Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
perjantai 27. helmikuuta 2015
Oulun alueella sai kaataa yhden suden – se tapettiin melkein heti
Suden metsästys alkoi maanantaina 23. helmikuuta. Oulun alueella oli yksi sudenkaatolupa.
Kuva: Seppo Nykänen
Oulun alueella kaadettiin susi heti metsästyksen alettua. Ainoa
alueelle saatu kannanhoidollinen sudenpyyntilupa käytettiin toisena
päivänä metsästyksen alkamisesta eli tiistaina.
Susi kaadettin Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen alueella.
Suden
kannanhoidollinen metsästys alkoi 23. päivä maanantaina ensimmäistä
kertaa kahdeksaan vuoteen. Yhteensä neljän ensimmäisen metsästyspäivän
aikana on kaadettu kaksitoista sutta.
Susi on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi, ja viime vuosina niitä on metsästetty ainoastaan, jos ne ovat aiheuttaneet vahinkoja.
Suomen
riistakeskus myönsi koko maahan tänä vuonna 24 poikkeuslupaa, joista
suurimmasta osasta valitettiin. Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja
Varsinais-Suomessa susia ei saa metsästää, koska valitusten käsittely on
kesken.
Tällä viikolla alkaneessa suden kannanhoidollisessa metsästyksessä on saatu tähän mennessä saaliiksi 12 sutta.
Suomen riistakeskuksen mukaan Kainuussa on kaadettu kuusi sutta, joista neljä Kuhmossa, yksi Sotkamossa ja yksi Kajaanissa.
Perhossa
Pohjanmaalla on saatu kiinni kaksi sutta. Pohjois-Karjalassa on saatu
saaliiksi kaksi sutta, joista toinen Ilomantsissa ja toinen Enossa.
Varpaisjärvellä Pohjois-Savossa on kaadettu yksi susi. Samoin yksi susi on pyydetty Oulun lupa-alueella.
Jahdissa saa pyytää yhteensä 19 sutta.
Riistakeskus
myönsi 24 poikkeuslupaa, mutta Hämeenlinnan ja Turun hallinto-oikeudet
kielsivät välipäätöksillään yhteensä viiden suden pyynnin
Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.
Kaikista poikkeusluvista valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta kaikkia valituksia ei ole ehditty käsitellä.
Sudenpyynnin poikkeusluvat ovat voimassa maaliskuun puoleenväliin saakka.
Perhossa kaadettiin toinen susi Keski-Pohjanmaan
kolmesta kannanhoidollisesta susiluvasta on nyt käytetty kaksi.
Perhossa kaadettiin ensimmäinen susi maanantaina ja toinen tiistaina
Salamajärvi-Mökälän välisestä erämaasta.
Jahtiin osallistui tiistaina
42 metsästäjää Perhosta, Lestijärveltä, Halsualta ja Vetelistä.
Metsästys tapahtui lippusiimapyyntinä, jolla susilauma saarrettiin ja
ajomies ajoi hiihtäen sudet jälkiä pitkin liikkeelle.
Nuori naarassusi kaadettiin tiistaina Ilomantsin Multikankaan
alueella. Maanantaina Ilomantsi-Tuupovaara-alueella käynnistyneen
kannanhoidollisen 12 metsästysseuran yhteisjahdin tavoitteena on
harventaa alueen voimakasta susikantaa.
Edellisen kerran sutta metsästettiin Suomessa kannanhoidollisesti vuonna 2007.
Alfanaaras Kara veti Virroilla viime keväänä
kuukaudessa melkoisen siksakin. Pantasusi Karan liikkeet viime vuoden
maalis-huhtikuulta kuvaavat melko hyvin sitä, miten naarassudet keväisin
ennen poikimista tavallisesti liikkuvat.
Parhaimmillaan susi saattaa liikkua kuukauden aikana
jopa lähes 1000 kilometriä. Liikkumisen määrä riippuu kuitenkin hyvin
pitkälti suden iästä ja statuksesta.
– Nuori reviiriään
hakeva susi voi kulkea 20-30 kilometriä vuorokaudessa, joten nuorelle
sudelle voi tulla jopa 1000 kilometriä kuukaudessa täyteen,
Luonnonvarakeskus Luken suunnittelija Sanna Kokko kuvailee.
Kara ei ole kuitenkaan enää nuori vaan aikuinen. Pannan se sai
ensimmäisen kerran vuonna 2011. Karan tarkkaa ikä selvitetään vasta, kun
aika siitä jättää.
– Suden ikä määritetään kuolleen
suden kulmahampaasta. Elävältä sudelta ei luonnollisesti aleta
kulmahammasta kaivamaan, Kokko sanoo.
