan pienuudesta, susien sairauksista sekä geneettisistä epäpuhtauksista.

 

(Lehtikuva/Jussi Nukari)

Kansalaisten kannat käyvät ilmi kansalaisfoorumilla käydystä keskustelusta, jossa suomalaisilla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan. Sen päivittää maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi Suomen riistakeskus yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa.

Foorumilla keskustelu käydään kahdessa vaiheessa. Juuri päättyneessä ensimmäisessä vaiheessa keskusteltiin suden ongelmallisesta käyttäytymisestä, sen syistä sekä toimista, joilla ongelmia voitaisiin välttää. Keskusteluun jätettiin yhteensä lähes 450 kommenttia.

Ongelmaksi nähtiin suden tottuminen ihmiseen ja sen seurauksena suden tuleminen lähemmäksi ihmisasutusta. Tämä on luonut osalle ihmisistä pelkoa ja turvattomuutta. Myös suden aiheuttamat vahingot poro- ja karjataloudelle sekä koirien tapot ovat ongelmallisia. Toisaalta osa keskustelijoista ei näe suden läsnäoloa ongelmallisena vaan käyttäytymisen luontaisena ja ongelmat vähäisinä.

Foorumilla keskusteltiin laajasti syistä ongelmalliseen käyttäytymiseen. Syinä pidettiin haaskaruokintaa ja rauhoitusta, joiden seurauksena susi on tottunut ihmisiin eikä koe ihmistä uhkana. Myös hirvikannan pienuutta, susien sairauksia sekä geneettistä epäpuhtautta epäiltiin syiksi ongelmiin.

Susien liikkeistä kaivataan tietoa

Keskustelijoiden mukaan ongelmiin tulisi puuttua vahinkoja ennaltaehkäisevillä toimilla. Keinoiksi nähtiin susien karkotukset, petoaidat sekä rajoitukset toimenpiteisiin, jotka totuttavat tai houkuttelevat susia lähelle asutusta. Ongelmia tuottavia susia tulisi pystyä nykyistä joustavammin poistamaan metsästyksellä.

Laajasti esille nousi myös susiasioista tiedottaminen. Tietoa halutaan niin susien liikkeistä, käyttäytymisestä kuin Suomen susikannan tilasta. Tarvitaan tosiasioihin perustuvaa tiedotusta. Osa keskustelijoista näki osaratkaisuna paikallisen päätöksenteon lisäämisen, jossa paikallisille annettaisiin oikeuksia ja vastuuta susikannan hoitoon.

Toisessa vaiheessa foorumilla pohditaan muun muassa keinoja vähentää suden ja ihmisten kohtaamisia, vahinkojen ennaltaehkäisyä sekä paikallisia keinoja suden hyötyjen löytämiseksi.

(Lähde: www.verkkouutiset.fi)
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/susi_hoitosuunnitelma_riistakeskus_rktl-19717 

Perhon laiton susijahti syyttäjälle

Perhon laiton susijahti etenee syyttäjän harkittavaksi, kertoo Pohjanmaan poliisi.

Esitutkinta on päättynyt, ja poliisi epäilee viittätoista henkilöä törkeästä metsästysrikoksesta.

Perhossa Keski-Pohjanmaalla ammuttiin runsas vuosi sitten kolme sutta ilman lupaa. Tutkimuksissa on varmistunut muun muassa se, että kaadetut eläimet eivät olleet koirasusia. 

(Lähde: www.iltalehti.fi)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014042818249243_uu.shtml 

Lounais-Suomen susiasenteet poikkeavat muusta Suomesta – sudet haluttaisiin jopa hävittää kokonaan

Lounais-Suomen susiasenteet eroavat muusta Suomesta, selviää Suomen riistakeskuksen kyselystä. Kyselyn mukaan Lounais-Suomessa esitetään, että sudet pitäisi jopa hävittää kokonaan alueelta. Muualla Suomessa vastaavia näkemyksiä ei kyselyssä noussut esiin. 

 

Kuva: Yle

Mistä on kyse?

