Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
perjantai 31. lokakuuta 2014
Norjalainen pantasusi vaeltaa Lapissa, suomalaisporo maistuu sille hyvin
Kuva: aftenpost.no kuvakaappaus
Norjalainen pantasusi palasi syksyllä Suomessa aikoinaan pannoitetun isoisänsä kotiseudulle Lappiin.
Kittilän yläpuolella taivaltaa tällä hetkellä harvinainen susihukka.
Norjassa
viime talvena GPS-pannoitettu nuori urossusi on tehnyt
maailmanennätyksen vaeltamalla synnyinreviiriltään linnuntietä yli 1000
kilometrin päähän Suomen Lappiin.
Suomen
riistakeskuksen mukaan susi pannoitettiin helmikuussa osana
skandinaavista susitutkimusprojekti Skandulvia Norjan Hedmarkissa, josta
se aloitti pitkän vaelluksensa kohti pohjoista huhtikuun puolivälissä.
Kesän kuluessa se liikkui määrätietoisesti läpi Pohjois-Ruotsin ja
ylitti Tornionjoen Kolarin kohdalla elokuussa. Sen jälkeen nuori
pantasusi on liikkunut Suomessa Kittilän, Sodankylän ja Inarin kuntien
alueilla.
Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Harri Norbergin
mukaan norjalaissudelle on maistunut Suomen vierailullaan myös
lappilainen poro. Sen on havaittu ajaneen matkan varrellaan myös hirveä.
Poikkeuslupaa vieraan kaatamiseen riistakeskukselta ei ole kuitenkaan
ainakaan vielä haettu.
Nuoren urossuden liikkeistä
Suomessa on saatu paikkatietoa Skandulv-projektin kautta, ja sitä on
välitetty tiedoksi alueella toimiville paliskunnille,
Metsähallitukselle, riistanhoitoyhdistyksille ja kuntien
maaseutuelinkeinoviranomaisille. Erityistä mielenkiintoa tämän suden
pitkään vaellukseen tuo se, että se on aiemmin Suomesta Skandinavian
susipopulaatioon siirtyneen urossuden F2-sukupolven jälkeläinen. Toisin
sanoen sen isoisä on lähtöisin Tornionjoen itäpuolelta.
Norjalaishukan
liikkeistä keskusteltiin perjantaina Rovaniemellä järjestetyssä Suomen
riistakeskuksen työpajassa. Työpaja oli osa uutta susien
kannanhoitosuunnitelmaa ja sen valmistelua. Työpajan vetäjän,
projektipäällikkö Mikael Luoman mukaan uudessa suunnitelmassa on tarkoitus ottaa aiempaa enemmän huomioon myös sosiaaliset näkökulmat.
Uudessa
suunnitelmassa halutaan korostaa paikallisuutta ja puuttua myös susien
toimiin. Tämä tarkoittaa mahdollisesti aiempaa enemmän sudenkaatolupia
ongelma-alueille, joilla on isoja susipopulaatioita.
Lapissa
teknologian toivotaan tuovan apua paliskunnille. Havaintojärjestelmiin
kaivataan nopeampaa tiedonkulkua ja lisää havaintoja, joista olisi apua
susivahinkojen torjunnassa.
Lappi on susien
läpikulkualuetta. Hoitosuunnitelmassa halutaan turvata suomalaisten ja
venäläisten susien liikkuminen muualle Skandinaviaan niiden susikannan
turvaamiseksi.
Ministeriö ottaa käsittelyyn uuden hoitosuunnitelman ensi vuoden alussa.
Norjalaisen pantasuden vaelluksesta kertoi ensimmäisenä Aftenposten-lehti.
MTK: Suurpedot uhkaavat viljelijöiden turvallisuutta ja jaksamista – pelkona oikeuden ottaminen omiin käsiin
Eläinlääkärien ja maatalouden asiantuntijoiden ryhmä on huolissaan
suurpetojen aiheuttamista ongelmista. Eläinsuojia ei ole aina
suunniteltu pitämään petoja ulkopuolella. Myös viljelijät kokevat
pitkästä aikaa turvattomuutta tilalla liikkuessaan. MTK:n ryhmä
toivookin apua poliisilta, jotta ihmisten kärsivällisyys ei lopu.
Keski-Pohjanmaan alueen eläinlääkäreistä ja maatalouden
asiantuntijoista koostuva maitoyhteistyöryhmä on huolissaan ongelmista,
joita suurpedot aiheuttavat kotieläimille ja ihmisille.
Ryhmän
mukaan riistakameroiden havainnot todistavat, että suurpetoja liikkuu
maatiloilla paljon. Ne ovat myös raadelleet kotieläimiä ja käyneet
pihoilla repimässä keräilyä odottamassa olleita kuolleita eläimiä. Myös
lemmikit ja metsästyskoirat ovat vaarassa, ja niitä on ryhmän mukaan
kadonnut pihoilta.
Kotieläinten pitoon ei sataan vuoteen kuulunut varautuminen susien ja karhujen varalta, MTK:n ryhmä korostaa:
–
Koskaan aikaisemmin ei ole tarvinnut miettiä, onko hoitajan turvallista
kulkea oman pihan läpi navettaan iltatarkastusta tekemään, tai onko
oikeaoppisesti raatokuljetusta odottava kuollut vasikka hävinnyt
kokonaan vaiko mahdollisesti revitty ja levitetty pihamaalle,
tiedotteessa todetaan.
"Jos vastaavia tapauksia tapahtuisi kaupungeissa, petoeläimet hävitettäisiin nopeasti
– MTK:n maitoyhteistyöryhmä tiedotteessaan
Kaikkia eläinsuojia ei ole myöskään suunniteltu estämään
päättäväisen eläimen pääsyä rakennukseen vahinkoa aiheuttamaan. Jo
pelkkä pedon läsnäolo pihalla voi aiheuttaa eläimissä pakoreaktion,
varoittaa maitoyhteistyöryhmä:
– Suljetussa tilassa säntäilevät eläimet saattavat loukata itseään ja toisiaan, kun ne vaistojensa mukaisesti yrittävät paeta.
"Kyse on turvallisuuden lisäksi jaksamisesta"
MTK:n ryhmä toteaa myös, että silloin kun petoeläimet pihalla olivat arkea, isännillä oli oikeus hoitaa ongelma itse.
– Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.
Ryhmän mukaan tilanne kertoo myös ihmisten eriarvoistamisesta:
"Jos ihmiset kokevat, että mistään ei saa apua vaikka sitä on useasti
pyydetty, voi kärsivällisyys loppua ja oikeudenkäyttö otetaan omiin
käsiin.
– MTK:n maitoyhteistyöryhmä tiedotteessaan
– Jos vastaavia tapauksia tapahtuisi kaupungeissa, petoeläimet
hävitettäisiin nopeasti. Maaseudulla ne katsotaan kuuluvan, siellä
asuvista ihmisistä välittämättä.
Yhteistyöryhmä toivoo apua
poliisilta, ja vetoaa siihen, että kyseessä on sekä eläinten että
viljelijäperheiden turvallisuus ja myös jaksaminen. Se pelkää myös, että
tilanne voi johtaa huonoihin ratkaisuihin:
– Jos ihmiset
kokevat, että mistään ei saa apua vaikka sitä on useasti pyydetty, voi
kärsivällisyys loppua ja oikeudenkäyttö otetaan omiin käsiin. Yleensä
siinä tilanteessa käytetyt ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia,
ryhmä varoittaa tiedotteessaan.
Sonkajärvellä on tehty useita havaintoja yksin liikkuvasta sudesta
viime päivien aikana. Poliisin mukaan suden käyttäytyminen on muuttunut
röyhkeämmäksi päivä päivältä.
Yksinäisestä liikkuvasta sudesta on tehty useita havaintoja
Sonkajärvellä viime päivinä. Poliisi on kirjannut yhteensä kahdeksan
pihakäyntiä lokakuun aikana.
Susi on liikkunut ihmisasutusten
lähellä muun muassa Petäyksellä ja Harvankylässä. Sudesta on tehty
havaintoja pihan läheisyydessä päiväaikaan. Poliisin mukaan suden
käyttäytyminen on muuttunut röyhkeämmäksi päivä päivältä.
Viimeisimmässä
tapauksessa susi yritti käydä koiran kimppuun talon pihapiirissä
Sonkajärven Savonvirralla. Koiran isäntä sai häädettyä suden pois
pihapiiristä huutamalla ja taskulampun valon avulla.