Susijahdissa jo ensimmäinen osuma Perhossa – koko maassa kaadettu kolme
Perhossa suden metsästys on alkanut vauhdilla, sillä ensimmäisenä
jahtipäivänä kaatui jo yksi eläin. Suomen Riistakeskus on myöntänyt
reilut parikymmentä kannanhoidollista lupaa susien metsästykseen koko
maahan – Keski-Pohjanmaalle lupia on myönnetty kolme, joista Perhon
kaadon jälkeen kaksi on käyttämättä.
Kuva: Jaakko Avikainen / Lehtikuva
Koko Suomessa susisaalis oli maanantaina iltapäivällä kolme sutta, kertoo Suomen Riistakeskuksen päällikkö Sauli Härkönen.
– Yksi kaadettiin Oulun seudulla, yksi Perhossa ja kolmas Pohjois-Savossa Lapinlahden Varpaisjärvellä, Härkönen luettelee.
Kannanhoidollisessa
metsästyksessä pyyntiaika kestää kolme viikkoa. Metsästyksellä susien
aiheuttamat haitat pyritään saamaan kuriin.
Perhon, Halsuan ja
Lestijärven alueelle on myönnetty kaksi suden kaatolupaa, joten toinen
on vielä käyttämättä. Seudulla liikkuu arviolta yhdeksän suden lauma.
Lisäksi
Toholammin ja Lestijärven susireviirille on myönnetty lupa yhden suden
kaatoon. Jahtiin saa osallistua enimmillään 50 metsästäjää.
Susijahti alkoi valituksista huolimatta Lapinlahdella: lähes 50 miehen seurue sai saaliiksi nuoren susiuroksen
Luonnonsuojelupiiri valitti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen maakuntaan
myönnetyistä kahdesta poikkeusluvasta. Valitukset eivät kuitenkaan
vaikuta susien metsästykseen ainakaan vielä tällä viikolla.
Kuva: Pentti Kallinen / Yle
Ensimmäinen kannanhoidollisen metsästyksen nimissä jahdattu susi ammuttiin maanantaina Lapinlahdella.
Pohjois-Savoon
on myönnetty poikkeusluvat kahden suden kaatamiseen. Samoin kuin
monilla muilla sudenmetsästysalueilla, luvista on valitettu
hallinto-oikeuteen. Oikeus ei ole kuitenkaan vielä määrännyt täytäntöönpanokieltoa, minkä vuoksi susijahti pääsi alkamaan normaalisti.
Maanantaina susijahti keskittyi Lapinlahden Varpaisjärvelle, jossa metsästysseurue oli motittanut neljän suden lauman.
–
Siinä oli neljä sutta aamulla motissa, mutta kun mentiin palaveriin,
koko joukkue karkasi salolle Muuraismäkeen. Siitä sitten lähdettiin
ajamaan passit uusiin paikkoihin, kertaa tapahtumia metsästysporukassa
mukana ollut Risto Mustonen.
Lähes 50 miehen voimin pyöritetty
jahti tuotti tulosta lopulta iltapäivällä puoli viiden aikaan.
Metsästäjien saaliiksi jäi nuori urossusi, joka oli Mustosen mukaan
viimekeväisiä pentuja.
Hänen näkökulmastaan poikkeusluvalle on ollut Pohjois-Savossa todellinen tarve.
–
Metsästys on ollut erittäin hankalaa. Sudet ovat tappaneet kolme koiraa
ja raadelleet yhden semmoiseen kuntoon, että siitä ei metsästyskoiraa
tule ollenkaan. Ja pihoissa on niitä on käynyt paljon, Mustonen
luettelee.
Susijahti jatkuu tiistaina Sonkajärvellä. Osassa Suomea
metsästys ei ole päässyt alkamaan valitusten vuoksi. Susijahtiin on
myönnetty koko maassa 24 poikkeuslupaa, joista kaikista on valitettu.
Kannanhoidollista sudenpyyntiä ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen
Karjalainen
Maanantaina muun muassa Pohjois-Karjalassa alkanutta kannanhoidollisen
sudenpyynnin etenemistä voi seurata Suomen riistakeskuksen sivuilla
olevasta susisaalistaulukosta.
Suomen riistakeskus on myöntänyt koko maahan 24 poikkeuslupaa susien
kannanhoidolliseen metsästykseen, ja luvat ovat voimassa 21 vuorokautta.
Saalistiedot päivittyvät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen
hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään tarkemmat tiedot
pyydetyistä susista, kun kaadetut yksilöt on tutkittu
Luonnonvarakeskuksessa. Taulukosta näkyvät kaadetun suden sukupuoli,
ikäluokka, metsästysaika ja -paikka kartalla sekä Luonnonvarakeskuksen
tieto, mikäli yksilö osoittautuu alfanaaraaksi.
Kannanhoidollista sudenpyyntiä johtaa metsästyksenjohtaja, joka vastaa
turvallisen pyynnin suunnittelusta ja ohjeistaa pyyntiin osallistuvat
metsästäjät. Lupaehtojen mukaan pyyntiin saa osallistua enintään 50
henkilöä yhtä susireviiriä kohti. Metsästäjät ovat saaneet koulutusta
lupaehtojen mukaiseen pyyntiin riistakeskusalueiden toimihenkilöiltä.