• Suomen riistakeskus kerää nettikyselyllä kansalaisten mielipiteitä susikannan hoidosta. Ensimmäinen kysely on saatu päätökseen
• Kyselyn mukaan Lounais-Suomessa esitetään, että sudet pitäisi jopa hävittää kokonaan alueelta. Muualla Suomessa vastaavia näkemyksiä ei kyselyssä noussut esiin
• Suomen riistakeskus avaa uuden keskustelun perjantaina

Suomen riistakeskus kerää nettikyselyllä kansalaisten mielipiteitä susikannan hoidosta. Ensimmäinen kysely on saatu päätökseen. Kyselystä selviää, että Suomessa on alueellisia eroja siinä, miten susiin ja susikannan hoitoon suhtaudutaan. Lounais-Suomen asenteet susiin poikkeavat kyselyn mukaan muusta Suomesta.

– Lounaisessa Suomessa esitetään, että sudet pitäisi jopa hävittää kokonaan alueelta. Muilla alueilla ei noussut esille, että sudet pitäisi kokonaan hävittää. Laajemmin haluttiin kyllä, että susille, jotka tulevat pihapiiriin tai lähelle asutusta, voitaisiin tehdä jotain, kertoo projektipäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

– Toisaalta Lounais-Suomessa ihmisten suhtautuminen on kaksijakoista. Esitetään myös, että Lounais-Suomeenkin sudet sopivat: vahingot ovat olleet aika vähäisiä ja ravintokohteita on paljon tarjolla. Osa vastaajista toivoo ennaltaehkäiseviä toimia ja oikeanlaista susitiedotusta, jatkaa Luoma.

 

Mielipiteitä ja parannusehdotuksia toivotaan edelleen

"Esitetään myös, että Lounais-Suomeenkin sudet sopivat: vahingot ovat olleet aika vähäisiä ja ravintokohteita on tarjolla paljon.

– Mikael Luoma

 

Ensimmäisessä keskusteluosiossa keskityttiin suden ongelmallisuuteen, syihin ja miten näihin ongelmiin tulisi puuttua. Seuraavan keskustelun Suomen riistakeskus avaa perjantaina.

– Toivomme, että jälleen käydään rakentavaa ja kehittävää keskustelua. Nyt keskusteluun laitetaan kysymyksiä, jotka ovat konkreettisia ja kysymyksiä sidotaan enemmän paikallisiin susireviireihin. Toivotaan, että syntyy uudenlaisia ideoita ja ajatuksia siitä, miten susikannan hoitoa tulevaisuudessa voitaisiin entistä paremmin hoitaa, sanoo projektipäällikkö Mikael Luoma.

Olga Pihlman Yle Turku  

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/lounais-suomen_susiasenteet_poikkeavat_muusta_suomesta__sudet_haluttaisiin_jopa_havittaa_kokonaan/7204843 

Poliisi keskeytti susitutkinnan

Pohjois-Karjalan poliisi on keskeyttänyt epäillyn törkeän metsästysrikoksen tutkinnan Tohmajärvellä ja Joensuussa.

Esitutkinnassa varmistui, että maastosta taltioidut verijäljet ovat peräisin pantasusi Sakosta. Kyseessä on urossusi ja verijälkiä on taltioitu yli kymmenen kilometrin päässä toisistaan. Sako on lähtöisin Kuhmon Saunajärven laumasta.

Poliisi ei pystynyt esitutkinnassa sulkemaan rikoksen mahdollisuutta pois. Törkeän metsästysrikoksen osalta suden tahallinen vahingoittamisyrityskin täyttää rikoksen tunnusmerkistön, tiedottaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Simo Hämäläinen.

Ketään tiettyä henkilöä tai henkilöitä ei ole ollut rikoksesta epäiltynä asiassa. Tutkinta on näin ollen keskeytetty. Tutkintaa voidaan kuitenkin jatkaa, mikäli asiaan saadaan jotain lisäselvitystä.

Tapahtuman yhteydessä tuli ilmi Tohmajärvellä laiton haaska. Poliisi löysi haaskan tarkastaessaan pantasuden paikannuspisteitä ja -jälkiä. Pantasusi oli paikantunut usein tälle alueelle.

Kyseessä oli hevosen ruho, josta ei ole tehty asianmukaista ilmoitusta, ja asiasta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkominen. Kyseistä rikoksesta seuraa sakkorangaistus. Tämänkin tapauksen osalta tutkinta on keskeytetty.

(Lähde: www.kainuunsanomat.fi)
http://www.kainuunsanomat.fi/kuhmolainen/kuhmo/poliisi-keskeytti-susitutkinnan/

Susien kaatolupien saamisen vaikeus turhauttaa

Marjatta Kurvinen

Suomen susikanta on romahtanut salametsästyksen vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 sutta.