Poliisi pyytää ilmoittamaan pihakäynneistä alueen petoyhdyshenkilölle
tai poliisin eräyhdyshenkilölle. Poliisi kirjaa pihakäynniksi kaikki
alle 100 metrissä tapahtuneet käynnit asuin- ja tuotantoeläintiloista.
Lisäksi poliisille tulee ilmoittaa kaikki koti- tai tuotantoeläin
vahingot, läheltä piti tilanteet sekä tilanteet, joissa suurpeto on
käyttäytynyt lajille epätyypillisesti.
Havainnot ovat ensiarvoisen tärkeitä poliisin ja riistakeskuksen mahdollisten jatkotoimenpiteiden kannalta.
–
Ensisijainen keino on suden karkoittaminen, mutta se on käytännössä
varsin vaikeaa. Jos eläin jatkaa häiriötä ja uhkaa turvallisuutta, niin
poliisilla on lain mukaan oikeus poistaa suurpeto, kertoo ylikomisario
Harri-Pekka Pohjolainen.
Poliisi suosittaa ottamaan kotieläimet ja metsästyskoirat suojaan erityisesti yöksi.
Suurpetojen
pihakäynneistä ei tule ilmoittaa hätäkeskukseen (112). Hätäkeskukseen
tehdään ilmoitus suurpedoista, jos kyseessä on akuutti henkeen tai
terveyteen liittyvä uhka eli jos suurpeto esimerkiksi piha-alueella ja
peloton ihmisiä kohtaan.
Metsästysmatkailu hyytyy Kainuussa, kun omaa koiraa suojellaan susilta
Kainuu menettää metsästysmatkailijoita susien aiheuttamien
koiravahinkojen vuoksi. Kainuuseen tultaisiin mielellään
metsästysmatkalle, mutta pennusta asti kasvatettua koiraa ei uskalleta
päästää maastoon.
Kainuulaiset matkailuyrittäjät menettävät paljon, kun
metsästysmatkailijoita ei tule maakuntaan siinä määrin kuin aikaisemmin.
Näin toteaa Kainuun Ajokoirakerhon puheenjohtaja Jouni Huovinen, joka
kertoo, että metsästysmatkailijat jättävät tulematta susipelon vuoksi.
–
On tehty laskelmia, joiden mukaan metsästysmatkailija käyttää viikossa
noin 1300 euroa majoitukseen, lupiin, ruokaan ja kaikkeen muuhun. Kun
lomansa syksyksi järjestäneitä miesporukoita jättää tulematta, niin
onhan se merkittävä menetys alueen yrityksille.
Kainuu on erittäin
hyvää metsästysaluetta, missä on hienot maastot ja hieno, puhdas luonto
Huovinen kuvailee ja jatkaa, että metsästysmatkailijat haluaisivat
kyllä tulla Kainuuseen, mutta riskejä ei haluta ottaa.
– Jos on
kasvattanut koiran pennusta, se alkaa olla 3–4-vuotias ja toimii
metsässä hienosti, niin kyllä sen varoen laskee irti täällä. Pitää olla
varma tieto, ettei alueella ole petoja.
Ajokokeiden järjestäminen on tarkkaan mietinnässä
Kainuun
Ajokoirakerhon puheenjohtaja Jouni Huovinen kertoo, että sudet ja
niiden aiheuttamat koiravahingot ovat metsästäjien huulilla ja omistajat
pelkäävät koiriensa puolesta. Myös ajokokeiden järjestäminen on
vaikeutunut susien vuoksi. Huovinen kertoo, että on mietittävä ja
valittava todella tarkkaan maastot, missä kokeita voidaan järjestää.
–
Sitäkin on mietittävä, voidaanko ajokokeita ylipäätään järjestää.
Tulevaisuutta mietimme hyvin tarkkaan, että minne kisoja voidaan viedä.
"Takavuosina Sotkamo on ollut hieno paikka järjestää tällaisia kisoja.
– Jouni Huovinen
Jo nyt on mietitty ensi syksyä, joilloin Kainuussa on
suunniteltu järjestettävän koko Pohjois-Suomea koskeva ajokoe, jonka
kolme parasta pääsee SM-kilpailuihin. Huovisen mukaan on pähkäiltävä
todella tarkkaan, minne päin Kainuuta tällainen kisa voidaan sijoittaa.
–
Tarvitsemme majoitustiloja ja ruokailutiloja. Koe kestää kaksi päivää,
joten koiran omistajat ovat täällä silloin kolme vuorokautta.
Tarvitsemme paljon tilaa ja tasapuolisia, hyviä maastoja, Huovinen
selvittää.
– Takavuosina Sotkamo on ollut hieno paikka järjestää
tällaisia kisoja. Siellä on majoitusliikkeitä, jotka ovat suhtautuneet
meihin hyvin. Se puhuttaa hyvinkin paljon, että missä päin kisa nyt
voidaan järjestää, hän jatkaa.
Palvelun puuttuminen on Huovisen mielestä ollut merkittävä huononnus harrastukseen.
–
Kun vuosi sitten järjestimme ajokokeita, niin pystyimme vielä koeaamuna
tarkastamaan laumojen liikkeet ja sijainnin. Jos lauma oli tullut
alueella, missä ajokoetta oli tarkoitus järjestää, niin pystyimme vielä
aamulla perumaan sen alueen ja ottamaan toisen alueen käyttöön.
Sotkamossa on kyllästytty susitilanteeseen, koulukyydeissä poikkeusjärjestelyjä
Sotkamossa on pitänyt järjestellä koulukyytejä, koska vanhemmat
eivät uskalla päästää lapsia tien varteen odottamaan koulukyytiä.
Sotkamon riistanhoitoyhdityksen toiminnanohjaajan mielestä tilanne on
äärimmäisen hankala, koska paikalliset ovat susien edessä voimattomia.
Sotkamossa on tehty järjestelyjä koulukyydityksiin susipelkojen
vuoksi. Sivistysjohtaja Mika Kilpeläinen kertoo, että
poikkeusjärjestelyä vaativia tapauksia on alle kymmenen.
–
Järjestely on pitkälti niin, että kun normaalisti taksi hakee pihatien
varresta, niin nyt se on hakenut pihasta. Sellaiset puolen kilometrin
matkat ovat jääneet pois.
Poikkeusjärjestelyjä on tehty niiden
koululaisten perheille, joiden pihapiirissä sudet ovat todistettavaksi
liikkuneet. Kilpeläisen mukaan tarkoitus ei ole, että kaikki oppilaat
alettaisi hakemaan pihasta, eikä se olisi käytännössä mahdollistakaan.
–
Tarkoitus ei ole, että tätäkään järjestelyä jatketaan maailmaan tappiin
vaan tilannetta tarkastellaan parin viikon välein, hän kertoo.
Susi ryntäsi pihaan kouluun lähtiessä
Tämä
ei ole ensimmäinen syksy, kun vastaavia järjestelyjä joudutaan
tekemään. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka
Kemppaisen mukaan myös viime syksynä oli vastaavia järjestelyjä Sumsan
kylällä Sotkamossa. Hänen mukaansa näyttääkin siltä, että asiasta on
tulossa jokasyksyinen riesa.
"Rhy:ltä on lähtenyt kunnalle lausunto, jossa se toteaa, että kyyditys kotiovelta on perusteltua.
– Jukka Kemppainen
– Yhtenä aamuna isä oli viemässä lastaan pysäkille, kun susi
ryntäsi juuri silloin pihaan. Sen jälkeen kunta on hakenut oppilaat
pihasta. Riistanhoitoyhdistykseltä on lähtenyt kunnalle lausunto, jossa
se toteaa, että kyyditys kotiovelta on perusteltua. Susi voi aiheuttaa
lapsille ainakin henkisiä vahinkoja ja miksei fyysisiäkin, Kemppainen
sanoo.
Kyydityksien poikkeusjärjestelyt ovat lähteneet vanhempien
aloitteesta. Sekä Kilpeläinen että Kemppainen huomauttavat, ettei suden
käytös ole normaalia, jos se tulee pihapiiriin.
– Osa vanhemmista
uskaltaa päästää lapsen odottamaan koulukyytiä osa ei. Se on hyvin
yksilöllistä. Mielestäni ei kannata lapsen henkeä uhata sillä, että susi
pyörii pihassa. Ilman muuta pitää silloin pitää hakea pihasta,
Kemppainen toteaa.
Virkavalta pesee asiassa kätensä
Riistakeskukselta
on Jukka Kemppaisen mukaan useamman kerran haettu kaatolupaa susille,
jotka liikkuvat pihoissa. Toistaiseksi yhtään lupaa ei ole saatu.
