Kokko: Susihavaintoihin- ja vahinkoihin reagoitava nopeammin

Kokko: Susihavaintoihin- ja vahinkoihin reagoitava nopeammin

 

Perussuomalaisten kansanedustaja Osmo Kokko jätti kirjallisen kysymyksen susihavainnoista ja -vahingoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan susikanta on hienoisessa kasvussa. Tämän lisäksi itärajan tuntumassa elää suurehkoja susilaumoja, joiden reviireistä merkittävä osa on kuitenkin Venäjän puolella.

- Marraskuun alussa Pohjois-Karjalaan myönnettiin poikkeuslupa sudenkaatoon Tohmajärvelle ja Kiteelle sijoittuvalle alueelle, missä sudet olivat aiheuttaneet vahinkoja neljällä lammastilalla ja yhdellä nautatilalla. Sudet olivat tappaneet kaikkiaan yksitoista lammasta, yhden naudan ja yhden koiran. Lammastiloilla vahingot olivat tapahtuneet petoaidoista huolimatta. Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen pihoissa ja ovat muun muassa yrittäneet mennä koiratarhaan, Kokko kertoo.

- Poikkeuslupien myöntämisen jälkeen viime viikolla Kontiolahdella sudet tappoivat metsällä olleen koiran. Tämän lisäksi Tohmajärvellä oli tavattu asuintalon ja lammasaitauksen lähellä viiden suden lauma. Susihavaintoja on lisää asutuksen liepeiltä marraskuulta myös Juuasta ja Ilomantsista.

Kokon mielestä susihavaintoihin- ja vahinkoihin pitäisi pystyä reagoimaan nopeammin.

- Suurpetohavaintojen kirjaaminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen TASSU-järjestelmään on koettu liian hitaaksi ja byrokraattiseksi, poikkeuslupien myöntämisestä puhumattakaan. Sudet luovat turvattomuuden tunnetta ja aiheuttavat taloudellista vahinkoa eläintiloille, Kokko huomauttaa.

(Lähde: www.perussuomalaiset.fi)
https://uutiset.perussuomalaiset.fi/kokko-susihavaintoihin-ja-vahinkoihin-reagoitava-nopeammin/

Susilaumat liikkuvat kylällä - Huolestunut äiti: En päästä lastani pimeälle tielle

 

 

 Sudet ovat tappaneet useita koiria Enon ja Kontiolahden alueilla. Muun muassa Osmo Viitasen koira Rokki joutui suden syömäksi.

 

Laittaisitko lapsesi aamulla yksin pimeälle tielle, jos edellisenä iltana koulukyydin pysäkin risteyksessä olisi kuvattu kameralle poseeraava susi? Enon Ahvenisella asuva Katja Tahvanainen ei laita.

-  En minä anna lapseni kulkea tuota matkaa niin kauan, kun sudet pyörivät lähettyvillä, Tahvanainen tuumaa 11-vuotiaan Venla-tyttärensä kilometrin patikasta koulukyydin pysäkille Ahvenisentien varteen.

Pari viikkoa susihavainnon jälkeen Tahvanainen onnistui järjestämään tyttärensä koulukyydin niin, että pikkubussi noutaa lapsen aamulla kotipihasta. Paluumatkalla kyyti ei tosin onnistu, joten Venla jää lyhyinä päivinä Enoon mummolaan odottamaan töistä palaavaa äitiä.

Kontiolahden puolella sudet ovat tappaneet lähiaikoina useita koiria. Ahvenisen kyläyhdistyksen puheenjohtajan Hannu Lappalaisen mukaan tienoolla pyörii kaksi susilaumaa.

Suomessa susi on käynyt kuolettavasti ihmisen kimppuun viimeksi 1800-luvulla. Tieto ei lohduta huolestunutta äitiä.

-  Miten lapsi pärjää, jos on kolme hukkaa, jotka vievät suhteessa huomattavasti voimakkaamman 30-kiloisen uroskoiran mukanaan helposti. En minä ainakaan halua olla sitä testaamassa, Tahvanainen tuhahtaa.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61769-susilaumat-liikkuvat-kylalla-huolestunut-aiti-en-paasta-lastani-pimealle-tielle

Susi tappoi taas koiran Sonkajärvellä

Susi tappoi koiran keskiviikkona puolen päivän aikoihin Sonkajärven Mynninmäessä.

8-vuotias sekarotuinen koira oli ollut ajamassa jänistä aamupäivällä, mutta puolen päivän aikaan ajo oli loppunut.

Poliisi kertoo, että kyseisen koiran omistaja löysi koiran tutkapannan perusteella lähes kokonaan syötynä. Tutkapanta oli löytynyt noin 30 metrin päästä koiran jäännöksistä.

Paikalla oli useiden susien jättämiä jälkiä.

Susi on tappanut Sonkajärvellä kolme metsästyskoiraa viimeisen kolmen viikon aikana.

HENNI AUVINEN 
henni.auvinen@ilmedia.fi

(Lähde: www.iltalehti.fi)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112618871061_uu.shtml

Pohjois-Karjalassa tänä syksynä yhdeksän koiriin kohdistunutta susivahinkoa

 

Kontiolahdella sattui viime viikolla kolme koiran kuolemaan johtanutta susivahinkoa. Maakunnassa on varmistettu tänä syksynä kahdeksan koiriin kohdistunutta vahinkoa.

Suomen riistakeskuksen ylläpitämistä tiedoista selviää, että syksyn ja alkutalven aikana Pohjois-Karjalassa on sattunut yhdeksän susien koirille aiheuttamaa vahinkoa.

Lieksassa vahinkoja on yksi, Juuassa kaksi, Joensuun Enossa yksi, Ilomantsissa yksi, Tohmajärvellä yksi ja Kontiolahdella kolme. Tilastoissa näkyvät vahingot, joista on haettu korvauksia. Lisäksi Lieksan kaupungilta kerrotaan yhdestä ylimääräisestä suden koiralle aiheuttamasta vahingosta, joka ei ole riistakeskuksen tilastoissa.

 

Kolme tapausta viime viikolla

Kontiolahden tapaukset sattuivat viime viikolla torstain ja lauantain välisenä aikana. Joensuun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Matti Urjanheimo sanoo, että koirat kannattaa pitää nyt kiinni Kontiolahden Romppalan, Kyykän ja Puson alueilla.

"Se on kuin ruokapöydän kattaisi kun vie koiran sille alueelle.

– Matti Urjanheimo

- Jokainen joka haluaa pitää koiransa hengissä, niin kannattaa jättää metsästäminen siellä ja mennä jonnekin muualle metsälle. Se on kuin ruokapöydän kattaisi kun vie koiran sille alueelle.

Urjanheimon mukaan alueen susista ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä epäillään olevan kaksi.

- Jäljistä on varmistettu ainakin kaksi sutta, Urjanheimo toteaa.

Koko vuoden aikana maakunnassa on kirjattu 11 suden koiralle aiheuttamaa vahinkoa.

Lasse Laitinen @LaitinenLasse Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi) 
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjalassa_tana_syksyna_yhdeksan_koiriin_kohdistunutta_susivahinkoa/7647457?ref=leiki-es 

Tiede ja laki kohtaavat susikäräjillä: "Perhon salakaatojutun ratkaisu vaatii biologian huipputuntemusta"

 

Tuomari ja lautamiehet joutuvat tuomiossaan nojautumaan muun muassa vaikeasti avautuviin DNA-analyyseihin. Oikeudessa todistavien asiantuntijoiden on puolestaan kyettävä selittämän vaikeaselkoisia asioita maallikoille. Oikeus joutuu päättämään, olivatko Perhossa ammutut kolme eläintä susia vai koirasusia. 

 

Kuva: Yle

 

Mistä on kyse?

• Terho Taarna on seurannut biologin mielenkiinnosta susioikeudenkäyntiä
• Puolustus kiistää syytteen törkeästä metsästysrikoksesta, koska sen mielestä kaadetut eläimet olivat risteymiä
• Oikeudessa ei ole aiemmin jouduttu määrittelemään eäimen lajia
• Lajimääritys vaatii muun muassa perehtymistä geenitekniikkaan ja DNA-analyysiin

Kokkolalainen biologi Terho Taarna seurasi viime viikolla herkeämättä Perhon salakaatoa käsittelevää oikeudenkäyntiä. Puolustuksen keskeinen väite on, että ammutut eläimet eivät olleet susia vaan hybridejä eli risteymiä. Oikeus joutuukin ottamaan nyt kantaa lajinmääritykseen. Tämä harvinainen asetelma toikin Taarnan yleisölehterille.

– Monissa eliöryhmissä ei ole  biologienkaan mielestä yksiselitteistä ja selkeää lajimääritelmää ja nyt sitä ratkotaan oikeussalissa. On mielenkiintoista nähdä mihin ratkaisuun juristit ja maallikkotuomarit päätyvät.

Terho Taarna opettaa lukiolaisille biologian kursseilla perusasioita perinnöllisyydestä ja DNA-rakenteesta, samoja aiheita on oikeudessa nyt käsitelty yksityiskohtaisesti.