STT

Susialueilla asuvat halutaan mukaan uudistamaan susikannan hoitosuunnitelmaa. Suomen riistakeskus on todennut, että suden suojelu onnistuu vain, jos susialueilla asuvat ihmiset hyväksyvät toimet.

Riistakeskus on avannut keskustelufoorumin, jossa kerätään kansalaisten mielipiteitä susikannan hoidosta ja ongelmista. Lisäksi asiasta tehdään tässä kuussa kansalaiskysely noin 5 000 suomalaiselle.

– Suden suojelu ei voi onnistua, jos sillä ei ole paikallisten ihmisten hyväksyntää. Yksi mahdollinen malli onkin, että jatkossa susikantaa hoidetaan paikallisesti, sanoo projektipäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Suomen susikanta on romahtanut salametsästyksen vuoksi. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 sutta.

Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua sutta saa tällä hetkellä metsästää vain poikkeusluvilla. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi erityisen merkittävää vahinkoa aiheuttavan suden kaatamiseksi.

Viime metsästyskautena susia kaadettiin poikkeusluvin 15. Lupia haetaan moninkertainen määrä.

Lupien saamisen vaikeus turhauttaa asukkaita siellä, missä eläin liikkuu lähellä asutusta.

(Lähde: www.kainuunsanomat.fi)
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/susien-kaatolupien-saamisen-vaikeus-turhauttaa/

Jo pelkkä tieto suden läsnäolosta aiheuttaa huolta

Paikallisten ääni halutaan paremmin kuuluviin susikannan hoidossa. Uusia keinoja ovat netin keskustelupalsta ja alueelliset työpajat. Verkkokeskustelussa suurimmaksi huoleksi koetaan suden tottuminen ihmiseen.

Kuva: Yle

Mistä on kyse?

• Susialueiden asukkaiden ääni halutaan paremmin kuuluviin susien hoitosuunnitelman tekemisessä
• Riistakeskus ja RKTL avasivat verkossa keskustelupalstan susista
• Syksyllä perustetaan työpajoja susialueille
• Satakunnan alueella liikkui helmikuun arvion mukaan 10-12 sutta

Susialueilla asuvien ääni halutaan paremmin kuuluviin susikannan hoidossa.

Riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos avasivat pari viikkoa sitten avoimen nettikeskustelun susista. Keskustelusta  saatavaa tietoa käytetään pohjana syksyllä perustettavissa alueellisissa työpajoissa ja edelleen vuoden lopussa valmistuvan susikannan hoitosuunnitelman tekemiseen.

Riistakeskuksen projektipäällikkö Mikael Luoman mukaan suden ja ihmisen rinnakkaiseloon liittyviä ongelmia ei voida ratkaista ilman susialueilla asuvien hyväksyntää.

– Haemme susikannan hoitoon uutta, innovatiivista otetta. Maailmalta on monta esimerkkiä siitä, ettei eläinkonfliktien ratkaiseminen onnistu ilman paikallisten hyväksyntää.

 

Verkossa tuhat käyntiä päivässä

Verkon keskustelusivu sudenhoitosuunnitelmasta on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Sivulla on keskusteltu muun muassa siitä, miksi sudet käyttäytyvät ongelmallisesti. Projektipäällikkö Mikael Luoman mukaan sivulla on noin tuhat käyntiä päivittäin. Suurimmaksi huoleksi on koettu suden tottuminen ihmiseen.

–  Ongelmiksi koetaan muun muassa susien liikkuminen asuinpiirissä ja niiden aihuttamat vahingot koirille ja muille kotieläimille. Vastauksista näkee myös, että jo pelkkä tieto siitä, että alueella liikkuu susia, aiheuttaa pelkoa.  Kaiken kaikkiaan keskustelu on ollut hyvin rakentavaa, kertoo Luoma.

"Eläinkonfliktien ratkaiseminen ei onnistu ilman paikallisten hyväksyntää

- Mikael Luona, Riistakeskus

 

Susityöpajat alkavat syksyllä

Susikysymysten pohdintaa jatketaan syksyllä paikallisissa susityöpajoissa.