–
Kriteerit ovat niin tiukat, ettei lupaa millään irtoa. Poliisia on
pyydetty puuttumaan asiaan useaan kertaan. Poliisi ei ole tehnyt
kertakaikkiaan mitään, ei ole käynyt edes katsomassa paikan päällä.
Poliisi pesee kätensä hommasta, Kemppainen päivittelee.
Hän muistaa parin vuoden takaa tapauksen, jossa viiden suden lauma pyöri pihoissa Huhtikankaalla.
–
Tuolloin Riistakeskus epäsi luvan. Poliisia oltiin neljä kertaa vailla
toimenpiteisiin, että tilanne paranisi. Sillä ei ollut mitään
vaikutusta.
Kainuun Ajokoirakerhon puheenjohtaja Jouni Huovisen mukaan susien metsästykseen tulisi saada lupia ja nopeasti.
"Onko oikein, että vanhemmat pelkäävät lastensa puolesta? Asia ei ole oikealla mallilla. Kantaa pitäisi saada vähemmäksi.
– Jouni Huovinen
– Sellaiset sudet pitäisi saada poistettua, mitkä pyörivät
asutusten lähellä ja käyvät koiriin kiinni. Kun mietitään asiaa vielä
siltä kannalta, että Kainuussa on jouduttu järjestämään petokuljetuksia
koululaisille, kun vanhemmat eivät uskalla päästää heitä kotoa
tienvarteen odottamaan koulubussia, Huovinen ihmettelee.
– Onko oikein, että vanhemmat pelkäävät lastensa puolesta? Asia ei ole oikealla mallilla. Kantaa pitäisi saada vähemmäksi.
"Tilanne on kuin piinapenkki paikallisille"
Sotkamon riistanhoitoyhdityksen toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen kertoo saavansa paljon yhteydenottoja asiasta paikallisilta.
–
Mielestäni tilanne on tosi hankala, eikä tämä ole edes
perustuslainmukaista toimintaa. Tämä on suorastaan piinapenkki
paikallisille. Esimerkiksi sunnuntai-iltana viimeksi Naapurivaaralla oli
susi pihassa. Vaikka näitä olisi kuinka paljon, lupaa ongelmaelukoiden
poistamiseen pihoista ei saa.
Kemppainen huomauttaa, että vaikka susi ei ole tehnyt vuosisataan mitään ihmiselle, kyseessä on villieläin.
–
Susi ottaa ruuan sieltä mistä sen saa. Varsinkin jos on huonokuntoinen
susi, joka ei saa luonnosta ravintoa, ottaa se ravinnon sieltä mistä sen
saa.
Keinot ovat vähissä, mutta Kemppaisen mukaan viritteillä on
toimia, joilla tilannetta pystyttäisi parantamaan. Muun muassa
Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen
kävi kuulemassa paikallisia viime viikolla, minkä lisäksi Sotkamoon on
tulossa vielä syksyn aikana Kemppaisen mukaan ministeritason vieraita.
Tiistai-iltana
Sotkamon kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan julkilausuman, jossa
muun muassa ehdotetaan, että susikantaa voitaisiin hoitaa paikallisen
tilanteen mukaan valtakunnallisesta tilanteesta huolimatta.
Suomessa on turvattava perinteisen metsästyskulttuurin säilyminen,
johon kuuluu olennaisesti metsästyskoirien käyttö, vaatii Suomen
Metsästäjäliitto. Liiton mukaan monella alueella ihmiset eivät uskalla
päästää koiriaan metsälle tai koirakokeisiin susien takia, mikä
vaikeuttaa kohtuuttomasti koulutusta.
Metsästäjäliitto seuraa
huolestuneena susivahinkojen ikävää kehitystä. Metsästyskoiria on
menehtynyt suden raatelemina aivan metsästäjien lähelläkin. Koiria on
viety myös pihoista ja aidatuista tarhoista. Tämä osoittaa, että osa
susista ei enää pelkää ihmistä, vaan tulee pihapiiriin saalistamaan.
Häiriökäyttäytymiseen on puututtava, sillä se aiheuttaa kohtuuttomia
taloudellisia ja muita kärsimyksiä.
Metsästäjäliitto odottaa
uudelta sudenhoitosuunnitelmalta Ruralia-instituutin selvityksessä
esitettyjen seikkojen huomioimista: ihmisten huoleen on reagoitava,
sosiaalinen kestävyys on turvattava ja lupapolitiikkaan saatava
joustavuutta häirikkösusien poistamiseksi. Nykyinen ylisuojeleva
käytäntö ei hyödytä edes sutta, sillä se lietsoo susivihaa, kun ihmiset
kokevat, ettei asialle voi tehdä mitään.
Susikanta puhututtaa: "Kipupisteet ovat esimerkiksi karjankasvattajia"
Kuva: Jussi Murtosaari
Susi on kiinnostava ja ehtymätön puheenaihe, olipa ihminen nähnyt
suden tai ei. Keski-Suomessa sudella on tällä hetkellä vain yksi varma
reviiri eli elinpiiri Keuruun–Ähtärin suunnalla.
Heljä Korpijoki
Olisi hyvä, jos susikannan uudessa hoitosuunnitelmassa olisi
maininta, että sopivan suuruisen susikannan määrittämisessä kullekin
alueelle otettaisiin huomioon myös paikallinen näkemys.
Suden ja
ihmisen rinnakkaineloa helpottaisi myös, jos luvat pihoihin toistuvasti
tulevien häirikkösusien poistamiseen saataisiin nykyistä huomattavasti
nopeammin.
Muun muassa nämä kaksi asiaa nousivat toistuvasti esiin
keskiviikkona, kun Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto kuuli
täkäläisiä sidosryhmiä Vesalan leirikeskuksessa Suomen päivitettävänä
olevaa susipolitiikkaa, susikannan hoitosuunnitelmaa, varten.
Vaikka
kukaan ei keskiviikkona suoraan kiistänyt suden kuulumista Suomen
luontoon, laji tuntui olevan ongelmallinen useimmille paikalla olleille
metsästys-, koira- tai haja-asutusalueiden elinkeinotoiminnan
edunvalvojille.
Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja, keuruulainen Leo Houhala
myönsi suden merkityksen osana monimuotoista luontoa, mutta jotta sen
kanssa pärjättäisiin, erityisesti kipupisteet pitäisi saada kuntoon.
– Kipupisteet ovat esimerkiksi ihmisiä, jotka kasvattavat karjaa susien reviirialueilla, hän sanoi.
Susi ei elä missä tahansa
Joku muistutti, ettei susikaan elä missä tahansa. On paikkoja, jotka sille kelpaavat, ja paikkoja, jotka jostain syystä eivät.
Suomen Riistakeskus Keski-Suomen riistasuunnittelija Olli Kursulan
mukaan susi myös liikkuu reippaasti ja pitkiä matkoja lyhyessä ajassa,
jolloin yhdestä yksilöstä todennäköisesti tehdään useita havaintoja.
–
Toissa päivänä Karstulassa nähty susi saattaa tänään olla Porissa,
mistä se pyörähtää huomenna Porkkalan kautta Keuruulle takaisin, Kursula
riimitteli.
– Pitäisikö siis kaikki sudet pannoittaa, heitti joku.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että luottamusta metsästäjien ja riistantutkijoiden välillä pitäisi lisätä.
Menossa
olevista tai tulevista tutkimuksista pitäisi saada kentälle enemmän
tietoa, samoin siitä, mitä tutkijoille kerätyistä ja toimitetuista
tiedoista lopulta tuli.
– RKTL:n tutkijat ja paikalliset metsästäjät olisi saatava saman pöydän ääreen puhumaan näistä asioista, Houhala katsoi.
Esiin
tuotiin myös ajatus susisovittelijasta, jollainen jo Varsinais-Suomen
ja eteläisen Satakunnan rajoilla toimii. Susisovittelija välittää tietoa
susista ja niiden liikkeistä sekä sovittelee susikiistoja alueellaan.
Keski-Suomessa muutamia susia
Mikä
sitten olisi sopivan suuruinen susikanta Keski-Suomessa ja miten
lähestyä oikeaa tai kestettävissä olevaa määrää? Tyhjentävää vastausta
pulmaan ei tilaisuudessa löydetty.
Tällä hetkellä sudella on
Keski-Suomessa Olli Kursulan mukaan vain yksi reviiri Ähtärin–Keuruun
suunnalla. Keväällä 2014 siellä havaittiin kaksi laumaa, joissa on 2–3
sutta.