– Jotkut lukiolaiset manailevat, että kyseessä on vaikein pakollinen kurssi, mutta nyt oikeudessa käsitellyt asiat vaativat mielestäni vieläkin korkeampaa tietoa, sellaista tulee vastaan yliopistoissa. Nämä oikeudessa käsitellyt tutkimusmenetelmät eivät ole varmaan kaikille biologeillekaan tuttuja, se riippuu erikoistumisalasta.

Geenitutkimuksessa oman haasteensa tuo tietojen päivittäminen. Vuosituhannen vaihteen menetelmistä monet kun alkavat olla Taarnan mukaan jo esihistoriallisia, niin nopeasti DNA-tutkimus on edennyt viime vuosina, kuten oikeudessa on monen todistajan suusta kuultu.

"Tietynlaisia väärinkäsityksiä on tietenkin tapahtunut puolin ja toisin. Pari kertaa olen huomannut, että kukaan salissa ei ole tiennyt, mistä todistaja puhuu.

– Terho Taarna, biologi

Aiheen käsittely on luonnollisesti vaikeaa myös juristeille, syyttäjälle ja puolustusasianajajille.

– Tietynlaisia väärinkäsityksiä on tietenkin tapahtunut puolin ja toisin. Pari kertaa olen huomannut, että kukaan salissa ei ole tiennyt, mistä todistaja puhuu. Kokonaisuutena he ovat selvinneet kohtuullisesti, tavallisen kansalaisen ymmärryksen mukaan on menty.

 

Tiedemiehen on osattava puhua maallikolle

Meneillään olevassa oikeudenkäynnissä on koettu useita hetkiä kun juristit ovat haastaneet tiedemiesten näkemyksiä. Professoreilla on toisinaan ollut vaikeuksia selittää monimutkaisia, tieteellisiä asioita maallikoille.

– Kaikki todistajat eivät osaa puhua yhtä hyvin kansankielellä kuin toiset. Toisaalta juristit eivät ole myöskään aina ehkä osanneet kysyä oikeita kysymyksiä oikeissa kohdissa.

Tuomareiden ja lautamiesten vaikeana tehtävänä on tulkita asiantuntijoita oikein, rikosoikeudenkäynneissä tuomion edellytyksenä on, että syyllisyydestä ei saa jäädä järkevää epäilystä.

– Ainakin itse kiittelen onneani, että en itse ole tässä päättäjän asemassa.

Perhossa kaadettujen eläinten lajinmäärittely oikeusistuimessa osoittaa Taarnan mukaan sen, että lainsäätäjillä ja tiedeyhteisöllä riittää tekemistä.

– Lainsäädännössä voisi olla tarkempia määritelmiä ja tiedekin kehittyy. Jos samoja testejä tehtäisiin 15 vuoden kuluttua, niin varmasti päästäisiin luotettavampiin tuloksiin. DNA-tutkimus on kuitenkin mennyt tällä vuosituhannella huimaa vauhtia eteenpäin, useiden lajien koko genomi tunnetaan jo, ja tiedetään paremmin geenien vaikutuksesta, pohtii Taarna.

Ari Vihanta Yle Keski-Pohjanmaa 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_laki_kohtaavat_susikarajilla_perhon_salakaatojutun_ratkaisu_vaatii_biologian_huipputuntemusta/7641652 

Sudet söivät metsästyskoiran

Susia Ähtärin eläinpuistossa.

Sudet söivät metsästyskoiran eilen Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Poliisin mukaan metsästäjä oli koiransa kanssa metsästämässä puolenpäivän aikoihin. Yhdessä vaiheessa koira ei enää haukkunut, eikä metsästäjä löytänyt enää koiraa.

Tänään metsästä löytyi veri- ja raahausjälkiä sekä suden jälkiä. Poliisin tutkinnassa selvisi, että susi oli hyökännyt koiran kimppuun ja raahannut koiran syvemmälle metsään. Koirasta ei jäänyt muuta jäljelle kuin suolen- ja hännänpätkä sekä tutkapanta. Poliisi päätteli jäljistä, että paikalla oli ollut useampi susi.

(Lähde: www.mtv.fi)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sudet-soivat-metsastyskoiran/4550984 

Tutkija ehdottaa: Susikaadot laillisiksi

Susien luvanvarainen metsästys saa kannatusta tutkijalta. Suurpetopolitiikkaan perehtynyt Mari
Pohja-Mykrä uskoo, että lailliset kaatoluvat voisivat vähentää salametsästystä.

Pohja-Mykrä ehdottaa, että luvallisesti kaadetuista susista koko kylä saisi kannustinrahaa. Vastaavasti laittomasta sudenmetsästyksestä yhteisö menettäisi kannustinpalkkiot.

Pohja-Mykrän mielestä susia pelättäisiin vähemmän, jos ihmiset pääsisivät vaikuttamaan kantaan. Luonnonsuojelujärjestöt vastustavat sudenmetsästystä.

TS

(Lähde: www.ts.fi)
http://www.ts.fi/teemat/tiede/703117/Tutkija+ehdottaa+Susikaadot+laillisiksi

Sotkamon susitilanne on todella paha – "Lunta ei ole riittävästi suden jäljestämiseen"

 

Sudet aiheuttavat maaseudun asukkaille turvattomuutta sekä estävät koiran kanssa metsästämisen. Yhdelle häirikkösudelle on olemassa kaatolupa, joka päättyy 26. marraskuuta. Kyseinen susi on muun muassa havaittu usean eri talon pihamaalla. Sen metsästäminen ei kuitenkaan ole helppoa.

Sotkamossa sudet aiheuttavat ongelmia. Kuva: Marjukka Talvitie / Yle

 

Mistä on kyse?

• Sotkamon susitilanne on paha paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan mielestä.
• Yhden häirikkösuden metsästämiseen on saatu kaatolupa.
• Häirikkösuden metsästäminen ei ole onnistunut muun muassa vähäisen lumitilanteen takia.

Toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen Sotkamon riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että olosuhteet ovat häirikkösuden metsästämiseen vaikeat.

– Lunta ei ole riittävästi suden jäljestämiseen eivätkä lupaehdot ole toissayötä lukuun ottamatta vielä täyttyneet. Kyseinen häirikkösusi kävi tuolloin neljän eri talon pihalla. Varsinaista metsästystilannetta ei siis ole vielä syntynyt, mutta olemme seuranneet sutta koko ajan.

Pohjois-Sotkamoon saatu kaatolupa päättyy marraskuun loppupuolella. Uutta lupaa haetaan, mikäli tarvetta on. Lisäksi Nimisenkankaan seudulla Tipasojan suunnalla olisi tarvetta suden kaatoluvalle.

Riistanhoitoyhdistys on saanut ilmoituksia susista, jotka ovat tulleet aivan talojen portaille.

– Täällä on kyllä totuttu susiin, kylillä ei ole mitään susihysteriaa. Mutta törkeitä tapauksia, jolloin susi on tullut portaille koiraa hakemaan, niitä meille on tullut tietoon.

Sotkamossa tiedetään varmasti, että syksyn aikana susi on hyökännyt seitsemän koiran kimppuun. Osa koirista on menehtynyt. Koiravahinkoja on tapahtunut ympäri Sotkamoa.

Alueen susikannasta ei ole tarkkaa tietoa, sillä kentän ja virallisen arvion välinen ero on suuri.

 

Sudet kesyyntyvät nopeasti

Kemppainen uskoo, että susien häiriökäyttäytyminen johtuu kesyyntymisestä.

– Asun peuran talvehtimisalueella, ja susilauma tuli vuonna 2012 peuralauman ympärille. Sudet kesyyntyivät muutamassa kuukaudessa aivan pihakesyiksi ja kävivät harva se yö portailla katsomassa, että mitä kuuluu. Kun sutta ei hätistellä ja se ei koe vaaraa ihmisten puolelta, sudet kesyyntyvät nopeasti. Kun olemme nyt seuranneet sitä vahinkosutta aktiivisesti, niin sekin jo auttaa siihen, että se alkaa väistämään ihmistä.

Yleisesti kansan keskuudessa puhutaan, että Sotkamon sudet olisivat koirasusia.

– Uskon, että koirasusi kesyyntyy helpommin kuin villisusi, joten asialla on väliä. Venäjän puolella on paljon irtokoiria, joten on hyvin mahdollista, että siellä on tapahtunut risteytymistä. Ja sieltä on tullut näitä koirasusia Suomen puolellekin.

Laura Tolonen @84LT Yle Kainuu 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sotkamon_susitilanne_on_todella_paha_lunta_ei_ole_riittavasti_suden_jaljestamiseen/7644288 

Susi tappoi jänisjahdissa olleen ajokoiran

 

Asta Tenhunen

Susi tappoi ajokoiran Sonkajärvellä viime sunnuntaina. 4-vuotias ajokoira oli jänisjahdissa ja omistaja seurasi sen liikkeitä tutkapannalla.

Muutamien tuntien jahdin jälkeen tutkapanta jäi paikoilleen metsään.

Omistaja löysi Nita-koiran kuolleena. Sitä ei ollut syöty, vaan jätetty raato osin haudattuna sammaleeseen.