Pyynti suositellaan kohdistettavan haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin
nuoriin yksilöihin. Metsästyksen kohdistaminen nuoriin yksilöihin
turvaa lauman säilymisen elinvoimaisena. Alueellisesti myönnetyt luvat
perustuvat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuihin ja
tarkastettuihin susihavaintoihin, muutoin kerättyihin tietoihin sekä
susista aiheutuneisiin vaikutuksiin.
Kannanhoidollinen sudenpyynti on osa maa- ja metsätalousministeriön
hyväksymää Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa. Reviiriperusteisella
kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla
suojeluntasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien
rinnakkaiseloa susikannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Susikannan kasvettua kannanhoidollinen pyynti on jälleen mahdollista.
Viimeksi susia pyydettiin kannanhoidollisista syistä vuonna 2007.
Metsästys alkaa aluksi kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla saadaan
tietoa sen vaikutuksista lauman elinvoimaisuuteen ja suden
käyttäytymiseen sekä kansalaisten asenteisiin.
Luonnonsuojeluliiton ja Metsästäjäliiton yhteinen lausuma: Tuki suden metsästykselle
Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt luvan 29 suden kaatoon.
KUVA:
Jarmo Kontiainen
Lausumassa Sulkava ja Kontro tukevat maa- ja metsätalousministeriön
päätöstä suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Ministeriö on antanut
luvan enintään 29 suden kaatamiseen. Sudenmetsästys alkaa ensi
maanantaina 23. helmikuuta.
Kannanhoidollista metsästystä perustellaan Luonnonvarakeskuksen tekemällä arviolla susikannan suuruudesta.
Sekä luonnonsuojeluliitto että metsästäjäliitto vastustaa jyrkästi
salametsästystä. Sulkavan ja Kontron mukaan kannanhoidollisen
metsästyksen salliminen keskeinen keino susien salakaatojen
poistamiseen. Lisäksi metsästys voi lisätä susien arkuutta, ja
susikannan hoito on mahdollista saada kestävälle pohjalle.
Sudenmetsästys ei välttämättä toteudu koko maassa, koska asiasta on
tehty valituksia. Sekä Sulkava että Kontro toivovat, että valituksia
ministeriön päätöksestä ei tulisi.
Turun hallinto-oikeus keskeytti päätöksellään
Varsinais-Suomeen kolmen suden kaatamiseen myönnettyjen poikkeuslupien
ja Satakuntaan myönnetyn yhden kaatoluvan täytäntöönpanon.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus keskeytti Pohjois-Hämeeseen myönnetyn kaatoluvan täytäntöönpanon.
Käytännössä keskeyttäminen tarkoittaa ensi viikolle suunniteltujen susijahtien peruuntumista.
–
Kannanhoidolliset poikkeusluvat on myönnetty tietylle ajalle, joka oli
jo valmiiksi kovin myöhäinen. Arvioin, että jahdit peruuntuvat tässä
tilanteessa kokonaan, riistapäällikkö Mikko Toivola Suomen
riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimipisteestä kertoo.
Suomen
riistakeskuksen 23. tammikuuta myöntämät olisivat astuneet voimaan 23.
helmikuuta 21 vuorokauden ajaksi. Hallinto-oikeuden varsinaisia
päätöksiä asiassa jouduttaneen odottamaan kuukausia.
– Susien lisääntymiskausi alkaa ja kesä on tulossa. Kyllä tämä nyt oli tässä, Toivola miettii.
Maanantaina susien metsästystä ei aloiteta Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa.
Maanantaina susien metsästystä ei aloiteta Pohjois-Hämeessä,
Satakunnassa eikä Varsinais-Suomessa. Hämeenlinnan ja Turun
hallinto-oikeudet kielsivät välipäätöksissään susien pyynnin näillä
alueilla siihen asti, kunnes valitus on ratkaistu oikeudessa. Kolmelle
alueelle oli myönnetty yhteensä viisi suden kaatolupaa.
– Susia
ei näillä alueilla tänä pyyntikautena kyllä kaadeta. Hallinto-oikeudessa
käsittelyajat ovat useita kuukausia, kun taas kannanhoidolliset
poikkeusluvat ovat voimassa kolme viikkoa, kertoo julkisten
hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta.
Riistakeskus
myönsi 24 kannanhoidollista poikkeuslupaa, joista kaikista valitettiin
hallinto-oikeuteen. Kaikki hallinto-oikeudet eivät vielä perjantaina
olleet ehtineet käsitellä valituksia. Poikkeusluvista ovat valittaneet
pääasiassa luonnonsuojeluyhdistykset.
Härköselle valitusryöppy ei tullut yllätyksenä.
– Meille ilmoitettiin suoraan, että kaikista päätöksistä valitetaan.