– Samoin Saarijärven eteläpuolelta keväältä on tietoa 2–4
sudesta, jotka saattavat olla kaksi pariskuntaa. Akuuttia konfliktia ei
maakunnassa siis ole, Kursula sanoi.
Menossa olevien kuulemisten
jälkeen suden hoitosuunnitelman päivityksessä on luvassa vielä kaksi
työpajaa: yksi tilanteesta poronhoitoalueella ja toinen
maaseutupolitiikan ja susikannan hoidon yhteensovittamisesta.
Niiden jälkeen kaikkea koottua tietoa ja käsityksiä aletaan vetää yhteen.
Susien
tiimoilta on tänä vuonna järjestetty muun muassa kansalaisten
keskustelufoorumi, kysely susikuntien asukkaille sekä 10 alueellista
työpajaa, joista yksi pidettiin Keuruulla syyskuun 10. päivänä.
Suvi Toikkanen kertoo susien liikkuvan aivan
kotitalonsa nurkilla. Kiikussa Toikkasen lapset Helmi ja Eedla. Kuva:
Jorma Rekonen
Toholammin
Sykäräisessä on viime viikkoina eletty pelonsekaisten tunteiden
vallassa. Sudet kulkevat pihapiireissä. Varma havainto on kahden
aikuisen ja neljän pennun laumasta. Sen lisäksi alueella uskotaan
liikkuvan myös yksittäisiä susia. Riistakeskus ei ole antanut
vahinkoperusteista lupaa susien kaatamiseen. Yksi pedoista on loukannut
jalkansa, ja se liikkuu kolmella jalalla. Sykäräisessä ihmetellään,
miksei edes tällaiselle eläimelle ole saatu kaatolupaa.
Jo ennen
syyslomia Toholammin kunta järjesti pienten koululaisten kuljetuksen
kotipihasta saakka. Pelko siitä, että jotain pahempaa vielä sattuu, on
vallannut alaa. Toholammin kunnan sivistysjohtaja Leila Pihlajamaa
sanoo, että Sykäräisen alakoululaisten koulumatka on pyritty nyt
turvaamaan kaikilta osin. Osa haetaan taksilla kotipihasta ja osa saa
kulkea linja-autossa.
– Meillä on Sykäräisen alakoulussa käyvä
oppilas, jolla on koulumatkaa vain 380 metriä, mutta hän saa kulkea sen
matkan turvallisuussyistä autolla, Pihlajamaa huomauttaa.
Suvi
ja Pasi Toikkanen asuvat neljän lapsensa kanssa Sykäräisen Tornilassa
aivan Lestijärven rajan tuntumassa. Kuusivuotias Eedla haetaan
esikouluun kotipihasta asti. Perheen äiti kertoo, että susihavaintoja on
aivan pihapiirin tuntumasta.
Sykäräisen kaupassa on lista, jossa on jo noin 400 ihmisen allekirjoitus. Siinä vaaditaan lapsille turvallista koulumatkaa.
Susipelko rehottaa, vaikka koiravahingot vähenevät
Susien tekemistä vahingoista on käyty kiivasta keskustelua, mutta
maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan petojen hyökkäykset
koirien kimppuun ovat itse asiassa vähentyneet selvästi. Susi koetaankin
ongelmaksi pikemminkin sen vuoksi, että sen edessä ollaan voimattomia.
Susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet selvästi viime
vuosina, vaikka viime aikojen susikeskusteluiden perusteella voisi muuta
luulla. Esimerkiksi Kuopiossa paikalliset koiraharrastajat ja
metsästäjät järjestivät tiistaina susi-illan, koska pitävät maakunnan
susitilannetta vakavana.
Maa- ja metsätalousministeriön
koiravahingoista korvattavat summat ovat vähentyneet viime vuosina.
Vuonna 2012 koiravahinkoja kirjattiin 48 ja niistä maksettiin korvauksia
140 000 euroa. Viime vuonna ilmoitetusta 25 koiravahingosta kertyi 79
000 euron korvaussumma ja tämän vuoden lukema on edelleen laskeva:
Riistavahinkorekisteriin on kirjautunut 14 koiravahinkoa ja
korvattavaa 32 000 euron edestä.
Suomen Riistakeskuksessa uutta
sudenhoitosuunnitelmaa valmistelevan Mikael Luoman mukaan susi aiheuttaa
muutakin haittaa kuin koira- ja kotieläinvahinkoja.
– Sudet
voivat liikkua lähellä asutusta öiseen aikaan ja jättää maahan jälkiä ja
herättää siten huolta. Tähän susien aiheuttamaan sosiaaliseen haittaan
halutaan puuttua, mutta nyt koetaan, ettei siihen ole keinoja, Luoma
toteaa.
Karhuista enemmän haittaa
Sudet aiheuttavat myös
muun muassa lammasvahinkoja, mutta niitä sattuu vuosittain melko vähän:
edellisten viiden vuoden aikana 6–18 vahinkotapausta. Tosin vahinko on
voinut koskea useampaa lammasta.
"Susien aiheuttamaan sosiaaliseen haittaan halutaan puuttua, mutta nyt koetaan, ettei siihen ole keinoja.
– Mikael Luoma
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan Jussi Laanikarin
mukaan poronhoitoaluetta lukuun ottamatta karhu on suurpedoista se,
joka saa aikaan eniten vahinkoa.
Esimerkiksi viime vuonna karhun
mehiläispesille, maataloudelle ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja
korvattiin yli kahdensadan tuhannen euron edestä.
– Mutta
metsästäjät pitävät koiravahingoistaan enemmän melua ehkä siksi, että
koirat ovat niin arvokkaita ja oman koiran menetys aiheuttaa
poikkeuksellisen paljon mielipahaa. Puhdasrotuisen, metsästykseen
koulutetun ja näyttelyissä palkintoja saaneen koiran korvaussumma voi
nousta jopa 10 000 euroon, kun esimerkiksi siitospässistä maksetaan
korvauksia 556 euroa, Laanikari vertaa.
Korvauksia vielä maksamatta
Viime
vuonna suurpetovahinkojen korvaussumma nousi korkeammalle kuin koskaan
aiemmin, 8,5 miljoonaan euroon. Kaikista suurpetovahingoista 94
prosenttia oli porovahinkoja. Ahmat tappoivat puolet enemmän poroja kuin
sudet, karhut ja ilvekset yhteensä.
Laanikari arvioi, että tänä
vuonna maksettavat korvaukset vähenevät parilla miljoonalla eurolla
lähinnä siksi, että ahmat ovat tappaneet vähemmän poroja.
"Metsästäjät pitävät koiravahingoistaan enemmän melua ehkä siksi, että koirat ovat niin arvokkaita.
– Jussi Laanikari
Viime vuoden korvauksista on vielä maksamatta noin viidesosa,
koska valtion talousarviossa niihin budjetoitiin vain hieman alle 4
miljoonaa euroa. Puuttuvat rahat pyritään maksamaan eduskunnan myöntämän
lisätalousarvion turvin.
Sudenhoitosuunnitelmasta apua pelkoon
Kuopion
tiistai-iltaisessa susikeskustelussa kysyttiin myös, voisiko valtio
korvata susipelon aiheuttamia kustannuksia esimerkiksi, jos lapsia
joudutaan kyyditsemään kouluun susihavaintojen vuoksi. Laanikarin mukaan
oppilaskuljetuksiin ei ole varattu erikseen määrärahoja, koska kuntien
peruspalveluiden valtionosuuden on katsottu kattavan oppilaiden
koulumatkaetuuksista aiheutuvat kustannukset.
– Enkä usko, että
koulukyytejä tai muunlaista sietopalkkioita koskeva esitys menisi läpi
nykyisessä taloustilanteessa, kun nykyisiäkin korvauksia on vaikea
maksaa. Susivahinkojen korvausperusteet on vahvistettu uusissa
maatalouden suuntaviivoissa, joten korvauslainsäädäntöön tehtäville
muutoksille tarvitaan EU:n hyväksyntä, Laanikari kertoo.
Laanikarin
mukaan ei ole kuitenkaan mahdotonta, että suurpetovahinkoihin
kohdistuvia määrärahoja käytettäisiin yhtä lailla konfliktinhallintaan
kuin vahinkojen estämiseen.
– Onko se mahdollista ja minkä verran siihen osoitetaan määrärahoja, määrittää viime kädessä kuitenkin eduskunta, hän lisää.