Paikalla oli suden tassujen jälkiä. Alueella on nähty jäljet vähintään kahdesta tai useammasta sudesta.

Koira kuoli Sonkajärven itäosissa. Rautavaaran ja Sonkajärven alueella on tiedetty liikkuvan susilauman.

Poliisin tietoon tuli Itä-Savosta myös toinen epäily, että susi olisi käynyt koiran kimppuun. Kiuruvedellä kuolleen hirvikoiran kuolinsyyksi on kuitenkin osoittautunut, että hirvi oli potkaissut sitä ja tallaissut koiran kuoliaaksi.

(Lähde: www.savonsanomat.fi)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/susi-tappoi-janisjahdissa-olleen-ajokoiran/1937615?pwbi=9d036c0a00cd05c8dee9a546540295fa

Porot petojen uhreina entistä useammin

 

Ylä-Kainuussa petojen aiheuttamia porovahinkoja on ilmoitettu jo tähän mennessä huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Hyrynsalmella petovahinkojen määrä on jopa yli kaksinkertaistunut. Petopolitiikkaan halutaan muutosta, jotta poronhoitoelinkeino säilyisi.

 

Ahma tappaa tai halvaannuttaa poron usein puremalla sitä niskaan tai selkään. Kuva: Tuomas Palojärvi

 

Mistä on kyse?

• Petovahinkojen määrä on nousussa Ylä-Kainuussa.
• Suomussalmella on ilmoitettu 416 petojen aiheuttamaa porovahinkoa.
• Hyrynsalmella vastaava luku on 144 poroa.

Hyrynsalmen kunnan maataloussihteeri Kaija Korhonen kertoo, että kunnan alueella petovahinkojen määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Suurin osa susivahingoista on tapahtunut tämän syksyn aikana.

– Petojen aiheuttamia vahinkoja on kirjattu tähän mennessä Hyrynsalmella jo 144, kun koko viime vuoden luku oli 65, Korhonen vertaa.

Näistä susien tappamia poroja on 25, ahman 59 ja ilveksen 53 kappaletta. Loput raadot ovat tunnistamattoman pedon jäljiltä.

Myös Suomussalmella pedot ovat tappaneet poroja huomattavasti viime vuotta enemmän, jolloin koko vuonna petovahinkoja ilmoitettiin 271. Ilmoituksia petojen aiheuttamista porovahingoista on kirjattu jo nyt 416 kappaletta, joista susien osuus on 151. Viime vuonna vastaava luku oli 97.

Ahma on saalistanut Suomussalmella saman verran kuin susi, ahman tappamia raatoja on löytynyt tähän mennessä 152 kappaletta. Ilveksen kitaan on joutunut 34 ja karhun suuhun 71 poroa. Muita petojen aiheuttamia poronraatoja on löytynyt 8, joista ei pystytä varmuudella sanomaan, mikä peto on ollut asialla.

– Petopolitiikkaan on saatava muutos. Muuten poronhoitoelinkeino loppuu kokonaan, Korhonen toteaa.

Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttila tietää myös synkän tilanteen.

– Lyhyellä ajalla on tullut paljon raatoja. Tilanne on nyt vaikeampi kuin viime syksynä.

 Poroisäntä harmittelee, ettei susien pantaseurantaa ole. Sen vuoksi laumojen liikkeet ovat täysin arvailujen varassa. Myös lumitilanne hankaloittaa susien liikkeiden seuraamista.

– Kun lunta ei ole, jälkiä ei käytännössä näy, Junttila toteaa.

Heli Sirviö Yle Kainuu 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/porot_petojen_uhreina_entista_useammin/7644232?ref=leiki-es 
 

Susipelko vaikeuttaa arkea Sotkamossa – "Entä jos se hyökkää kohta jostain"

 

Pelko susista on hankaloittanut useiden lapsien koulukäyntiä Sotkamossa tänä syksynä. Viiden perheen lapsille on järjestetty poikkeuskyyditys kouluille susihavaintojen takia.

 

 

 Mistä on kyse?

• Sotkamossa susipelko vaikeuttaa arkea.
• Ihmiset eivät uskalla liikkua pimeällä ulkona, osa koulukyytiläisistä haetaan kotipihoilta ja koiria ulkoilutetaan tiukassa hihnassa.
• Sotkamon kunta on ottanut kuntalaisten huolen susista tosissaan.

Ulkona on vielä pimeää, kun Sotkamon Suovaaran kylällä asuvan Kärnä-Kaipaisen perheen lapset valmistautuvat kouluun lähtöä varten. Vielä ennen syyslomaa tytöt kävelivät tienvarteen noin 150 metrin päähän kotiovelta odottamaan koulukyyditystä. Sitten löydettiin suden jälkiä, ja kylältä katosi pari koiraa suden suuhun. Susihavaintojen jälkeen tytöt eivät ole enää kävelleet tienvarteen, vaan koulutaksi hakee heidät kotipihasta.

Perheen jäsenet eivät ole sutta nähneet, mutta jälkiä kyllä.

– Aika jännittävä tunne tuli kun näin ne jäljet. Alkoi peloittamaan kauheasti, että entä jos se hyökkää kohta jostain, 10-vuotias Kia Lämsä kertoo.

Arkeen susihavainnot ovat vaikuttaneet monilla eri tavoilla.

– Pimeään tienvarteen ei tee mieli lapsia laittaa aamulla odottamaan koulukyyditystä. Lenkille ei uskalla lähteä normaalisti ja pihalla pitää iltaisin pelätä koko ajan, että mistä puskasta susi hyökkää, perheen äiti Päivi Kärnä toteaa.

Suovaaran kylällä susipelko on yhteinen huolenaihe. Pimeällä ei lähdetä ulos ja koirat ulkoilutetaan tiukassa hihnassa. Aiemmin kylällä ei ole vastaavaa koettu vaan tämä on ensimmäinen syksy, kun kyläläiset joutuvat pelkäämään susien takia.

 

Turvallisuusnäkökulma edellä

Sotkamon kunta otti kyläläisten huolet tosissaan. Kunta järjesti poikkeuksellisen koulukyydityksen lapsille, jotta heidän ei tarvitse kävellä omasta kotipihastaan minnekään. Päivi Kärnä on kiitollinen kunnan suhtautumisesta ja hän toivoo, että järjestely jatkuu pidempään kuin kuluvan kuun loppuun. Sotkamon häirikkösutta varten on kaatolupa, joka päättyy kuun vaihteessa.

– Vaikka susi onnistuttaisiinkin kaatamaan, en uskalla silti laittaa lapsia tienvarteen. Ei sillä yhden suden kaatamisella ole mitään merkitystä, koska niitä on useampia, Kärnä huomauttaa.

Sotkamon kunnassa susiongelmaan on lähdetty turvallisuusnäkökulma edellä, kustannuksia tarkastellaan vasta myöhemmin.

– Meillä on linjana ollut, että poikkeaviin kyydityksiin on vaadittu selkeä näyttö sudesta eli joko jälki tai havainto eläimestä pihapiirissä. Luotamme vanhempien sanaan. Lisäksi paikalliset metsästys- ja riistaseurat ovat infonneet meidän suuntaamme, sivistysjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo.

– Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että perheet ovat ymmärtäneet, ettei kaikkia lapsia voi kuljettaa poikkeusjärjestelyillä. Tällä hetkellä kuljetamme noin viiden perheen lapset poikkeusjärjestelyillä. Marraskuun lopun jälkeen tarkastelemme tilannetta ja teemme uudet päätökset.

Koulukyydityksien piirissä on Sotkamossa kaikkiaan noin 600 oppilasta.

Kouluille ei ole annettu erityistä ohjeistusta susiasian käsittelemiseen, mutta Kilpeläinen tietää, että yleistä keskustelua kouluissa on käyty.

– Jos oppilaat ovat asian esille nostaneet, siitä on käyty yleistä keskustelua. Mutta emme ole halunneet lietsoa mitään susihysteriaa. Uskon, että tällä hetkellä olemme oikealla tasolla asian esiin nostamisessa.

Laura Tolonen @84LT Yle Kainuu 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/susipelko_vaikeuttaa_arkea_sotkamossa__enta_jos_se_hyokkaa_kohta_jostain/7643155 

Sutta vai sekundaa? Onko ongelmasusi sittenkin koirasusi?

 

Puhdasta sutta on kohta vaikea löytää Suomen luonnosta, lataa eläköitynyt suurpetotutkija Erik S. Nyholm. Hänen mukaansa koirasusien määrä lisääntyy koko ajan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija ei tyrmää väitettä, mutta kaipaa todisteita.

Kuva: Yle

 

Mistä on kyse?

• Eläköitynyt suurpetotutkija Erik S. Nyholm on tutkinut koirasusia.
• Nyholmin mielestä maamme koirasusikanta on kasvussa.
• Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen vaatii todisteeksi genetiikaa.

Erik S. Nyholmilla on vankka kokemus koirasusista.