– Työpajoissa susialueella asuvat miettivät, miten susikantaa tulisi kyseisellä reviirialueella hoitaa. Pajoihin kutsutaan ihmisiä, joiden elämään sudet jollain tavalla vaikuttavat. Tavoitteena on löytää uusia ideoita susikannan hoitoon, sanoo projektipäällikkö Mikael Luoma Riistakeskuksesta.

Riistakeskus Satakunnan alueella liikkuu RKTL:n helmikuun arvion mukaan 10-12 sutta.

Keskustelua susista käydään osoitteessa sudenhoitosuunnitelma.fi.

 

Lue myös

 

Susipelko Köyliössä: Kunnan kustantamat koulukyydit alkoivat

 

 

Lore Korpelainen Yle Satakunta 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/jo_pelkka_tieto_suden_lasnaolosta_aiheuttaa_huolta/7168982 

Koirat päätyvät susien kitaan

 

Atte on viimeisen päälle eräkoira ja eräkaveri, josta isäntä Sakari Poti on ylpeä kuin mikä. Kuva: Jari E. Hakala

Ajokoirajärjestön uusi laihialaisvetäjä säätelisi susikantaa uudella tavalla. Laihialainen Sakari Poti on sitä mieltä, että koirien päätyminen susien kitaan pitää loppua. Myös ajokoiraharrastajilla on säilyttävä mahdollisuus harrastaa oman metsästysseuran alueella.

– On väärin, että joidenkin paikkakuntien ajokoiraharrastajat joutuvat ajamaan satoja kilometrejä, jotta he uskaltavat päästää koiransa irti, Poti sanoo.

(Lähde: www.pohjalainen.fi)
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/koirat-paatyvat-susien-kitaan-1.1588026?localLinksEnabled=false 

Susien tottuminen ihmisiin huolettaa Varsinais-Suomessa

Netissä kerättävistä vastauksista voi nähdä, että jo pelkkä tieto suden läsnäolosta aiheuttaa huolta.

 

Kuva: Yle

Susien tottuminen ihmisiin koetaan suurimmaksi susiin liittyväksi ongelmaksi Varsinais-Suomessa, sanoo projektipäällikkö Mikael Luoma Riistakeskuksesta. RKTL:n kanssa toteutettavassa nettikyselyssä varsinaissuomalaiset mainitsevat ongelmiksi esimerkiksi susien liikkumisen lähellä asutusta ja kotieläinvahingot.

- Vastauksista näkee, että jo pelkkä suden läsnäolo koetaan ongelmaksi. Tieto siitä, että alueella liikkuu susia, aiheuttaa pelkoa, Luoma sanoo.

Suden käyttäytymistä pidetään kuitenkin pääosin lajille tyypillisenä.

Keskustelua susista käydään osoitteessa sudenhoitosuunnitelma.fi. Vastauksia käytetään vuoden lopussa valmistuvan susikannan hoitosuunnitelman tekemiseen.

 

Lue myös

 

Miten ihminen ja susi mahtuvat samaan maahan? Keskustelu alkaa nyt netissä

 

Pihasuden kaatoluvasta valitus – Suomen Susi ry vaati luvan kumoamista  

 

Susien aiheuttamista vahingoista saatu uutta tietoa

 

 

Sudenhoitosuunnitelman keskustelu

 

Vesa-Matti Ruuska Yle Turku 

(Lähde: www.yle.fi)

http://yle.fi/uutiset/susien_tottuminen_ihmisiin_huolettaa_varsinais-suomessa/7168565 

Suomalaisten kyky sietää susia romahti

 

Susi Ranuan eläinpuistossa. Arkistokuva. Jarmo Kontiainen

RKTL:n tutkimuksen mukaan Suomessa on vain 140–155 sutta.

”Silti sosiaalinen sudensietokyky on romahtanut”, sanoo projektipäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta.

Susialueilla asuvien susikielteisyys on Luoman mukaan lisääntynyt, koska ihmiset kokevat, ettei heillä ole sananvaltaa susiasioihin edes omilla kotikulmillaan.

”Olemme avanneet netissä keskustelufoorumin tänä vuonna uusittavan sudenhoitosuunnitelman pohjaksi. Alku on ollut hyvä, kirjautuneita keskustelijoita on jo noin 160.”

Susifoorumissa esiinnytään omilla nimillä. Luoman mukaan se on paras keino pitää keskustelu asiallisena.

Petri Hakkarainen

(Lähde: www.kaleva.fi)
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomalaisten-kyky-sietaa-susia-romahti/660595/