Tämän
vuoden loppuun mennessä valmistuva sudenhoitosuunnitelma voi helpottaa
tilannetta. Se mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen.
–
Tarkoituksena on, että alueella, jonne sudenpyyntilupa myönnetään,
voidaan paikallisesti ja joustavasti kohdistaa poikkeuslupa haittaa
tuottavaan yksilöön, Luoma sanoo.
Epäilyttäviä sudenraatoja löytyy vuosittain – äänenvaimentimien salliminen on "tervetulotoivotus salametsästäjille"
Pohjois-Karjalasta löytyy vuosittain yksittäisiä sudenraatoja,
joiden vammat viittaavat niiden tulleen ammutuksi. Joidenkin
metsästäjien mielestä aseissa käytettävät äänenvaimentimet ovat osa
salametsästysongelmaa. Vuosia takaperin laukauksen ääni "heitti korvat
hörölleen".
– Nyt susikanta on kasvanut kipupisteelle, toteaa Tohmajärvi-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Susi.
Riista
ja kalatalouden kanta-arvion mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2013
35-40 sutta. Riistanhoitopiirien arvio on, että susia olisi 60-70. Yksi
syy erilaisiin kanta-arvioihin on laskentatavassa.
– Suomen ja Venäjän rajalla asuvia susilaumoja ei lasketa kuuluvaksi Suomen susikantaan, Susi sanoo.
Syksyisin
susivanhemmat opettavat pentujaan metsästämään, siksi
kotieläinvahinkoja tulee usein eniten ruska-aikaan. Esimerkiksi
Tohmajärvellä sudet ovat raadelleet lampaita.
"Radikaalisiipi, joka tekee laittomuuksia"
Tiistaina
21.10.2014 pidettiin sidosryhmätilaisuus liittyen suden
kannanhoitosuunnitelmaan. Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat eri
mieltä siitä, pitäisikö susikantaa rajoittaa.
"Luonnonsuojelijoita ei ollut paikalla tilaisuudessa tälläkään kertaa.
– Mika Susi
– Luonnonsuojelijoita ei ollut paikalla tilaisuudessa
tälläkään kertaa. Toivomme, että keskustelua käytäisiin avoimesti ja
nenäkkäin.
Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat olleet vastakkain
Pohjois-Karjalassa erityisesti suden salametsästysjupakassa.
Luonnonsuojelijoiden mukaan susia olisi salametsästetty. Poliisi ei
kuitenkaan voinut todistaa, että salametsästystä olisi tapahtunut.
Mika Susi myöntää, että salametsästystä tapahtuu.
–
Eihän sitä voi kieltää ettei salametsästystä olisi kaikissa ryhmissä.
Metsästäjissä, luonnonsuojelijoissa ja muissa on aina se radikaalisiipi,
joka tekee laittomuuksia. Salametsästys on kuitenkin tuomittavaa.
–
Vuosittain löytyy yksittäisiä sudenraatoja, joissa on merkkejä siitä,
että eläin olisi kuollut mahdollisesti ampumisen seurauksena, Susi
kertoo.
Äänenvaimennin paljasti ennen salametsästäjän
Osa metsästäjistä haluaisi ottaa lainsäädännössä takapakkia. Esimerkiksi äänenvaimentimen käyttäminen jakaa mielipiteitä.
"Ei kuu kuule eikä tikka tiiä, missä susi, karhu, tai ahma kaatuu laittomasti.
– Reino Karppanen
– Se oli vihonviimeinen muutos metsästyslakiin! Sehän on
samalla tervetulotoivotus salametsästäjille, manailee rääkkyläläinen
metsästäjä Reijo Karppanen.
– Ei kuu kuule eikä tikka tiiä, missä susi, karhu, tai ahma kaatuu laittomasti, Karppanen sanailee.
Karppanen muistelee aikaa, jolloin korkeapaine-aseen ääni kantautui "naapurikuntaan asti".
– Se heitti korvat hörölleen, että mitäs riistaa tähän aikaan metsästetään.
Riistanvalvoja toiminut Karppanen muistelee, että valvonta oli helpompaa kun äänenvaimentimet olivat kiellettyjä.
– Jos näki aseen piipussa semmoisen mötikän, tiesi, että tuossa on salametsästäjä, Karppanen muistelee.
Katuvalaistus ei karkoita susia eikä paranna autoilijoiden tapoja
Yle Uutisten selvityksessä myös Kainuusta löytyi kuntalaisten mielestä joitain paikkoja, minne kaivataan lisävalaistusta.
Yle Uutiset selvitti nettikyselyssä julkisia paikkoja, joissa valaistus on huono tai lähes olematon. Karttaan merkittiin Kainuustakin muutamia paikkoja esimerkiksi Kuhmosta Ylä-Vieksistä.
"Pelottaa lähteä iltakävelylle, kun on pimmeätä.
–
Kyläkaupalla, rivitalolla ja koululla on aikamoinen liikenne ja oma
riskinsä. Siinä olisi varmasti lisävalaistuksen tarve. Mutta varmasti
vieksiläiset ymmärtävät realiteetit ja tietävät, ettei katuvalaistusta
ikinä tule, vaikka sitä pyydettäisi, arvioi Eeva Kyllönen Ylä-Vieksin
kyläyhdistyksestä.
"Teällä pelottaa kun pimeästä soattaa SUSI hyökätä peälle.
Kyllösen mukaan susiasia on Ylä-Vieksissä jokapäiväistä elämää ja aiheuttaa huolta varsinkin pienten lasten vuoksi.
–
Varsinkin nyt ensilumien aikaan hätkähdyttävää tietoa on, kuinka
läheltä pihapiiriä suden jäljet löytyvätkään. Se on vain ajankysymys,
että susilauma juoksee läpi pihan. Ne ovat niin lähellä, Kyllönen
päivittelee.
– Vieksin alueella on kuitenkin 2–5-vuotiaita lapsia,
jotka haluavat leikkiä ja temmeltää pihalla. Myös mummeja ihmetyttää ja
pelottaa, milloin on se tilanne, että susi tulee pihaan. Susikanta on
kasvanut liian isoksi, hän jatkaa.
Kyllönen ei usko, että
katuvalaistus kuitenkaan ratkaisisi asiaa vaan ratkaisut on löydyttävä
muualta. Hän korostaa, että ihmiset ovat kuitenkin Ylä-Vieksillä
tottuneet elämään pimeässä ja syrjässä, ja luonnossa liikutaan
mielellään.
Valaistus ei korjaa kaikkia ongelmakohtia
Myös Kajaanista karttaan merkittiin pari kohtaa, minne toivottaisiin lisävalaistusta.
"Kuluntalahdenkoulun
kohdalla on suojatie ja juuri siltä kohdalta katuvaloissa on aukko.
Pylväs tai pari ja suojatie olisi kunnolla valaistu ja lapset näkyisivät
paremmin.
"Tänä päivänä tiukkojen määrärahojen aikana kylmä totuus on, että valitettavan huonosti aloitteisiin pystytään reagoimaan.
– Jani Huttula
– Siellä on ihan asianmukainen ja toiminnassa oleva
tavanomainen tievalaistus. Mitään aukkokohtaa ei ole, joten siinä
mielessä en ymmärrä, mitä palautteella tarkoitetaan. Onko sitten
tilapäisesti ollut joskus lamppu tai kaksi pimeänä, mihin palautteen
antaja on reagoinut, toteaa liikenteenhallintavastaava Jani Huttula
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
– Valaistuskauden aikana
urakoitsija tekee kahden kuukauden välein huoltokierroksen. Silloin
varmistetaan, että kaikki valaisimet toimivat. Jos on useita palaneita
lamppuja, niitä käydään vaihtamassa huoltokierrosten välillä
asiakaspalautteen perusteella, hän jatkaa. "Mainuantie 1450: Kyseessä on loiva mutka VT5, ja kohdassa on liittymät molemille puolille tietä. Vaarallisia ohituksia!
–
Kyseessä on tavanomainen paikka pohjoissuomalaisella tiestöllä. Siinä
on kaarteisuutta ja kohdalla jonkinlaista mäennyppylää. Molemmista
tulosuunnista, niin etelästä kuin pohjoisesta, on ohituskielto kohtaa
lähestyttäessä. Se on se, millä tienpitäjä on asiaan reagoinut, Huttula
selittää.
– Kohdalla on selkeä näkymäpuute ja siihen on reagoitu
sulkuviivalla. Asia ei oikeastaan muuttuisi miksikään valaistuksella,
hän jatkaa.