– Minulle tuli Venäjällä syntynyt koirasusi. Sain kaikki luvat kuntoon tuodakseni eläimen tänne Suomeen. Se oli minulla reilut 14 vuotta.

Noiden vuosien aikana Nyholm pääsi tutkimaan kotioloissaan Aliisa-nimistä koirasutta.

– Sain sellaisen käsityksen, että suden ja koiran pariutuessa ominaisuudet eivät mene tasan. Vaikka eläintä voi verrata ulkomuodoltaan koiraan, sillä on kuitenkin myös suden ominaisuuksia.

Suden sekoittuessa koiraan syntyyn Nyholmin mukaan ominaisuuksia, jotka ovat hankalia.

– Normaali susihan on arka ihmisenkin suhteen. Koirasusi puolestaan ei ole arka. Se ei pelkää ihmistä, sillä on suden luonne ja voima, kuvailee Nyholm.

 

Koirasusiurokset pidettävä kiinni – haistaa susinaaraan kiiman kaukaakin

Tarkkoja koirasusien määriä eläköitynyt suurpetotutkija ei osaa sanoa. Koiran ja suden sekoittumiseen johtaneen porsaanreiän hän tiedostaa.

– Suomen koirasudet -yhdistyksen johtaja itse arvioi, että maassamme on lemmikkinä tuhat koirasutta, sanoo Erik S. Nyholm.

"Puhdasta sutta on kohta vaikea löytää Suomen luonnosta.

– Erik S. Nyholm

– Pitäisi olla sellainen määräys, että koirasusiurosta ei pitäisi päästää irti suden kiiman aikana. Se voi hyvin äkkiä pariutua suden kanssa. Silloin syntyy näitä sekapentueita.

Erik S. Nyholmin mukaan Lappeenrannasta on löytynyt tällainen sekapentue.

– Kallonmuoto, mitat, ulkomuoto. Koirasuden varmin paljastaja on dna, sanoo Nyholm.

 

Vain genetiikka paljastaa koirasuden

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen ei tyrmää suurpetotutkija Erik S. Nyholmin väitettä. Hän kuitenkin ihmettelee, että mihin väite perustuu.

– Yleisestihän on tiedossa, että luonnosta on löytynyt kolme koirasutta. Kuhmosta, Parkanosta ja Juvalta.

"Genetiikka on erikoisala, jonka avulla saadaan varmin tulos. Siihen asti kaikki on arviointia ja arvailua.

– tutkija Samuli Heikkinen

– Juvan tapauksessa eläin oli tuotu ulkomailta. Se ilmeisesti karkasi, jolloin siitä tehtiin havainto. Se kuitenkin palasi takaisin omistajan luo, sanoo Heikkinen.

Tutkija Samuli Heikkinen tukeutuu koirasudista puhuttaessa geneettiseen tutkimiseen.

– Genetiikka on erikoisala, jonka avulla saadaan varmin tulos. Siihen asti kaikki on arviointia ja arvailua.

– Pitää saada ehdottomasti lisää tietoa, niitä on vaikea erottaa esimerkiksi kallon muodon perusteella, muotoilee tutkija Samuli Heikkinen.

Sanna Kähkönen Yle Kainuu 

(www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sutta_vai_sekundaa_onko_ongelmasusi_sittenkin_koirasusi/7640924 

Metsästäjien mitta täyttyi: petohavaintoja ei enää kirjata – ilmaistyöstä halutaan eroon

 

Metsästäjät ovat kapinamielellä suurpetojen havaintojärjestelmää vastaan. Moni metsästäjä kokee ettei heidän tekemillä havainnoilla ole vaikutusta suurpetopolitiikkaan. Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri väläyttää, että aiemmin vapaaehtoisesti kirjatuista havainnoista alettaisiin periä nyt maksuja.

 

Susilauma elää Keuruun, Virtain ja Ähtärin alueilla. Kuva: Yle

 

Mistä on kyse?

• Suurpetojen kanta-arvioiden peruspilarina toimiva Tassu-havaintojärjestelmää boikotoidaan metsästäjäpiireissä
• Metsästäjien mielestä kanta-arviot on tehty alakanttiin
• Metsästäjäliitosta väläytetään nyt korvausta tehdyistä havainnoista

Pohjoiskarjalaiset metsästäjät antoivat keskiviikkona järjestetyssä susi-illassa tulikivenkatkuista palautetta Riista- ja kalatalouden ylläpitämästä Tassu-järjestelmästä. Järjestelmä on kriittinen osa suurpetotutkimusta ja kanta-arviointia, sillä lähestulkoon kaikki pedoista tehtävät havainnot tehdään juuri kyseisen järjestelmän kautta.

Moni metsästäjä sanoo olevansa kurkkuaan myöten täynnä havaintojen kirjaamiseen, sillä työllä ei näytä olevan vaikutusta RKTL:n kanta-arvioihin ja viralliseen susipolitiikkaan.

"Mitäpä sitten tapahtuu, jos kaikki siihen kuuluvat pistävät koneen kiinni, niin mistä te saatte tietoja.

– Pohjois-Karjalan susi-illassa kuultu puheenvuoro

– Mitäpä sitten tapahtuu, jos kaikki siihen (Tassu-järjestelmään) kuuluvat pistävät koneen kiinni, niin mistä te saatte tietoja, kysyy eräs susi-illassa puheenvuoron käyttänyt metsästäjä.

Joensuulainen Arto Turunen on jo lopettanut järjestelmän käytön. Syyksi hän kertoo poliisin toiminnan Tohmajärven salametsästysepäilyssä.

– Olen kirjannut älyttömästi havaintoja viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta viime talven susijupakan jälkeen en ole kirjannut yhtään sutta. Enkä kirjaa, ennen kuin se poliisitutkinta raukeaa, Turunen vakuuttaa.

Tassu-järjestelmän susihavaintotilanne 20.11.2014 Kuva: Kuvakaappaus sivulta www.riistahavainnot.fi

 

Metsästäjäliitto: Havainnoista halutaan maksu

Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ehdottaakin, että metsästysseuroille alettaisiin maksamaan korvausta järjestelmään tehdyistä havainnoista.

"Vahinko kolahtaa lopulta metsästäjiin itseensä. Kun ei lasketa riistoja niin ei saada lupiakaan.

– Antti Kuivalainen

– Metsästäjät tekevät havaintoja ja muuta työtä nyt ilmaiseksi. Riistalaskenta tehdään tällä hetkellä talkoilla RKTL:lle ja Riistakeskukselle. Onko se oikein, piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen kysyy.

Korvauksia perustellaan sillä, että monet metsästysseurat hoitavat tällä hetkellä töitä, joista hyötyvät metsästäjien lisäksi myös viranomaiset ja maanomistajat. Mutta liittyykö vaatimus havaintojen korvaamisesta rahalla juuri ihmisten turhautumiseen petopolitiikkaa ja suurpetotutkimusta kohtaan?

– Kyllä se osittain liittyy siihen. Tosin karhu on tässä sutta parempi esimerkki. Meillä (metsästäjillä) on karhuhavaintojen kautta kannasta oma näkemyksemme, mutta lupapolitiikka on ollut yltiövarovaista, Kuivalainen toteaa.

Metsästäjäliitossa ollaan huolestuneita Tassu-järjestelmän boikotista ja siihen kohdistuvasta kritiikistä.

– Se ei ole kenellekään hyvä. Sitä voi verrata liputta matkustamiseen ja vahinko kolahtaa lopulta metsästäjiin itseensä. Kun ei lasketa riistoja niin ei saada lupiakaan, Antti Kuivalainen sanoo.

Lasse Laitinen @LaitinenLasse Yle Pohjois-Karjala 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/metsastajien_mitta_tayttyi_petohavaintoja_ei_enaa_kirjata__ilmaistyosta_halutaan_eroon/7640993 

Brittijärjestö kampanjoi Lapin susien puolesta

 

Suomi harkitsee sudenmetsästyksen sallimista koko maassa

Heli Saavalainen

Susi Ähtärin eläinpuistossa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Brittiläinen eläinsuojelujärjestö Peta UK on aloittanut kampanjan Suomen susien puolesta. Auta säilyttämään Lapin viimeiset sudet -kampanjassaan Peta kehottaa tukijoitaan ottamaan yhteyttä suomalaispäättäjiin suden suojelemiseksi.

Suomi puolestaan harkitsee tiukasti suojellun suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Nykyisin susia saa metsästää poikkeusluvilla poronhoitoalueella vahinkojen välttämiseksi. Muualla Suomessa metsästys on kielletty mutta niin sanotulle häirikkösudelle voi saada tappoluvan.

Peta UK julkisti tänään tiistaina Action alertin, jonka mukaan Lapin sudet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon sekä salametsästyksen että laillisen metsästyksen vuoksi. Järjestö kehottaa tukijoitaan kirjelmöimään maa- ja metsätalousministeri Petteri Orvolle (kok) ja Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtoselle. Susien tappamisen sijasta Suomi voisi Petan mielestä kehittää petoihin liittyvää luontomatkailua.