Kannanhoidollisella
metsästyksellä pyritään pitämään susien aiheuttamat haitat kurissa.
Kaatoluvilla suositellaan metsästettävän nuoria haittaa aiheuttaneita
susia.
Pyynti tarkassa valvonnassa
Eniten poikkeuslupia
on myönnetty Kainuuseen, joka sai luvan seitsemän suden pyytämiseen.
Toiseksi eniten lupia sai Pohjois-Karjala. Sinne tulleesta kuudesta
luvasta hallinto-oikeuteen valitti Suomen luonnonsuojeluliiton
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri.
– Riistakeskuksen myöntämät
poikkeusluvat ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä on säädetty
metsästämisestä lisääntymiskauden aikana. Pyynti pitäisi kohdentaa
muihin kuin susilauman johtajayksilöihin. Miten on varmennettu, että
pyyntiluvan saanut metsästysseurue voi tämän toteuttaa, perustelee
valitusta luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Sanna Saarnio.
Metsähallitus peräänkuuluttaa tässä metsästäjien vastuuta.
– Jos
lauman johtaja eli alfayksilö ammutaan, voi lauma hajaantua. Silloin
mahdollisia häirikköyksilöitä saattaa lähteä vaeltamaan aiheuttaen
paikallisia ongelmia, sanoo Pohjanmaan erätarkastaja Markus Aho.
Metsähallitus
aikoo valvoa suden metsästystä tehostetusti valtion alueilla yhdessä
poliisin, Rajavartiolaitoksen ja metsästyksenvalvojien kanssa.
– Kannanhoidollinen
metsästys on yhteiskunnassa tällä hetkellä suurennuslasin alla.
Haluamme turvata valvonnalla laillisen metsästyksen, Aho toteaa.
Metsähallituksen
mukaan kannanhoidollinen metsästys saattaa aiheuttaa paikoin
mielenilmauksia. Se muistuttaa, että metsästyksen tahallinen häirintä on
rangaistavaa.
Kahden vuoden kokeilu
Maa- ja
metsätalousministeriö hyväksyi viime kuussa uuden
sudenhoitosuunnitelman. Sen mukaan suojellun suden metsästystä
kokeillaan kaksi vuotta.
Suden metsästykseen ei ole myönnetty
kannanhoidollisia poikkeuslupia vuoden 2007 jälkeen, vaan kaikki luvat
ovat olleet vahinkoperusteisia. Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi
susia saa yhä kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä
vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen susikanta on tällä hetkellä 220–245 yksilöä.
Suden kannanhoidollinen metsästys alkaa maanantaina
Susi (Canis lupus) Ähtärin eläinpuistossa.
Lehtikuva/Jussi Nukari
Sudet
Suden kannanhoidollinen metsästys alkaa maanantaina kahdeksan vuoden
tauon jälkeen. Suomen riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa
kannanhoidolliseen metsästykseen.
Eniten lupia on myönnetty Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Kainuussa saa
kaataa seitsemän sutta ja Pohjois-Karjalassa kuusi. Poikkeusluvat ovat
voimassa kolme viikkoa.
Pyynnin suositellaan kohdistuvan haittaa tai vahinkoa aiheuttaneisiin susiyksilöihin.
Maa-
ja metsätalousministeriö hyväksyi viime kuussa uuden
sudenhoitosuunnitelman. Sen mukaan kannanhoidollista metsästystä
kokeillaan kaksi vuotta.
Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi
susia saa yhä kaataa Suomen riistakeskuksen myöntämällä
vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tai poliisin määräyksellä.
Suden
metsästykseen ei ole myönnetty kannanhoidollisia poikkeuslupia vuoden
2007 jälkeen, vaan kaikki luvat ovat olleet vahinkoperusteisia.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen susikanta 220–245 yksilöä.
Poliisi liikenteestä metsäautoteillä: "Ei selitä mikään muu kuin salametsästys"
Karjalainen
Poliisi järjesti alkuvuodesta kolmen viikon mittaisen projektin, jossa
hirvieläinten ja suurpetojen eli lähinnä susien ja ilvesten
salametsästystä valvottiin tehostetusti Itä-Suomessa, Kainuussa ja
Pohjois-Pohjanmaalla.
Poliisi sai paljastettua kaksi epäiltyä rikosta, joista toinen on tapahtunut Vieremällä ja toinen Oulun alueella.
- Itä-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla on harjoitettu vuosikymmenien
ajan hirvieläinten ja suurpetojen salametsästystä. Toiminta on jatkunut
aina näihin päiviin asti ja saanut edelleen yhä ammattimaisempia
piirteitä ja toisaalta ne ovat muuttuneet yhä röyhkeämmiksi. Tekijät
ovat rohkeita ja pelottomia eikä salametsästykseen liittyvää
kiinnijäämisriskiä pidetä yleisesti kovin korkeana. Eikä
kiinnijäämisriskiä lisää yhtään se, että osa esimerkiksi susien
reviirialueilla asuvasta väestöstä antaa toiminnalle vähintäänkin
hiljaisen hyväksynnän., poliisi pohtii.