Aloitteita kannattaa tehdä
Tieliikennekeskukseen
tienkäyttäjälinjalle tulee aika ajoin palautetta katuvalaistuksesta.
Esimerkiksi Kainuusta on kirjattu noin 30 palautetta kuluvan vuoden
aikana. Yleisimmin palautteet koskevat palaneita lamppuja.
– Jos peräkkäisiä lamppuja on parikin kappaletta pimeänä, niin
urakoitsijalla on viikko aikaa saattaa asia kuntoon. Yksittäinen pimeä
lamppu vaihdetaan huoltokierroksella, kertoo liikenteenhallintavastaava
Jani Huttula Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Osa palautteista tulee viranomaisilta.
–
Jos esimerkiksi kolaripaikalla on mennyt valaisinpylvästä nurin ja
tarvitaan paikalle sähkömies, niin palaute tulee saman järjestelmän
kautta.
Kansalainen pystyy tekemään aloitteita Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskukseen valaistuksen saamiseksi. Aloitteita voi tehdä myös
kuntiin, josta viesti kulkee ELY-keskukseen.
– Tänä päivänä
tiukkojen määrärahojen aikana kylmä totuus on, että valitettavan
huonosti aloitteisiin pystytään reagoimaan. Pieniä valaistuksen
jatkamisjaksoja pysytään tekemään, mutta pidempiä kilometrien
valaistusjaksoja ei käytännössä pystytä tekemään, Jani Huttula kertoo.
– Jos asian kokee tärkeäksi, aloitteita kannattaa kuitenkin tehdä.
Tutkija on huolissaan metsäpeuran tulevaisuudesta – kestääkö kanta nykyisen suurpetomäärän?
Lentolaskennan mukaan Suomessa oli pari vuotta sitten metsäpeuran
pääesiintymisalueilla vajaat 2 000 metsäpeuraa. Tulevan talven
laskentatulokset näyttävät, kuuluuko metsäpeuralle hyvää vai huonoa.
Tutkija Antti Paasivaara seuraa huolestuneena metsäpeurojen paluuta
Venäjän kesälaitumilta Kainuuseen. Ainakin kaksi pannoitettua yksilöä on
joutunut susien suihin Kuhmon Rytipalosen alueella.
–
Pantapeuroja on vain kolmisenkymmentä, joten niiden perusteella ei saa
kuvaa koko populaatiosta. Tilanne selviää ensi talven laskennoissa.
Pari vuotta sitten lentolaskennoissa Suomenselältä löytyi 1065 metsäpeuraa, Kainuusta 793.
Vaikeita päätöksiä edessä
–
Tämän hetkinen tilanne ei ole metsäpeuralle suotuisa. Kainuussa on
vahva susi- ja karhukanta. Peurat ovat vaarassa, koska hirviä on vähän,
sanoo tutkija Antti Paasivaara Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksesta.
Paasivaaran mukaan maa- ja
metsätalousministeriö on vaikeiden päätösten edessä, jos metsäpeurakanta
on pienentynyt reippaasti. On pakko miettiä, kuinka pitää peto- ja
metsäpeurakannat sopivan kokoisina.
– Ei ole kovin monen vuosikymmenen juttu, että peurakunta supistuu rajusti, jos vasatuotto ei pysty korvaamaan aikuistappioita.
Lieksan lauma kiinostaa
Riista-
ja kalatalouden tutkimuslaitos pannoittaa tällä viikolla metsäpeuroja
Pohjois-Pohjanmaan Pyhännällä. Paasivaaran mukaan on tavoitteena saada
panta noin viidelle metsäpeuralle.
– Jos lentotunteja säästyy, suuntaamme Lieksaan.
Lieksan
metsäpeurat kiinnostavat tutkijoita, koska lauma on syntynyt
hiljakkoin, muutamien vuosien aikana. Kesän jälkeen Lieksan metsäpeurat
vaeltavat viettämään talvea Sotkamoon ja Kuhmoon. Tarkkaa tietoa lauman
koosta ei ole, mutta Paasivaara arvelee porukan kooksi noin tusinaa
yksilöä.
– Jos saamme sieltä yhdenkin peuran pannoitetuksi, voisimme seurata sen suunnan porukan liikkeitä.
Yksittäisiä susien aiheuttamia vahinkoja paljastuu, vaikka
raatelutapaukset ovat vähentyneet selvästi muutaman vuoden takaisista
ajoista. Riistakeskuksen mukaan joskus susilauma erikoistuu koirien
tappamiseen. Kuhmoisissa sudet ovat raadelleet tänä vuonna kahta koiraa.
Susien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet Keski-Suomessa. Silti
yksittäisiä tapauksia tulee ilmi muutama vuodessa. Riistakeskuksen
mukaan tänä vuonna susi on raadellut yhtä kotieläintä Multialla.
Maakunnan
länsiosassa liikkuva susilauma elää Keuruun, Virtain ja Ähtärin
alueilla. Virroilla sudet ovat raadelleet kahta ja Ähtärissä yhtä
koiraa.
Keuruun seudulla on säästytty susien tekemiltä vahingoilta.
-
Meillä ei ole akuuttia susiongelmaa. Ongelma tulee suden aiheuttamista
kotieläinvahingoista, jotka kohdistuvat usein lampaisiin tai
metsästyksen yhteydessä koirien tappamiseen, kertoo riistasuunnittelija
Olli Kursula Keski-Suomen riistakeskuksesta.
Pohjois-Hämeen
riistakeskuksen mukaan Kuhmoisissa sudet ovat raadelleet kahta koiraa.
Lisäksi yksi nauta on jäänyt suden hampaisiin.
Lähes kymmenen
vuoden takaa olevan suden hoitosuunnitelman täydennystyö on meneillään.
Hoitosuunnitelma päivitetään, koska sen tavoitteita ei ole saavutettu.
Maamme susikanta on vähentynyt noin sadalla eläimellä kymmenessä
vuodessa.
Tänään Jyväskylässä järjestetään eri toimijoille
suunnattu tilaisuus, jossa pohditaan muun muassa susiin liittyvien
ongelmien ratkaisua.
Susialueilla asuvat pohjoiskarjalaiset peräänkuuluttavat
kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Asukkaiden mielipiteitä on
kuultu valmisteilla olevaan uuteen Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan.
Metsästyksestä kaavaillaan todellista tarkkuusammuntaa, sillä jahti
kohdistuisi lauman nuorisoon.
Pohjoiskarjalaiset ovat päässeet lausumaan mielipiteensä tulevaan
susikannan hoitosuunnitelmaan. Mielipiteitä on kerätty ja käsitelty
erillisissä reviirikohtaisissa työpajoissa.
Susialueilla asuvat katsovat, että kannanhoidollinen metsästys pitäisi olla jatkossa mahdollista.
–
Varmaan siinä on valikointi tarpeen ja tosiaan alustavia ajatuksia on
ollut hoitosuunnitelman ympärillä. Siellä, missä on pentuja tuottava
lauma, niin siellä voitaisiin joku nuori yksilö ottaa pois kannankasvun
rajoittamiseksi ja ehkä myös siinä mielessä, että sudet säilyisivät
ihmisarkoina ja olisivat paremmin metsissä luontaisen riistan perässä,
pohtii riistapäällikkö Juha Kuittinen Suomen riistakeskus
Pohjois-Karjalasta.
Mikäli tähän mentäisiin, lauman jahdissa pitäisi ottaa myös tutkimustieto käyttöön.
"Susien valikointi metsästyksen yhteydessä on varmaan haasteellista.
– Juha Kuittinen
– Susien valikointi metsästyksen yhteydessä on varmaan
haasteellista. Siinä toisena ajatuksena olisi se, että alfayksilöt
pitäisi pystyä pannoittamaan. Pannoitustieto olisi apuna metsästyksen
yhteydessä, että voitaisiin valikoida nuoria yksilöitä, jatkaa Juha
Kuittinen.
Pohjois-Karjalassa on viimeisimpien virallisten
laskentojen mukaan 35-45 sutta. Sudet elävät lähinnä Keski-Karjalassa ja
itärajalla. Suden suuhun on Suomen riistakeskus Pohjois-Karjalalle
tehtyjen ilmoitusten mukaan joutunut tänä syksynä neljä koiraa ja kolme
lammasta.
Susi-ilta ei saanut tunteita kuumenemaan Kuopiossa
Kuopion kolmetuntisessa susi-illassa keskusteltiin vilkkaasti, mutta
asiallisesti. Yllätysväriä iltaan toi osallistujalistan paljastuminen
kannanotoksi susien liian suuresta määrästä.