Kansainvälinen Peta (People for the ethical treatment of animals) on maailman suurimpia eläinoikeusjärjestöjä. Viime vuonna järjestö aiheutti shokkireaktion julkaisemalla videon, jossa näytettiin, miten eläviltä angorakaneilta nyhdettiin karvaa Kiinassa. Video sai vaateketjut selvittämään tuotteidensa alkuperää. Peta tunnetaan myös mainoksista, joissa julkkiskaunottaret riisuvat vaatteensa tunnuslauseella "mieluummin kuljen alasti kuin käytän turkkia".

Suomi puolestaan harkitsee tiukasti suojellun suden metsästyksen sallimista koko maassa. Suomen riistakeskus valmistelee uutta sudenhoitosuunnitelmaa, johon on tulossa myös mahdollisuus sudenmetsästykseen.

"Sudenhoitosuunnitelmassa pohditaan tietenkin myös metsästystä. Lupakäytäntöä on tarpeen joustavoittaa häirikkösusien kohdalla", sanoo neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vaihtoehdot ovat Niemen mukaan kannanhoidollinen metsästys ja vahinkolupien tulkinnat. Jälkimmäiseen Niemi ei kuitenkaan usko, sillä lupakäytännöissä ei ole juurikaan joustovaraa.

EU:n luontodirektiivi ei Niemen mukaan estä kannanhoidollista metsästystä. "EU-komissio on tulkintaohjeissaan todennut, että kannanhoidollinen metsästys voi olla mahdollista, kun on olemassa hoitosuunnitelma. Näin tehdään nyt karhun ja ilveksen kohdalla", Niemi sanoo.

Suomen riistakeskuksen johtajan Reijo Oravan mukaan sudenhoitosuunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä susialueiden paikallisväestön kanssa. "Maakunnissa on pidetty työpajoja ja haettu konkreettisia ratkaisuja siihen, miten yhteiselo suden kanssa hoituu. Tämä on ollut tähänastisen susipolitiikan kompastuskivi", Orava sanoo.

"Harkitun metsästyksen sallimiseksi maakunnista on tullut vahvoja vaatimuksia."

Suomen suurpetopolitiikasta valmistui arvio vuosi sitten. Suden kohdalla arvio oli tyly.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin selvityksen mukaan Suomen susipolitiikka on epäonnistunut sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Paikallisyhteisöjen yleinen hyväksyntä puuttuu, ja susikanta on romahtanut. Salametsästys on lisääntynyt, ja epäluottamus metsästäjien ja tutkijoiden välillä on syvä.

Keskustelu Suomen susipolitiikasta sai uutta pontta viime viikolla, kun ministeri Petteri Orpo kertoi Lännen Median maakuntalehtien haastattelussa, että hän sallisi susien kannanhoidollisen metsästyksen. Perusteluna hän totesi, että ihmisten huoli susien tulosta pihapiiriin on kasvanut. Orpo ilmoitti myös susikannan kasvaneen.

Susien määrä on kuitenkin puolittunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on 140–155 sutta, kun 2000-luvun puolivälissä susia oli 250–300. Poronhoitoalueella susia ei juuri ole muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Susikannan romahtamisen taustalla on salametsästys.

HS:lle Orpo ei suostunut kommentoimaan asiaa.

Ympäristöjärjestöt eivät hyväksy suden kannanhoidollista metsästystä.

"Nykytilanteessa susien tappolupien myöntämistä ei voi mitenkään hyväksyä, sillä Suomen susikanta ei ole geneettisesti kestävällä tasolla. Se ei kestä metsästystä", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.

Säynevirta pitää tärkeänä sitä, että susien metsästämiselle etsitään vaihtoehtoja. "Koti- ja tuotantoeläimet pitää suojata asianmukaisella tavalla erityisesti susialueilla."

Luontoliitto haluaa, että susi määriteltäisiin koko Suomessa EU:n luontodirektiivin uhanalaisuusliitteeseen neljä, johon kuuluvat lajit ovat tiukasti suojeltuja. Nyt susi kuuluu Lapissa liitteeseen viisi, joka ei suojaa sutta.

"Direktiivejäkin tärkeämpää on asennemuutos ja se, että susista uutisoidaan asiallisesti. Suden ympärillä on liikaa vihaa", Säynevirta sanoo.

Sudet herättävät voimakkaita tunteita siellä, missä ne vain kulkevatkin – tehdessään tuhoja ja jopa saalistaessaan luontaista ravintoaan. Sutta vihataan laajasti mutta myös suojellaan intohimoisesti.

Pohjoisessa petovihan taustalla ovat porotalous ja elinkeinon puolustaminen. Ristiriitoja aiheuttaa myös huoli metsästyskoiran menettämisestä ja lammasvahingoista. Mitä etelämmäksi susi vaeltaa, sitä enemmän pelot lisääntyvät, koska petoihin ei ole totuttu.

Tottumattomuus susien läsnäoloon on voimistanut ristiriitoja muun muassa Lounais-Suomessa, jonne sudet tulivat pitkän tauon jälkeen 2000-luvun alussa. Taajaan asutulla alueella sudet ovat väistämättä asutuksen liepeillä ja lähellä ihmistä. Myös jälkihavainnot ovat yleisiä.

(Lähde: www.hs.fi)
www.hs.fi/kotimaa/a1416279837491?jako=1210c307b3e2d38c0e3aab88b9f90ebc

Sotkamon ongelmasusi edelleen liikkeellä – "Kyllähän tämä turhauttaa"

 

Sotkamoon myönnettiin sudenpyyntilupa tämän kuun alussa. Luvan ehdot ovat kuitenkin niin tiukat, ettei metsästystä ole päästy vielä aloittamaan. Vaarana on, ettei kolme viikkoa voimassa olevaa lupaa ehditä hyödyntämään.

Kuva: Pentti Kallinen / Yle

 

Mistä on kyse?

• Sotkamon ongelmasutta ei ole vielä ammuttu.
• Ongelmasuden tappamiseen tarkoitettu lupa on voimassa 26.11. asti.
• Luvassa on tiukat ehdot, jotka eivät ole täyttyneet.
• Ongelmasusi ei ole käynyt riittävän lähellä pihapiiriä.

Suomen riistakeskus myönsi poikkeusluvan suden pyyntiin sekä Kainuussa että Pohjois-Karjalassa. Kainuun poikkeuslupa myönnettiin Sotkamon pohjois-osaan, jossa sudet ovat aiheuttaneet toistuvasti koiravahinkoja syksyn aikana.

Poikkeuslupaan on sisällytetty ehto, jonka mukaan pyynti voidaan aloittaa vasta sitten, kun susi on tullut päätöksen antamisen jälkeen lähemmäksi kuin 100 metriä asuttua rakennusta, tai kun katkeamattomalla jäljityksellä voidaan varmistaa pyynnin kohdistuminen juuri siihen suteen, joka on liikkunut asuinrakennuksen tuntumassa.

Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen kertoo, että tiukkojen ehtojen vuoksi metsästystä ei ole vielä päästy aloittamaan.

– On ollut tilanteita, joissa susi on vieraillut kesäasunnon tai vanhan talon pihassa, jossa ei asuta vakituisesti. Sata metriä ei ole täyttynyt niissä tapauksissa, missä susi on vieraillut asutun asunnon läheisyydessä. Huonon lumitilanteen vuoksi jäljittäminen on vaikeaa.

"Sata metriä ei ole täyttynyt niissä tapauksissa, missä susi on vieraillut asutun asunnon läheisyydessä.

– Jukka Kemppainen

Jukka Kemppainen kertoo jälkeenpäin kuulleensa tilanteista, joissa susi on vieraillut alle sadan metrin päässä asutuista rakennuksista, mutta asiasta ei ole ilmoitettu ajoissa.

– Jäljille on lähdettävä vuorokauden kuluessa siitä, kun susi on vieraillut pihassa. Vuorokausi on ehtinyt täyttyä ennen kuin tieto pihassa käynnistä on tullut. Tieto metsästyksenjohtajalle ei ole tullut riittävän ajoissa.

 

Ongelmasusi on tiedossa

Lupa on voimassa kolme viikkoa eli 26. marraskuuta saakka. Vaarana on, että lupa jää kokonaan hyödyntämättä, sillä luontokaan ei lupaa helpostusta metsästystä odottaville.

– Lunta ei ole luvattu lähipäiville. Lunta ei tarvittaisi kuin muutama sentti, että sutta pystyttäisi jäljittämään. 2–3 kertaa olen käynyt mittaamassa matkan pihasta. Tuloksina on ollut 179 metriä, 172 meriä ja 199 metriä. Eli susi on ihan selvästi haistellut pihapiiriä, mutta ei ole kuitenkaan tullut lähemmäs.

"Susi on ihan selvästi haistellut pihapiiriä, mutta ei ole kuitenkaan tullut lähemmäs.

– Jukka Kemppainen

Ongelmasusi on Kemppaisen mukaan tiedossa, mutta luvan ehdot eivät ole täyttyneet. Valmius käynnistää metsästys on olemassa, kunhan ehdot täyttyvät.

– Kyllähän tämä turhauttaa, kun tietää tarkkaan, mikä susi aiheuttaa ongelmat, Kemppainen kertoo tunnelmista Sotkamosta.