- Osa asukkaista pelkää salametsästäjiä, koska heitä on peloteltu ja
käsketty olla puhumatta viranomaisille. Nämä asiat vaikuttavat muun
muassa siihen, että viranomaisten on erittäin vaikeaa paljastaa
suurpetojen salametsästystä, poliisi jatkaa.
Poliisin mukaan valvontaviranomaisten havainnot tukivat hyvin ennakkokäsitystä siitä, että susia salametsästetään.
- Välillä alueen metsäautotieverkolla oli sellainen ajoneuvoliikenne,
jota ei selitä mikään muu kuin salametsästykseen tavalla tai toisella
liittyvä toiminta. Kuten eräs valvoja totesi, "jos joku vielä epäilee,
ettei Suomessa harjoiteta suurpetojen salametsästystä, voisi tulla tänne
katsomaan". Liikennettä oli aika-ajoin sen verran paljon, ettei muuta
järkevää selitystä toiminnalle ole. Niillä alueilla, joissa susia ei
ole, siellä ei ollut havaittavissa "hiiren hyppyäkään", poliisi
havainnollistaa.
Poliisi lopetti pantasuden salametsästysepäilyn esitutkinnan
Itä-Suomen poliisi on lopettanut esitutkinnan, joka
koski pantasusi Sakon epäiltyä salametsästystä Tohmajärven ja Joensuun
välisellä alueella.
Poliisin mukaan asiassa ei ole tapahtunut rikosta.
Esitutkinta
törkeästä metsästysrikoksesta aloitettiin vuosi sitten, kun maastosta
löydettiin Sakosta peräisin olleet verijäljet. Poliisin mukaan tuolloin
oli epäiltävissä, että susia oli ajettu moottorikelkalla peltoaukealla
ja sähkölinjalla.
Poliisi määräsi suden lopetettavaksi, koska
eläin oli havaintojen mukaan loukkaantunut.
Elintarviketurvallisuusviraston tutkimuksissa selvisi, että susi oli
loukkaantunut etutassuistaan. Sen ruhosta ei kuitenkaan löytynyt
merkkejä, jotka olisivat tukeneet rikosepäilyjä.
Luonnonsuojelupiiri: Susien pannoitus olisi riittänyt suojelemaan koiria
Karjalainen
Susien kannanhoidollinen metsästys otetaan käyttöön liian
nopeasti uudessa sudenhoitosuunnitelmassa, toteaa Suomen
luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
kannanotossaan.
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tammikuussa uuden
sudenhoitosuunnitelman, jonka myötä susien kannanhoidollinen metsästys
alkaa. Luonnonsuojelupiirin mielestä susien metsästyksen olisi pitänyt
pysyä entisellään, eli metsästyslupia oltaisiin myönnetty vain
poikkeusmenettelyssä.
Kannanotossaan luonnonsuojelupiiri toteaa, että susien pannoitus
olisi ollut riittävä keino koiravahinkojen ehkäisyyn. Se pitää myös
tärkeänä, että jatkossa metsästysluvan myöntäminen vaatisi vähintään
yhden suden pannoittamista lupaa hakeneen metsästysseuran alueella.
Lisäksi piiri haluaa poistaa kaikki haaskat maastosta ennen
kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Se kritisoi myös
sudenhoitosuunnitelman metsästysaikaa, joka ajoittuu susien
lisääntymisajankohtaan.
Asianajaja: Metsästysrikoksista kohtuuttomat rangaistukset – rattijuoppo pääsee vähemmällä
Asianajaja Antti Kejon mukaan rattijuopumustuomiot ovat lieventyneet
vuosikymmenien saatossa, kun taas metsästysrikoksien tuomiot ovat
koventuneet.
Kuva: Sami Tammi / Yle
Asianajaja Antti Kejo muistelee, ettei kolme kuukautta ehdotonta
vankeutta rattijuopumuksesta ollut mikään tavaton rangaistus vielä
muutama vuosikymmen sitten. Nykyisin rattijuoppoa tuomitaan harvemmin
kiven sisään, mutta oheissakon määrä on kasvanut ja ajokiellot ovat
pidempiä kuin ennen. Auton menettäminen valtiolle tuskin rattijuoppoja
suitsisi, sillä Suomessa on taparattijuoppoja, jotka saavat alleen auton
- tavalla tai toisella.
– Rattijuoppo tuskin ajelee humalassa
juuri kaupasta ostamallaan uudella Mersulla. Sen sijaan on paljon
tavallisempaa, että rattijuoppo ajaa luvatta käyttöönotetulla autolla
tai ainakin vanhalla ajoneuvolla, jonka arvo on varsin vähäinen. Juuri
siitä syystä lainsäädäntöä ei olla muuttamassa siihen, että rattijuoppo
menettäisi autonsa valtiolle, koska sen vaikutus olisi melko pieni,
Antti Kejo arvioi.