Kuopiossa tiistai-iltana järjestetyssä susi-illassa ei odotusten
vastaisesti nähty suurta draamaa. Paikalla oli järjestysmiehiä, mutta
keskustelu käytiin ilman häiriöitä.
Pohjois-Savon susitilanteesta
keskusteltiin monipuolisesti ja monipolvisesti Kuopiossa Hotelli
Iso-Valkeisessa kolmen tunnin ajan. Paikalla oli järjestäjien arvion
mukaan viitisensataa ihmistä. Keskustelu sujui rauhallisesti ja
asiallisesti, vaikka metsästäjien ja koiraharrastajien järjestämässä
tilaisuudessa Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli mielipiteineen
aikalailla yksin ja sai kuulla naljailua.
Puheenaiheina olivat
muun muassa salametsästys, EU:n rooli susitilanteen kärjistymisessä,
vahingoista saatavien korvausten epävarmuus ja luottamuspula
viranomaistahojen sekä susialueella asuvien ja metsästäjien välillä.
Susi-illassa
kuultiin monia vastakkaisia mielipiteitä, mutta yhdestä oltiin yhtä
mieltä: Suomen susipolitiikka on epäonnistunut. Metsästäjien ja
koiranharrastajien edustajien mielestä sudet ovat suojelun vuoksi
tulleet liian röyhkeiksi. Viranomaistahojen näkökulmasta
epäonnistumisesta kielivät salametsästys ja luottamuspula.
Luonnonsuojelijoille puolestaan susikannan pienuus on ongelma.
"Minusta ei tullut susivihaajaa"
Tilaisuuden
tarkoituksena oli kartoittaa susien määrää ja susivahinkoja
Pohjois-Savossa. Susien määrästä maakunnassa ei ole tarkkaa arviota.
Petoyhdyshenkilöiltä on tullut tänä vuonna Riistakeskukseen runsas sata
havaintoa susista ja Riistakeskus Pohjois-Savon vs. riistapäällikkö
Teemu Lamberg esitteli kartan, jonka mukaan Ylä-Savon alueella
liikuskelee arviolta neljä erikokoista susilaumaa ja yksi susipari on
muodostumassa.
"Kannanhoidollisia lupia pitää myöntää ja häirikkösudet poistaa välittömästi.
– Lauri Kontro
Tilaisuudessa ihmiset kertoivat muun muassa omakohtaisia
kokemuksiaan susien aiheuttamista vahingoista ja susipelosta.
Riistakeskuksen mukaan susien aiheuttamia koiravahinkoja on sattunut
Pohjois-Savossa tähän mennessä neljä ja lammasvahinkoja yksi.
Paneelissa
mukana olleella, suonenjokelaisella Harri Hirvosella on omakohtaisia
kokemuksia suden hyökkäyksestä. Susi raateli hänen koiransa
linnunhaukkukisoissa Lapinlahden Varpaisjärvellä elokuun lopussa. Koira
selvisi hyökkäyksestä.
– Epelistä tuli kotikoira, tuskin siitä
metsään on. Minusta ei tullut susivihaajaa, mutta kokemukseni mukaan
susien ihmispelko on hävinnyt, ja siksi niitä pitää voida metsästää,
Hirvonen sanoi.
Luontoliitto ja Metsästäjäliitto erimielisiä
Susi-illan
pohjalta Pohjois-Savon Kennelliitto ja Metsästäjäliiton Pohjois-Savon
piiri tekevät yhteisen kirjallisen selvityksen ja esityksen siitä, mitä
susikannalle pitäisi maakunnassa tehdä.
Paneeliin kuului muun
muassa metsästäjiä, koiraharrastajia, viranomaistahoja, yksi
luonnonsuojeluliiton edustaja sekä kaksi maakunnan kansanedustajaa.
Suurin osa panelisteista oli sitä mieltä, että susikantaa pitäisi voida
säädellä metsästämällä.
"Vähäisten susien hävittämisen sijaan koiria ja tilallisten eläimiä pitäisi suojata petoaidoilla ja koirien suojaliiveillä.
– Nina Harju
– Ensinnäkin kannanhoidollisia lupia pitää myöntää. Toiseksi
häirikkösudet pitää poistaa välittömästi. Kolmanneksi susien aiheuttamat
vahingot pitää korvata täysimääräisesti ja nopeasti, Suomen
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro luetteli liiton vaatimuksia.
Suomen Luontoliiton edustaja Nina Harju oli toista mieltä.
–
Susi on erittäin uhanalainen laji, susia on vain noin 150. Vähäisten
susien hävittämisen sijaan koiria ja tilallisten eläimiä pitäisi suojata
petoaidoilla ja koirien suojaliiveillä, Harju totesi.
Oinonen: Heti tappolupa häirikkösusille
Paikalle
kutsutut kansanedustajat perussuomalaisten Pentti Oinonen ja
kokoomuksen Markku Eestilä olivat molemmat susien metsästyksen kannalla.
Eestilän mukaan susia pitäisi Suomessakin voida kohdella EU:n
luontodirektiivin vähemmän tiukan liitteen mukaisesti niin, että niitä
voitaisiin metsästää hallitusti. Samoilla linjoilla oli Oinonenkin.
–
Luottamus paikallisiin ja metsästäjiin pitää palauttaa, niin ettei
metsästäjien tietoa ei kyseenalaisteta. Heti tappolupa häirikkösusille,
Oinonen totesi.
Suomen Riistakeskuksessa uutta
sudenhoitosuunnitelmaa valmisteleva Mikael Luoma muistuttikin
tilaisuudessa, että uuteen suunnitelmaan on tulossa kannanhoidollisia
lupia ja alueellisia riistaneuvostojen mielipidettä kuultaisiin niiden
kohdistamisessa.
"Epelistä tuli kotikoira, tuskin siitä metsään on.
– Harri Hirvonen
Pohjois-Savon Kennelpiirin puheenjohtajan Erkki Savolainen oli
tyytyväinen illan antiin ja hänen mukaansa myös yhteisessä kannanotossa
tullaan ehdottamaan susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista.
Osallistujalistan teksti yllätys järjestäjille
Susi-illassa
tapahtui myös erikoinen käänne, kun kävi ilmi, että yleisössä kiertävä
osallistujalista olikin samalla kannanotto maakunnan susitilanteeseen.
Osallistujaluettelon allekirjoittanut oli samalla sitä mieltä, että
Pohjois-Savossa on "liian paljon susia ja että on vain ajan kysymys,
milloin maaseudun ihmiset ja lapset ovat vaaravyöhykkeessä".
Tilanne
tuli myös järjestäjille yllätyksenä, sillä illan alussa kerrottiin
vain, että salissa kerätään nimiä osallistujalistaan. Järjestäjien
mukaan kyse oli vahingosta eikä Pohjois-Savon Kennelpiirin
puheenjohtajalla Erkki Savolaisella ollut tietoa, kuinka teksti oli
osallistujalistaan joutunut. Illan juontajana toiminut Metsästäjäliiton
Pohjois-Savon Piirin Pekka Julkunen kertoi illan lopuksi, että teksti
poistetaan ja jäljelle jää vain osallistujalista.
– Jos nyt joku kokee vääryyttä, niin olihan se teksti siellä ja on sen sieltä jokainen voinut lukea, Julkunen sanoi.
Monelta
kuitenkin teksti jäi huomaamatta, sillä osa ihmisistä kävi järjestäjien
luona suttaamassa nimensä pois kuultuaan tilanteesta ja muutamat
tulivat tilaisuuden jälkeen kertomaan, etteivät olisi pistäneet nimeään
paperiin, jos olisivat katsoneet sitä tarkemmin.
Avoimuus, läpinäkyvyys, rehellisyys ja yhteistyö. Näitä
asioita peräänkuulutettiin Lehmossa tiistaina järjestetyssä eri tavoin
suteen kytköksissä olevilta sidostahoilta.
Riistakeskus Pohjois-Karjalan järjestämään tilaisuuteen otti osaa noin 30 eri tahoja edustavaa henkilöä.
Kuuleminen liittyi valmisteilla olevan Suomen susikannan
hoitosuunnitelman laatimiseen. Ensimmäinen hoitosuunnitelma käynnistyi
vuonna 2005, ja nyt se on tarkoitus uusia. Työtä johtaa Mikael Luoma
Suomen riistakeskuksesta.