– Suomen riistakeskukselta pitäisi kysyä, onko luvalle mahdollisuutta saada jatkoaikaa. Todennäköisesti sama susi kävi Torinkylällä ihmisten jaloissa olevan koiran kimppuun. Vahingot eivät lopu, ennen kuin ongelmaelukka saadaan pois.

 

 

Lue myös

Sudenpyyntilupa Sotkamoon – viimeisin koiravahinko tiistaina

 

 

Minna Heikura Yle Kainuu 

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sotkamon_ongelmasusi_edelleen_liikkeella__kyllahan_tama_turhauttaa/7635306 

Perhon salakaato oikeudessa: syytetyt myönsivät jahdin – kiistivät rikoksen

 

Niin sanotuilla susikäräjillä Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa on tänään kiistelty siitä, olivatko kaadetut eläimet oikeita susia vai koirasusia. Syyttäjä vaatii tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta. Syytetyt eivät kiellä jahtia, mutta kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Kyseessä on maan laajin metsästysrikosjuttu.

Kuva: Ida-Maria Björkqvist / Yle

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa luettiin tänään syytteet törkeästä metsästysrikoksesta 15 miehelle. Syyttäjä vaatii heille ehdollista vankeutta eli käytännössä alle kahden vuoden tuomiota Perhossa tammikuussa 2013 järjestetystä susijahdista, jossa kaadettiin kolme eläintä.

Syytetyt myönsivät syyttäjän teonkuvauksen jahdista pääosin oikeaksi, mutta kiistivät syyllistyneensä mihinkään rikokseen. He perustelevat syyttömyyttään sillä, että ammutut eläimet eivät olleet susia vaan niin sanottuja hybridejä eli koirasusia. Tällaiset haittaeläimet saa puolustuksen mukaan ampua laillisella aseella.

Syyttäjän mukaan susille tehdyt dna-tutkimukset osoittavat eläinten olleen jopa yli 99-prosenttisella todennäköisyydellä olleen suomalaisia susia. Tutkimus perustuu 400 suden verrokkiaineistoon.

Puolustus tulee kiistämään oikeudenkäynnin aikana verrokkiaineiston tieteellisen pätevyyden. Verrokkiaineistossa on puolustuksen mukaan mukana myös hybridejä ja jopa koiria eikä aineistoa ole dokumentoitu riittävällä tarkkuudella.

Mikäli eläimet todetaan hybrideiksi, vaatii syyttäjä tässä tapauksessa metsästäjille rangaistusta metsästysrikoksesta.

 

Lue myös

Susia vai koirasusia – Perhon salakaadosta poikkeuksellinen oikeudenkäynti 

 

Ari Vihanta Yle Keski-Pohjanmaa

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/perhon_salakaato_oikeudessa_syytetyt_myonsivat_jahdin__kiistivat_rikoksen/7632946

Koirasusien kohtelu pohdinnassa 

 

Tämä ehta susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Jussi Nukari

 

 

 

Koirasudet eivät ole Suomen luonnossa iso ongelma, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Hänen mukaansa Suomen luonnosta on tavattu 2000-luvulla vain kolme tapausta, joissa eläin on selkeästi varmistettu koiran ja suden risteymäksi.

– Viime aikoina on herätetty keskustelua siitä, että ongelma olisi paljon isompi. Tämä on susien vastaista keskustelua, Niemi sanoo.

Koirasudet ovat keskiössä myös Perhon susijahtijutussa, jonka pääkäsittely alkaa Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Kokkolassa maanantaina. 15 miehelle vaaditaan rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta. Miesten epäillään ampuneen luvatta kolme sutta viime vuoden tammikuussa.

Miehet kiistävät syytteen. He väittävät, että jahdin kohteena olivat koirasudet.

– Tämä on yleiseurooppalainen tilanne. Saksassa oli samanlainen tapaus, jossa metsästäjä oli jäänyt kiinni suden ampumisesta ja puolustusasianajaja otti vahvasti tapetille koirasusiasian, Niemi sanoo.

Syyttäjä on sitä mieltä, että Perhon metsästäjät lähtivät nimenomaan susijahtiin. Kaadettujen eläinten dna tutkittiin Oulun yliopiston biologian laitoksella. Tutkimuksen mukaan kyseessä olivat suomalaiset villisudet, eivät koirasudet. Metsästäjien puolustus pitää tutkimusta kyseenalaisena.

– Suomessa sudet pystytään määrittämään erityisen tarkkaan. Kun katsotaan Suomen susista otettuja näytteitä, ne muodostavat hyvin selvästi oman ryppäänsä, Niemi toteaa ottamatta kuitenkaan kantaa Perhon tapaukseen.

Laki ei tunne koirasutta

Koirasudet on ajankohtainen aihe myös Suomen rajojen ulkopuolella. Niemi kertoo, että koirasudet ovat asialistalla Euroopan neuvoston luonnonsuojelusopimuksen osapuolten kokouksessa parin viikon kuluttua. Siellä lähtökohtana on, että koirasudella olisi tiukka suojelu sen tunnistamiseen asti.

– Tämä edellyttää viranomaistoimia. Vapaasti niitä ei saa metsästää, Niemi huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa tullaan esittämään, miten koirasusikysymykseen meillä puututaan. Nykyinen lainsäädäntö ei tunne koiran ja suden risteytystä.

Susikannan hoitosuunnitelmaa valmistellaan paraikaa, ja sen on määrä tulla vahvistettavaksi maa- ja metsätalousministeriöön tammikuun lopulla. 

 

STT–PÄIVI SEESKORPI

(Lähde: www.iltasanomat.fi)

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288770734620.html 

Petoillassa ratkaistaan susiongelmaa

Petopolitiikkaa pohditaan Lieksan Petoillassa. Viikon kuluttua torstaina Lieksan kulttuurikeskuksessa Lieksan kansalaisopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen järjestämä Petoilta on kaikille avoin. Lieksassa keskustelun susiongelman ratkaisuista alustaa susikannan hoitosuunnitelman valmisteluun osallistunut dosentti Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Susikeskustelu kiihtyy yleensä loppuvuodesta, kun susien jälkiä on lumen myötä helpompi seurata. Keskustelua on lähiviikkoina kiihdyttämässä myös se, että marraskuun 17. päivänä alkaa oikeudenkäynti Perhon taannoiseen suden salametsästykseen osallistuneita vastaan. Vuoden lopussa valmistuu vielä luonnos uudeksi susikannan hoitosuunnitelmaksi. Sen valmisteluun liittyvissä työpajoissa on noussut esiin muun muassa vaatimus susien poikkeuslupien lisäämisestä. Vaatimusta on perusteltu myös salametsästyksen kitkemisellä. Mikäli metsästäjät saisivat laillisesti metsästää susia, olisi heidän intressissään valvoa, ettei kukaan kaada heidän saalistaan laittomasti. Muistakin ideoista on viime aikoina keskusteltu susipolitiikassa. On puhuttu muun muassa susien tapporahasta, suojelupalkkiosta ja pantasusista.



Näistä ja muista susiongelman uusista ratkaisumalleista keskustellaan Lieksan kulttuurikeskuksessa torstaina 20.11. klo 18.00 alkavassa petoillassa. Pääalustajana on uuden susikannan hoitosuunnitelman valmistelutyöhön osallistunut luonnonvarapolitiikan dosentti Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Kommenttipuheenvuoron käyttävät professori Pertti Rannikko Itä-Suomen yliopistosta, puheenjohtaja Esa Räty Lieksan Riistanhoitoyhdistyksestä, rehtori, FL Asko Saarelainen Lieksan kansalaisopistosta ja koordinaattori, FT Timo J. Hokkanen Pohjois-Karjalan biosfäärielueesta.



Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja sen järjestävät yhteistyössä Lieksan kansalaisopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan biosfäärialue. 

(Lähde: www.radiorex.fi)

http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/uutisarkisto/:newsid/45284 

Syntyykö Pinkjärven korpiin uusi susilauma?

 

Juha Aro

 

 

Satakunnan ainoa susilauma elää Köyliön ja Huittisten seudulla, mutta Eurajoen ja Luvian metsissä on nähty viime aikoina pari kertaa susipari. 

 

Satakunnassa saadaan jännittää, saako maakunta ehkä jo ensi vuonna toisen susilauman. Eurajoen, Nakkilan ja Luvian suurella metsäalueella on tehty viime aikoina pari havaintoa susiparista.

 

– Saa näkyä kehkeytyykö tästä suhteesta jotain, tuumii Riista- ja kalatalouden laitoksen köyliöläinen tutkimusapulainen Antti Härkälä.  

 

Keski-Satakunnan alueella on lisäksi tehty yksittäisiä havaintoja susista. 

 

Kokemäenjoen pohjoispuolelta ei ole havaintoja laumoista tai pareista. Yksittäisiä susiakin on havaittu viime kuukausina harvakseltaan. Honkajoen metsissä vuosi sitten liikkunutta susiparia ei ole enää nähty.

 

Köyliön, Huittisten ja Loimaan Alastaron metsissä liikkuvalla laumalla sen sijaan on jo kolmannet pennut.