Nykyisin ratista kärynnyt saa ensimmäisillä kerroilla ehdollisen tuomion, toisin kuin aiemmin.
–
Ehdoton vapausrangaistus tuli ennen huomattavasti helpommin kuin tänä
päivänä ja rangaistukset rattijuoppousrikoksissa olivat ankarampia kuin
nykypäivänä. Kolme kuukautta ehdotonta linnaa ei ollut mikään tavaton
tuomio rattijuopumuksesta, Kejo muistelee.
Metsästystuomiot ovat ankaria
Perhon
salakaatotapauksessa käräjäoikeus tuomitsi 12 metsästäjää vuoden ja
kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi he saivat
metsästyskieltoa neljä vuotta. Tapaus oli ensimmäinen kerta kun suden
salakaadosta annettiin tuomio törkeästä metsästysrikoksesta, josta
rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta
vankeutta.
Puolestaan törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta.
Asianajaja Antti Kejo.
Kuva:
Heli Sirviö / Yle
– Jos verrataan yleisellä tasolla esimerkiksi ulkopuolisen
kuoleman aiheuttaneen rattijuopon tuomiota ja metsästysrikosta
kaikkinaisine seuraamuksineen, niin voidaan perustellusti sanoa, että
tuollainen pitkä ehdollinen tuomio metsästysrikoksesta kaikkine
liitännäisseuraamuksineen on kohtuuton ja tarpeettoman ankarana. Tai
vaihtoehtoisesti sitten rattijuopumusten rangaistuskäytäntö on aivan
liian lievä, Antti Kejo toteaa.
Metsästysrikoksesta seuraamuksia
voivat olla arvokkaiden aseiden konfiskointi, monen vuoden kielto
harrastaa metsästystä ja ehdollinen vankeusrangaistus mahdollisine
oheissakkoineen.
Pelkän metsästysrikoksen rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Metsästysoikeuden menetys kirpaisee
Törkeässä metsästysrikoksessa rangaistusta lisää esimerkiksi suurpedon salakaatotapauksessa aseiden menetys valtiolle.
"Jos verrataan näitä kahta tyyppitapausta, niin voidaan sanoa hyvällä
syyllä, että metsästysrikoksessa ovat huikeasti vakavammat seuraukset
kuin tietyntyyppisessä rattijuopumusasiassa.
– Antti Kejo
– Metsästysaseet saattavat olla kalliita ja kun arvokkaat
aseet takavarikoidaan, niin tästä syntyy merkitttävä taloudellinen
lisäseuraamus. Ja sitten vielä se, että menettää metsästysoikeutensa
määräajaksi. Se voi olla innokkaalle metsästäjälle todella pahin
seuraamus, koska hän joutuu odottamaan monta vuotta, että voi osallistua
hyväksyttävällä tavalla metsästykseen. Sen merkitystä on tietysti
vaikea mitata rahassa, mutta kaikki jotka metsästystä harrastavat,
tietävät sen mielessään, Antti Kejo huomauttaa.
Jos henkilö on
syyllistynyt suurpedon, kuten suden, karhun tai vaikka ahman
salakaatoon, maksettavaksi tulee vielä riistaeläimen hinta. Esimerkiksi
suden luvattomasta kaadosta joutuu korvaamaan valtiolle 4 500 euroa, jos
kyseessä on nuori yksilö tai 6 100–9 100 euroa, jos kyseessä on
aikuinen susi. Aikuisen karhun ohjeellinen arvo on 8 200–15 500 euroa ja
nuoren yksilön 4 500 euroa. Laittomasti kaadetun aikuisen ahman
maksimiarvoksi on määritelty 16 500 euroa.
– Jos verrataan näitä
kahta tyyppitapausta, niin voidaan sanoa hyvällä syyllä, että
metsästysrikoksessa ovat huikeasti vakavammat seuraukset kuin
tietyntyyppisessä rattijuopumusasiassa. Ja kaikki seuraamukset eivät ole
kohtuullisia metsästysrikostapauksessa. Ja toisinaan rattijuopot
pääsevät aika vähällä tekemistään vakavista rikoksista, Kejo toteaa.
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on myöntänyt tuomituille lisäaikaa
valituksen tekemiseen hovioikeuteen. Käräjäoikeus tuomitsi kuukausi
sitten 12 metsästäjää kolmen suden ampumisesta yli vuoden mittaisiin
ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Kuva: Kalle Niskala / Yle
Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus on myöntänyt törkeästä
metsästysrikoksesta tuomitsemilleen metsästäjille lisäaikaa 12.3. saakka
valitusten tekemiseen hovioikeuteen. Alkuperäinen valitusaika olisi
umpeutunut tänään perjantaina.
Lisäajan myöntäminen laajoissa oikeustapauksissa on normaalia.