- Luoman on tarkoitus saada luonnos uudeksi hoitosuunnitelmaksi
valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jonka jälkeen se menee maa- ja
metsätalousministeriöön, riistapäällikkö Juha Kuittinen (kuvassa)
Riistakeskus Pohjois-Karjalasta kertoi.
Hoitosuunnitelmaa on valmisteltu eri intressitahoja kuunnellen.
Eri puolilla Suomea on järjestetty kymmenen työpajaa, joissa keskeisiä
kysymyksiä on yritetty nostaa esiin.
Pohjois-Karjalassa työpajoja on pidetty kaksi, yksi Lieksassa ja
toinen Tohmajärvellä. Näissä esiin nousseita asioita käsiteltiin
Lehmossa kolmessa eri työryhmässä, minkä jälkeen niistä koottiin
yhteenvedot.
Onko susikantaa tarvetta harventaa nykyistä voimakkaammin?
Kuopiossa tiistaina järjestettävässä susi-illassa käydään läpi
maakunnan susitilannetta, susien aiheuttamia vahinkoja ja sitä mitä
susikannalle pitäisi tehdä.
Kuopion susi-illan järjestäneiden koiraharrastajien ja metsästäjien
mielestä susikanta pitäisi saada "terveelle tasolle". Onko Suomessa
mielestäsi susiongelma ja miten se pitäisi ratkaista? Pitääkö kantaa
harventaa nykyistä voimakkaammin vai onko ongelma jossain muualla?
Susista
on tehty viime aikoina paljon havaintoja. Kuopiossa järjestetään
tiistaina susi-ilta, johon on kutsuttu paikalle asiantuntijoita
panelisteiksi ja vastaamaan osallistujien kysymyksiin.
- Pohjois-Savossa susia ei ole metsästetty muutamaa häirikköeläimen
poistoa lukuun ottamatta vuosikymmeniin, joten pedot ovat menettäneet
luontaisen pelkonsa ihmistä kohtaan. Paikoin sudet ovat asustelleet
aivan asutuksen tuntumassa, vieraillen jopa pihapiirissä. Susien
aiheuttamat koira- ja kotieläinvahingot ovat myös lisääntyneet.
Pahimmillaan sudet ovat käyneet koiran kimppuun välittämättä
lähietäisyydellä olleista ihmisistä, kertoo yksi susi-illan
puuhanaisista, Pohjois-Savon kennelpiirin Sari Holopainen.
Pohjois-Savon Kennelpiiri ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon
piiri näkevät koiraharrastuksen ja metsästyksen uhatuksi, sillä
varsinkin hirvenmetsästyksen harjoittaminen ilman koiraa on vaikeaa.
Metsästyskoirien jalostukseen tarvittavien koirakokeiden järjestäminen
on paikoin susien pelossa mahdotonta. Sudet aiheuttavat vakavan vaaran
irrallaan oleville koirille.
Kennelpiiri ja Metsästäjäliiton piiri kutsuvatkin metsästäjiä,
maanomistajia ja luontoharrastajia yhteiseen keskustelu- ja
kuulemistilaisuuteen 21.10. kello 18 Kuopioon Hotelli Iso Valkeiselle.
Illan aikana on tarkoitus selvittää susien todellinen määrä ja niiden
tekemät vahingot Pohjois-Savon alueella. Tilaisuuteen voi lähettää
etukäteen kysymyksiä ja tietoja susien tekemistä vahingoista sekä varata
puheenvuoroja sähköpostilla: sihteeri@pohjois-savonkennelpiiri.fi. Illan keskustelujen perusteella päättäjille tehdään esitys susikannan saattamisesta yhteiskuntakelpoiselle tasolle.
Susilauma vaeltelee Heinolan ja Juvan välillä – kolme pentua opettelee susien tavoille
Etelä-Savon alueella on havaittu tänä vuonna susipentue. Viiden suden lauma on ensimmäinen alueella kahdeksaan vuoteen.
Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon alueilla on nähty susipentue, johon
kuuluu havaintojen mukaan kolme poikasta sekä kaksi täysikasvuista
sutta.
– Susi tekee itse valintansa reviirinsä suhteen ja nyt
ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen ovat sudet päätyneet tälle
alueelle, kertoo Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen.
Vartiaisen mukaan sudet ovat tätä nykyä levittäytyneet ympäri Suomea eivätkä ne pelkää mennä asutusten lähelle.
– Esimerkiksi tästä uudesta pentueesta on tullut havaintoja ihan taajama-alueeltakin, selventää Vartiainen.
Konfliktitilanteet mahdollisia
Susien laajojen reviirien takia myös kohtaamiset ihmisten kanssa ovat mahdollisia.
– Suurimmat ongelmat ovat vahingot kotieläimille ja metsästyksessä käytettäville koirille, sanoo Vartiainen.
Myös
susien salametsästystä harrastetaan, koska susikanta on kehittynyt
paljon hitaammin, kuin mitä sen biologinen kanta mahdollistaisi.
–
Kaikilla meillä on sudesta mielipide, ja se vaihtelee äärimmäisestä
suojelusta äärimmäiseen vihaamiseen. Keskustelua syntyy yleensä silloin,
kun susista on omakohtaista kokemusta, veistelee Vartiainen.
Susialueiden asukkaille esitetään lisää äänivaltaa kannanhoidossa: "Me olemme vahingon kärsijöitä, kun jotain sattuu"
Tavoitteena on saada muodostettua paikallisia päätöksentekoelimiä,
jotka voisivat itsenäisesti käsitellä, kuinka alueen susilaumoihin
suhtaudutaan.
Kun puhutaan susista, kilpailevia totuuksia on monia ja tunteet
roihahtavat herkästi pintaan. Yksi seikka uudessa suden
kannanhoitosuunnitelmassa on saanut kuitenkin lähes yksimielisen
kannatuksen: susia koskevia päätöksiä tulisi saada tehdä siellä, missä
sudet ovat.
Toiveena on saada muodostettua paikallisia
päätöksentekoelimiä, jotka voisivat itsenäisesti käsitellä, kuinka
alueen susilaumoihin suhtaudutaan.
– Susireviirille
asetettaisiin tavoitteet; mitä vahinkoja siedetään, millaisia
kannanhoidollisia lupia olisi mahdollista saada, kuka ne käyttää ja
millä muodoin, Riistakeskus Pohjois-Savon vs. riistapäällikkö Teemu
Lamberg hahmottelee.
Maa- ja metsätalousministeriö on uusimassa
susien yhdeksän vuotta vanhaa hoitosuunnitelmaa. Sitä varten
susialueiden ihmisiä on kuultu paitsi verkossa käydyn keskustelun kautta
myös kasvokkain. Ääneen ovat päässeet niin metsästäjät,
luonnonsuojelijat, maanomistajat kuin tuotantoeläinten kasvattajat.
Suunnitelmaa
tehdessä on myös tuotu esille mahdollisuutta tarkastella sudenpyyntiä
nimenomaan yksittäisten laumojen, ei niinkään koko kannan näkökulmasta.
–
Susien reviirit poikkeavat toisistaan niin paljon. Joillain reviireillä
ongelmia ei ole laisinkaan, ja toisessa vahinkoja tulee paljon.
Lampuri toivoo sudelle rauhaa
Huhut
susilaumoista saavat helposti siivet alleen. Esimerkiksi Pohjois-Savon
ja Pohjois-Karjalan rajalla liikkuvaa susilaumaa on ehditty jo pelätä.
Riistaviranomaisten tietoon on tullut yksi koiravahinko alueelta.
Annaelina
Kotilaisenkin pihassa Lapinlahdella vieraili kolme viikkoa sitten susi,
joka tappoi yhden lampaan. Ikävästä tapauksesta huolimatta hän
peräänkuuluttaa maltillista suhtautumista susiin.
– Todennetut havainnot pitäisi kuitenkin ilmoittaa riistanhoitoyhdistykselle, ei lähteä levittämään epämääräisiä huhuja.
Kotilainen on jo vahingon jälkeen hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä petoaitaa lampaidensa suojaksi.
–
Kyllähän aita tietysti yöunia lisää, jos ajattelee ensi kesän
laidunkautta. Nyt eläimet on pitänyt tuoda yöksi sisälle, mikä on
lisännyt työmäärää tilalla huomattavasti.
Ministeriön kaavailema paikallinen päätöksentekomalli kuulostaa lampurin korvaan hyvältä.
– Ilman muuta heitä pitää kuunnella, ketkä alueella asuvat. Me olemme vahingon kärsijoitä, kun jotain sattuu.