 

Varmistettuja havaintoja susista on saatu tänä vuonna vähemmän kuin vuotta aiemmin. Härkälä ei lähtisi vetämään tästä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

 

–  Köyliön suuri lauma jätti viime vuonna paljon jälkiä ja sitä kautta tuli havaintojakin. Nyt lauma saattaa olla pienempi, vaikka tämän vuoden pentujen määrästä ei vielä ole täyttä varmuutta. Niiden tarkka määrä selvinnee vasta talven laskennoissa.

 

Luento Satakunnan susitilanteesta Harjavallassa

 

Maksuton ja kaikille avoin yleisöluento Satakunnan alueen susitilanteesta järjestetään torstaina 13. marraskuuta kello 18 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Luennon pitää köyliöläinen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusapulainen Antti Härkälä.

 

(Lähde: www.satakunnankansa.fi)

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194940173154/artikkeli/syntyyko+pinkjarven+korpiin+uusi+susilauma.html 

Metsästäjäliiton Simenius kehuu Orpon susilinjaa: "Ei vaaranna millään tavalla kantaa"

Juha Vainio

Suomen metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kehuu maa- ja metsätalousministerin Petteri Orpon (kok) avausta, jonka mukaan ministeriön tavoitteena on sallia susien harkittu metsästys.

Simeniuksen mukaan kannanhoidollisesta luvasta hyötyisivät sekä ihmiset että sudet.

- On hyvää kehitystä, että varsinkin ongelmatapauksia ja tihentymäpaikoissa, joissa sudet ovat käyneet liian ihmistuttavallisiksi, pääsee metsästämään mahdollisimman joustavasti. Jos tällaisesta laumasta poistetaan nuori yksilö, muu lauma oppii varovaiseksi.

Simeniuksen mukaan susikanta ei millään tavalla vaarannu, jos muutamia yksilöitä poistetaan.

- Kannanhoidollinen lupa tarkoittaa sitä, että poistetaan yksilö, joka ei vaaranna kantaa.

Järjestöpäällikön mukaan laji saattaa jopa vahvistua, kun ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa kantaan.

- Susien kohdalla on monia ongelmia. Sen sijaan karhu ja ilves ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kannat ovat nousseet melko korkealle, mutta niitä ei pidetä kovin ongelmallisina, kun metsästyslupia saa melko paljon. Asioihin voidaan vaikuttaa paikallisesti ilman, että vaarannetaan kantaa.

Simeniuksen mukaan kannanhoitolupien myöntäminen myös luultavasti lieventäisi ihmisten negatiivisia tuntemuksia susia kohtaan.

- Luvalla olisi myös psykologisia vaikutuksia ihmisten sietokykyyn. Että tiedetään, että niitä on ylipäätään mahdollista metsästää. Jos alueella on paljon susia ja voidaan uskoa siihen, että sopivassa tilanteessa lupia myös myönnetään, tulee tuntemus, että tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

(Lähde: www.aamulehti.fi)
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940013268/artikkeli/metsastajaliiton+simenius+kehuu+orpon+susilinjaa+ei+vaaranna+millaan+tavalla+kantaa.html

Tutkija löi pöytään selvän luvun susista: "Tässä menee sietokyvyn raja"

 

Arkistokuva

Suden jälki lumessa.

Juha Vainio

Susien harkittua metsästämistä ollaan sallimassa Suomessa. Asetus on tulossa voimaan ensi tammikuussa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) sanoi Lännen Medialle, ettei susia ole tarkoitus ryhtyä vainomaan, vaan susikannasta aiotaan huolehtia Suomessa.

Tutkija Samuli Heikkinen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta sanoo, että hallitusti tapahtuvalla susien harventamisella ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä Suomen susikannalle.

- Susi on kohtuullisen voimakas lisääntyjä. Jos sieltä otetaan jonain vuonna yksilöitä pois, ne korvaantuvat ajan mittaan.

- Ajatuksena on ok, että otetaan pois yksilöitä, jotka aiheuttavat harmia. Mutta osataanko se toteuttaa oikein? Entä, jos vahingot eivät vähene? Ollaanko siinä tilanteessa, että jotta vahingot alkavat vähentyä, pitää poista toinen, kolmas ja neljäskin yksilö? Missä menee se raja, että harventaminen muuttuu hallitsemattomaksi, kysyy Heikkinen.

Orpo haluaa, että viranomaiset, susien suojelijat ja muut asiasta kiinnostuneet saataisiin samaan pöytään keskustelemaan kannanhoidosta. Heikkinen toisi pöytiin faktaa susien elinvoimaisuuden säilyttämisestä.

- Susikanta saadaan pysymään elinvoimaisena, kun täällä on 20 susilaumaa ja itäraja on auki, jotta sieltä tulisi susille uutta geenipohjaa. Jos sudet ovat liian sisäsiittoisia, se olisi geneettisesti huono asia, ja niille tulisi ajan mittaan muun muassa terveysongelmia.

Viime helmikuussa tehdyn arvion mukaan Suomessa oli noin 140–155 sutta. Tutkijan mukaan viimeisimmät tiedot viittaavat siihen, että susien kokonaismäärä olisi noussut noin 200 yksilöön.-

Tässä näyttää menevän myös ihmisten sietokyvyn raja.

Tutkija muistuttaa, että muutama vuosi sitten, kun susien määrä kävi parissasadassa, susista kohistiin paljon. Nyt, hiljaisten vuosien jälkeen keskustelu on jälleen käynnissä.

Elinvoimaisen kannan alaraja kulkee siis ihmisten sietokyvyn ylärajalla.

- Se onkin suuri haaste, että miten susien elinvoima ja ihmisten sietokyky saadaan kulkemaan rinnakkain. Siinä sitä on miettimistä.

Heikkisen mukaan luonnon kantokyky Suomessa ei ole vielä täynnä susien osalta. Hän viittaa kahvipöytäkeskusteluihin, joissa on heitetty hurjia lukuja siitä, kuinka paljon susia mahtuisi Suomeen.

- Tila ja ravinto määrittävät luonnon kantokyvyn. Joskus on heitetty arvioita, että Suomessa voisi olla jopa parituhatta sutta. Todellisia laskelmia ei ole pystytty suorittamaan.

(Lähde: www.aamulehti.fi)
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194939988542/artikkeli/tutkija+loi+poytaan+selvan+luvun+susista+tassa+menee+sietokyvyn+raja.html

Lännen Media: Suomi sallii susien harkitun metsästyksen

Suomi aikoo sallia susien harkitun metsästyksen, kertoo 12 maakuntalehden muodostama Lännen Media. Maa- ja metsätalousministeriö tekee parhaillaan kannanhoitosuunnitelmaa, jonka perusteella määritellään susien nykyinen määrä. Harkittu metsästys voisi alkaa tammikuussa.

Maa- ja metsätalousministeriö on saanut paljon palautetta pihoille tulevista susista. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ei ota kantaa, kuinka monta sutta Suomessa voitaisiin metsästää. Se on asiantuntijoiden ratkaistavissa. Hän korostaa, ettei susia ole tarkoitus ryhtyä vainoamaan. Orpo uskoo metsästyksen sallivan asetuksen vähentävän salapyyntiä.

Nykyisin Suomessa saa metsästää vain häirikkösusia Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla. Suomessa arvioidaan olevan 140—155 sutta.

STT

(Lähde: www.esaimaa.fi)
http://www.esaimaa.fi/Online/2014/11/11/L%C3%A4nnen%20Media%3A%20Suomi%20sallii%20susien%20harkitun%20mets%C3%A4styksen/2014118170596/4 

Jere-koira menehtyi suden hyökkäykseen

Yksin liikkunut susi hyökkäsi hirvimetsällä maastossa olleen norjanharmaahirvikoiran kimppuun perjantaina aamupäivällä Sonkajärven Sukevalla.

Saalista etsinyt susi ehti raadella koiraa pahoin ennen kuin koiran omistaja riensi paikalle.

3-vuotias käyttövalio Jere-koira oli loukkaantunut vakavasti. Omistaja vei koiran vielä eläinlääkärille Iisalmeen, mutta koiraa ei voitu enää pelastaa sen vakavien selkä- ja mahavammojen vuoksi. Eläinlääkäri lopetti pahoin vammautuneen koiran.

Haukku katkesi yhtäkkiä

Itse tapaus sattui Kölkäntien lähistöllä noin kello 10.30. Jere haukkui parhaillaan hirveä, kun koiran takaa sen kimppuun kävi susi.

Susi ehti purra koiraa selkään. Sen jälkeen eläimillä alkoi rähäkkä. Omistaja kuuli, kun koiran haukku yhtäkkiä vaihtui ulinaksi. Hän juoksi silloin paikalle, mutta Jereä oli jo raadeltu myös mahaan.

Jälkien perusteella susi liikkui paikalla yksin, ei laumassa.

Toinen susi lähellä taajamaa

Sonkajärvellä on loka-marraskuussa tehty useita havaintoja toisesta yksin liikkuvasta sudesta, mutta poliisin eräyhdyshenkilöiden mukaan kyse on todennäköisesti eri eläimestä.