Kahden
metsästäjän asianajajana toimiva Anne Mäkelä vahvistaa päämiestensä
valittavan tuomiosta. Mäkelän käsityksen kaikki 12 tuomittua valittavat
hoviin. He ilmaisivat käräjäoikeuden tuomion jälkeen tyytymättömyytensä
tuomioon. Mäkelä ei vielä tässä vaiheessa kerro valituksen tarkempaa
sisältöä.
Käräjäoikeus kumosi kolmea metsästäjää koskevat
syytteet, he olivat kiistäneet osallisuutensa jahtiin. 12 käräjäoikeuden
tuomitsemaa miestä myönsivät osallisuutensa jahtiin, mutta väittivät
metsästäneensä haittaeläimeksi luettavia koirasusia eli jahti ei
täyttänyt heidän mukaansa törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkistöä.
Syyttäjä
tyytyi oikeuden päätökseen. Tuomio oli hänen mukaansa linjassa
syyttäjän vaatimusten kanssa. Syyttäjällä on mahdollisuus
tyytymättömyyttä ilmoittamatta tehdä vastavalitus, mikäli tuomitut
valittavat asiasta hoviin.
Epäilty törkeä metsästysrikos sattui poliisin mukaan Sonkajärvellä
6. helmikuuta. Käräjäoikeus vangitsi miehen tutkinnallisista syistä.
Kuva: Olli Törönen / Yle
Pohjois-Savon käräjäoikeus on vanginnut tänään keskiviikkona alle
30-vuotiaan vieremäläismiehen suden tai susien salakaadosta epäiltynä.
Epäilty törkeä metsästysrikos sattui Sonkajärvellä viime viikon
perjantaina 6. helmikuuta.
Poliisi esitti miestä vangittavaksi tutkinnallisista syistä. Vangitsemisistunto oli salainen.
Rikoskomisario
Veli-Pallonen Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että tapauksen
tutkinta on vielä kesken. Asiassa on nostettava syyte maaliskuun loppuun
mennessä.
Törkeän metsästysrikoksesta voidaan tuomita vankeuteen
vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Vieremäläismiehen vangitsemisesta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat verkkolehdessään.
Sonkajärvellä vaeltanut loukkaantunut susi on lopetettu. Loukkaantunut
eläin havaittiin ensimmäisen kerran viime marraskuussa Sonkajärven
Juudinsalolla riistakameran kautta. Kameran kautta huomattiin että suden
takajalka oli loukkaantunut ja poliisi teki loukkaantuneesta eläimestä
poistopäätöksen jo saman päivän aikana. Eläin kuitenkin katosi ja
seuraavat havainnot sudesta tehtiin vasta tammikuun puolella.
Loukkaantunutta sutta on koitettu paikantaa jo muutaman kerran mutta
eläin on onnistunut välttämään metsästäjät. Poliisi sai suden tänään
kiinni SRVA-toimijoiden avustuksella ja lopetti eläimen Sonkajärvellä
ennen puoltapäivää.
Sunnuntaisuomalainen: Häirikkösuden kaataja saa pian tapporahan
Lehtikuva / Jussi Nukari
Häirikkösusien hävittämiseksi suunnitellaan kaatopalkkiota, kirjoittaa Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.
Luonnonvarakeskus valmistelee niin kutsuttua reviiriarvokauppaa, johon
tapporaha sisältyy. Uusi järjestelmä mahdollistaisi metsästäjien
palkitsemisen suden luvanvaraisesta kaatamisesta.
Reviiriarvokaupan
valmistelu kuuluu aiemmin hyväksyttyyn sudenhoitosuunnitelmaan.
Luonnonvarakeskuksen mukaan reviiriarvokauppaa voitaisiin kokeilla
rajoitetusti vuonna 2016.
Sunnuntaisuomalainen kertoo,
reviiriarvokaupassa kerätään varoja susien suojeluun ja haittojen
torjuntaan. Lehden mukaan lahjoitukset voitaisiin ohjata esimerkiksi
paikallisille metsästysseuroille tai kyläyhdistyksille.
Lahjoitusvaroista voitaisiin myös palkita esimerkiksi susiaidan
pystyttäjiä tai suden kaatajia.
Petoyhdysmies: Susi kävi koiran kimppuun pihassa Ruovedellä, tämä on todennäköinen syy
Tomi Nippala
Sudenjäljet Ruovedellä olevan talon pihassa.
Ruoveden Muroleen kylässä on viime yönä susi käynyt talon pihassa
hätyyttelemässä koiraa. Koira pääsi loukkaantuneena, mutta elävänä
turvaan kotiinsa.
Torstaina vähän kello 1:n jälkeen
yöllä koira pääsetettiin asioilleen ulos. Pian alkoi kuulua huutoa ja
koiran emäntä meni ovelle. Koira tuli hänen jalkoihinsa turvaan, susi
seisoi arviolta viiden metrin päässä.