Perjantaina sattunut tapaus sattui useamman kymmenen kilometrin päässä Sonkajärven taajamasta, jonka luona on tehty havaintoja pihoja kiertäneestä pienehköstä sudesta. Sen ei tiedetä käyneen lemmikkien kimppuun, mutta eläin voi etsiä ravintoa.

 Asta Tenhunen

(Lähde: www.savonsanomat.fi)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/jere-koira-menehtyi-suden-hyokkaykseen/1929568?pwbi=93508b0c94638265229ae963ee702c7e 

Satakunnan susitilanne esillä yleisötilaisuudessa Harjavallassa

Yleisöluento Satakunnan alueen ajankohtaisesta susitilanteesta järjestetään torstaina 13.11. kello 18.00 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Luennoimassa on köyliöläinen tutkimusapulainen Antti Härkälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Luento perehdyttää kuulijan Satakunnan alueen tämänhetkiseen susitilanteeseen ja myös alueen susitilanteen historiaan. 

Luento kuuluu museossa talvikaudella 2014–2015 järjestettävään Kulttuuritorstai-luentosarjaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luento järjestetään yhteistyössä Huittisten seudun kansalaisopiston kanssa.

(Lähde: www.radiopori.fi)
http://www.radiopori.fi/uutiset/satakunnan-susitilanne-esilla-yleisotilaisuudessa-harjavallassa

SLL:n Lapin piiri vetoaa pantasuden hengen puolesta

 

Arkistokuva. Kuva: Harri Taavetti 

 

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on vedonnut Suomen riistakeskukseen Etelä-Norjasta Lappiin vaeltaneen pantasuden hengen puolesta. 

Luonnonsuojelupiiri pyytää, ettei riistakeskus myönnä suden tappolupaa, mikäli sellaista haetaan.

Luonnonsuojelupiirin perustelu on, että Skandulv-hankkeen pannoittaman suden liikkeet antavat arvokasta tietoa susien liikkumisesta ja elintavoista. Tietoa voidaan hyödyntää niin susitutkimuksessa kuin porotalouden ja susikannan yhteensovittamisessakin.

Lapissa vaeltava pantasusi on tehnyt jo pantasusien vaelluksen maailmanennätyksen. Nuori koiras pannoitettiin helmikuussa lähellä Osloa, joten se on taivaltanut jo lähes 2000 kilometriä.

Tietojen mukaan susi näyttää vaeltavan edelleen vauhdilla kohti Venäjän rajaa.

Skandulv-hanke suojelee Norjan ja Ruotsin susipoplaatioita.

(Lähde: www.pohjolansanomat.fi)
http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194939069158/artikkeli/slln+lapin+piiri+vetoaa+pantasuden+hengen+puolesta.html

Susi ilmestyi taas taajaman nurkille

 

Asta Tenhunen

Poliisin tietoon on tullut uusia havaintoja yksinään liikkuvasta sudesta, joka liikkuu asutuksen liepeillä Sonkajärvellä. Uusimmat havainnot ovat Sonkajärven taajaman lähistöltä keskeltä päivää.

Sonkajärvellä on tehty havaintoja yksin kulkevasta pienehköstä sudesta 12. lokakuuta alkaen. Poliisi teki viime viikon perjantaina poistopäätöksen sudesta, mutta poliisin johdolla eläintä jahdanneet metsästäjät eivät saaneet ammuttua eläintä.

Sudesta tehtiin havaintoja viime sunnuntaina järjestetyn jahdin aikana, mutta se pakeni metsästäjiä.

Poliisi kerää edelleen uusia havaintoja eläimestä ja järjestää tarvittaessa organisoidun jahdin eläimen lopettamiseksi.

Tiedossa ei ole, onko eläin haavoittunut tai sairas, kun sen arvioidaan olevan pieni kooltaan. Aiempina vuosina Ylä-Savossa pihoissa pyörineistä, poliisin päätöksellä lopetetuista susista on löytynyt muun muassa hauleja ja muita aiempien vammojen jälkiä, mikä on selittänyt eläimen poikkeavan käyttäytymisen.

Poliisi pyytää ilmoittamaan tuoreet havainnot Sonkajärven sudesta poliisin Ylä-Savon eräyhdyshenkilölle numeroon 0295 456 569 tai riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille. Lisäksi kotieläimet ja lemmikkieläimet kannattaa pitää öisin sisällä vahinkojen välttämiseksi.

(Lähde: www.savonsanomat.fi)
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/susi-ilmestyi-taas-taajaman-nurkille/1928861?pwbi=704e96b1de3383f0a5073e302641135b

Luonto-Liitto ei hyväksy suden kaatolupia - "Uhka Suomen susikannalle"

 

Karjalainen 

 

 

Suomen riistakeskus myönsi keskiviikkona kaksi poikkeuslupaa häirikkösusien kaatamiseen. Toinen luvista tuli Tohmajärvelle ja Kiteelle sijoittuvalle hakemusalueelle.

Luonto-Liiton susiryhmä ei hyväksy kaatolupien myöntämistä susille nykytilanteessa, sillä Suomen susikanta ei ole kestävällä tasolla.

-  Salametsästyksen ohella valtion hyväksymä laillinen metsästys on tällä hetkellä uhka Suomen susikannalle. Maa- ja metsätalousministeriön petopolitiikka ei tue susikannan elpymistä. Vallitsevassa tilanteessa sudenkaatolupia ei tule myöntää, Luonto-Liitto linjaa.

Syksyn aikana on esitetty vaatimuksia, joiden mukaan poikkeuslupia tulisi voida myöntää nopeammin. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) on ilmaissut suhtautuvansa ajatukseen suopeasti.

Luonto-Liiton susiryhmä painottaa, että suojauskeinojen hyödyntäminen tulisi olla ensisijainen ratkaisu petovahinkojen estämiseksi.

-  Tuotantoeläinten ruhoja ei saa jättää pihoille, ja koirat on pidettävä yöaikaan sisätiloissa. Yksinkertaisillakin keinoilla voidaan ehkäistä susien hakeutumista pihapiireihin, sanoo Suvi Kolu Luonto-Liitosta.

Karjalainen kertoi Pohjois-Karjalaan myönnetystä suden kaatoluvasta keskiviikkona.

(Lähde: www.karjalainen.fi)
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/60038-luonto-liitto-ei-hyvaksy-suden-kaatolupia-uhka-suomen-susikannalle

Sudenpyyntilupa Sotkamoon – viimeisin koiravahinko tiistaina

 

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan suden pyyntiin sekä Kainuussa että Pohjois-Karjalassa. Kainuun poikkeuslupa on myönnetty Sotkamon pohjois-osaan, jossa sudet ovat aiheuttaneet toistuvasti koiravahinkoja syksyn aikana.

 

Kuva: Seppo Nykänen / Yle

 

Mistä on kyse?

• Sotkamon lupahakemus on jätetty jo syyskuussa.
• Riistakeskus antoi sudenpyyntiluvan vasta nyt, kun lumi on maassa.

Sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet Sotkamossa ainakin kuutta koiraa, ja tapauksista kolme on ollut päätöksessä myönnetyllä poikkeuslupa-alueella. Viimeisin vahinko on todettu tiistaina, jolloin susi raateli suomenajokoiraa. Lisäksi sudet ovat toistuvasti liikkuneet asuttujen talojen pihoissa.

Poikkeuslupa on myönnetty rajatulle alueelle, jossa vahinkoja ja ongelmia on eniten tapahtunut. Lupa on voimassa kolme viikkoa.

Poikkeuslupaan on sisällytetty ehto, jonka mukaan pyynti voidaan aloittaa vasta sitten, kun susi on tullut päätöksen antamisen jälkeen lähemmäksi kuin 100 metriä asuttua rakennusta, tai kun katkeamattomalla jäljityksellä voidaan varmistaa pyynnin kohdistuminen juuri siihen suteen, joka on liikkunut asuinrakennuksen tuntumassa.

Sotkamon lupahakemus on jätetty jo syyskuun lopussa. Lumen puuttuessa lupaa ei ole voitu ratkaista aikaisemmin, vaan vahinkoa aiheuttavan suden yksilöimiseksi on hakijakin nähnyt tarpeelliseksi odottaa lumikelejä.

Maa- ja metsätalousministeriön antamassa asetuksessa on säädetty suurin sallittu saalismäärä. Metsästyskaudella 2014–2015 poronhoitoalueen ulkopuolella saa pyytää kymmenen sutta.

 

Lue myös

 

Sotkamossa on kyllästytty susitilanteeseen, koulukyydeissä poikkeusjärjestelyjä

 

 

Susipelko rehottaa, vaikka koiravahingot vähenevät

 

 

Sudet metsästyskoirien perässä Kainuussa – Sotkamoon haetaan sudenkaatolupaa

 

 

Arto Loukasmäki Yle Kainuu

(Lähde: www.yle.fi)
http://yle.fi/uutiset/sudenpyyntilupa_sotkamoon__viimeisin_koiravahinko_tiistaina/7602864