- Jäljistä
päätellen koiraa on jahdattu pitkin hankia, kertoo Ruoveden
petoyhdysmies Tomi Nippala. Hän on käynyt tarkistamassa jäljet.
Nippalan mukaan Ruovedellä on laskettu olevan yhdeksän sutta.
- Tälle kaudelle on saatu yksi kaatolupa, kertoo Nippala. Metsästyskausi alkaa 23.2. ja susi on kaadettava kolmen viikon aikana.
Miksi susi tulee pihaan?
Petoyhdysmies kertoo, että Ruovedellä ei ole aiemmin sattunut, että susi olisi käynyt koiran kimppuun pihassa.
Sudet tulevat pihaan nyt, koska metsässä on paljon lunta.
- Metsässä on lumen vuoksi vaikea metsästää, siksi sudet tulevat pihoihin helpomman saaliin toivossa, sanoo Nippala.
Jänisjahdissa
ollut beagle-rotuinen metsästyskoira Miro kuoli suden raatelemana
Lapinjärven Lindkoskella lauantaina. Susista tehtiin viikonlopun aikana
useita havaintoja eri puolilla Loviisan seutua.
LINDKOSKI Lapinjärveläinen Jerker Lill-Smeds oli lauantaina ystävänsä Kenneth Tallbergin
kanssa Lindkosken ja Ruotsinpyhtään välisen Knudsintien alueella
metsästämässä, kun 6-vuotias Miro-koira oli normaaliin tapaan lähtenyt
jäljestämään jänistä.
-Kesken ajon jostain oli ilmestynyt paikalle susi. Kuulin kyllä koiran
äänet metsästä, ja välähti heti mieleen, että jotakin on nyt pielessä,
Jerker kertoi.
Ensin löytyi panta sitten Miro
-Koiralla oli tutkapanta mukana, ja näin että koira oli pitkään
liikkumatta samassa paikassa. Tiesin, että se oli siinä. Lähdettiin
paikalle, joka oli noin 400 metrin päässä meistä. Sieltä löytyi ensin
vain koiran kaulapanta, mutta ei muuta, Jerker Lill-Smeds kertoi.
-Myöhemmin, kun tulin uudelleen paikalle, lumessa näkyi suden jäljet,
noin 9 senttiä leveät. Niitä, kun seurattiin, niin sitten löytyi
raadeltu Miro, joka oli jo kuollut, totesi Jerker vakavalla äänellä.
Näköhavaintoja Lindkoskella
Lähistöltä löytyi myös vanha hirvenraato, josta oli jäljellä vain kasa luita ja sorkat.
-Arvelen, että liikkeellä on useampia susia. En ole kuullut, että vielä olisi muita koiria täällä päin kadonnut, Jerker kertoi.
Hänen mukaansa koiran vakuutus korvaa koiran hankintahinnan, mutta ei
koiran vuosia kestänyttä koulutusta. Myös valtiolta voi hakea korvauksia
petovahingoista.
Lill-Smedsin mukaan lauantai-iltana kello 21.30 aikoihin sudesta tehtiin useita näköhavaintoja kylätiellä Lindkoskella.
Edellisen kerran susi ammuttiin Loviisan seudulla Marinkylässä vuoden
1984 alussa. Myös Jerker Lill-Smedsin edesmennyt isä oli silloin mukana
jahdissa.
Jälkiä myös Määrlahdessa?
Sunnuntaina myös Määrlahdessa asuva Raimo Klemm havaitsi hangessa
sudenjäljet lähellä kaupungin keskustaa Nordenskjöldintien metsässä.
-Aamulla 8.30 mittasin jäljet, jotka olivat 8,5 senttiä leveät ja 12,5 senttiä pitkät, Raimo Klem kertoi.
Tavallisesti susi väistää ihmistä, mutta Lapinjärven sudet ovat vierailleet pihoillakin.
Kuva susi ei liity tapaukseen.
Uusimaan arkisto
LAPINJÄRVI
| Beagle-rotuisen jäniskoiran päivät päättyivät suden suuhun lauantaina
Lapinjärvellä. Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Jörgen Lill-Smeds vahvistaa, että susi tappoi koiran.
–
Sudet olivat ottaneet koiran suoraan ajosta. Revityn ruumiin ympärillä
oli runsaasti selkeitä, yhdeksän senttiä leveitä suden jälkiä.
Edellisenä iltana ja myöhemmin samana iltana saatiin näköhavaintoja
susista, joten ei tässä ole mitään epäselvää, Lill-Smeds sanoo.
Lill-Smedsin
mukaan susihavaintoja on tehty nyt poikkeuksellisen paljon. Lapinjärven
lisäksi susia on havaittu Pernajassa, Liljendalissa ja Myrskylässä.
– Koirat kannattaa nyt pitää kiinni ja yöt sisällä, Lill-Smeds kehottaa.
Anna Leppävuori
@annaleppavuori
Yle Oulu
